Mitäs jos ei vaan halua imettää?

Jos ei halua imettää, niin sit ei varmaan imetä.

En sano, että se on paras ratkasu, mutta jokaisen oma päätös kumminkin.
Itse vierastin ajatusta imettämisestä ennen kun vauva syntyi, pelkkä mielikuva teki jotenkin epämukavan olon. Muutenkin olen rinnoista todella herkkä ja lähes kaikenlainen koskeminen tuntuu inhottavalta.

Mutta sitten kun se nyytti oli ekaa kertaa sylissä synnärillä, ja kätilö kehotti antamaan tissiä, homma jotenkin lähti niin luontevasti etten edes "muistanut" huolehtia tai kieltäytyä koko asiasta!

Enkä itse imettänyt kuin 4kk kunnes tuli stoppi vauvan rintaraivareiden takia, ja siinä vaiheessa oli kaikille helpompaa siirtyä pulloon kun taistella ja itkeä joka syöttökerralla...

 

Niin? Onko sitten se surullisenkuuluisa huono äiti, jos ei halua imettää? Jos yksinkertaisesti tuntuu paremmalta antaa se ruoka pullosta?

Onko se sitten lapsen edun mukaista jos äiti vasten tahtoaan ja huonoilla fiiliksillä antaa rintaa, vaikkei nauti itse siitä touhusta laisinkaan? Eihän se imetys ole silloin mitään läheisyyden antamistakaan, jos sitä joutuu tekemään vastoin tahtoaan.

Mun mielestä korvikkeen käyttö on OK, jos ihan oikeasti yritetty eri keinoja eikä maitoa tule/jos äidillä on vaikka HIV tai muu sairaus ja lääkitys mikä estää imetyksen.

Jos ei halua imettää.. No, tuskin kukaan niitä paskavaippojakaan haluaisi vaihtaa mutta silti se on vaan tehtävä? Mielestäni jos ei halua imettää, mutta kuitenkin maitoa tulisi, niin voisi edes välillä imettää, tai ainakin pumpata maitoa rinnasta.
En oikein sulattaisi sitä että jonkun äidin mielihalujen takia altistetaan lapsi lehmänmaitoproteiinin haitoille mitä korvikkeesta kuitenkin voi seurata, korvikkeessa on AINA olemassa haittoja, rasittaa munuaisia altistaa diabetekselle jne. Korviketta tottakai on OK käyttää, jos on pakko, mutta että sen takia ettei äitiä oikein intressaa imetys...