[QUOTE="vieras";28830945]Mikään talo ei ole tuon arvoinen. Jos et itseäsi arvosta, ajattele minkä mallin lapsesi parisuhteesta saavat. Ja teidän yhteinen lapsi on vielä aika pieni ja varmasti kaipaisi isää elämäänsä osallistumaan. Musta on tosi kurjaa, että vaikka teette perheenäkin asioita tosi vähän yhdessä, mies ei vie lapsia/yhtä lasta kerrallaan koskaan mihinkään jotta saisivat kahdenkeskistä aikaa. Tai huomioi kotona MITENKÄÄN, edes antamalla vettä janoiselle lapselle. Hirvittävää. Eikö mies ruokaakaan tee jos olet pois kotoa? Tai kysele lapsilta kuulumisia?
Mun esikoinen on 4v ja on aina tosi innoissaan jos pääsee jommankumman meistä kanssa pyöräilemään tai potkulautailemaan tms. Kuopus 1v ei vielä osaa kaikkea niin on kiva tehdä välillä erikseen jotain niin että kumpikin saa täyden huomion. Jokainen lapsi ansaitsee ja tarvitsee huomiota vanhemmiltaan. Parempi pois silmistä kuin että ootte koko muu perhe varpaisillaan aina kun mies on kotona.
Yleensä en eroa ole ensimmäisenä kenellekään suosittelemassa mutta tässä tapauksessa uskon, että ero parantaisi teidän kaikkien (sun ja lasten) elämänlaatua hurjasti.[/QUOTE]
Mun elämäni on sitä, että koitan "jakautua" mahdollisimman usein kolmeksi, jotta jokaiselle lapselle tulisi se oma aika. Esim. Käyn pienimmän kanssa pyöräilemässä, keskimmäisen kanssa lenkillä, jolloin vannhin lapsista katsoo nuorimmaista, ja vanhimman kanssa teen asioita kun saan pienimmän hoitoon. Tosi rankkaa on kyllä joskus. Se isähän siitä puuttuu
ja koitan parhaimman mukaan paikata tilannetta. Kyllä tässä väkisinkin tulee mieleen, että yksinhuoltajahan taidan olla.
Onhan se totta, ettei mikään talo tai tontti ole sen arvoinen, että siellä olevilla on huono olla. Olen kyllä parhaani tehnyt lapsieni eteen. Ainoa ongelmahan on mies, joka ei tajua olla ISÄ lapsillensa. Huvittavintahan tässä on se, että sen verran mitä mies on kotona, hän kuuntelee mitä juttelen lasten kanssa, ja esim. sukulaisillensa/tutuille antaa sen kuvan, että hän on ihan täysillä mukana lasten elämässä.
Aivan samoin, jos ollaan jossain sukujuhlissa, mies on niiiin mukavaa lapsille. Mutta auta armias, kun päästään kotiin, sama "olette mulle ilmaa" peli jatkuu jälleen.
Eli ei miestä taida kiinostaa kuin oma lennokas elämänsä. Sinkkuelämäähän se kuvittelee elävänsä, ja silloin kun tarve vaatii, kasvattaa "staustaan " olevansa perheellinen