Mitä tekisit tällaisessa tilanteessa? Moraalitonko?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Petturiko?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Petturiko?

Vieras
Tilanne: Olen raskaana, vihdoin ja ihanaa :-D Se on tulosta rankkojen hoitojen ja vuosien yrityksen. MUTTA, mies kenen kanssa tämä lapsi on saanut alkunsa ei ole minulle se oikea. Me emme harrasta seksiä (mies ei halua/jaksa) ja en rakasta miestäni oikealla tavalla. En vain jaksanut enään etsiä sitä oikeaa ja venyttää lasten saantia. Ikääkin alkoi olla ja yhdenillan jutuista en voinut tulla raskaaksi kun putket on tukossa. Tyydyin siis tähän ihan ok mieheen.
Nyt kuitenkin kun vihdoin olen raskaana niin mieleeni on hiipinyt vapauden kaipuu ja se että nyt kun lapsi on jo tulossa niin voisin elää kyllä yksinkin ja etsiä sitä oikeaa miestä ja intohimoa.
Mieheni kyllä rakastaa minua ja on valmis tekemään mitä vain puolestani, mutta se jokin puuttuu.

Nyt on myös yksi ihana ex hiipinyt mieleeni ja muistelen usein ihanaa seksielämäämme. Hän ei halunnut itselle lapsia, joten tiemme erosivat. Nyt kuitenkin hän ehkä olisi valmis ottamaan minut ja lapsen elämäänsä. Siis hän ei halua omia lapisia, mutta mitä ilmeisemmin hänellä ei ole sitä vastaan mitään että minulla on lapsi toisen kanssa.

Olenko täysin petturi jos nyt vetäydyn tästä suhteesta kun tavallaan olen saanut siitä sen mitä olen halunnut?
 
inhottava ihminen olet kyllä tuossa kertomassasi mielessä, mutta jos nykyiselle miehellesi olisi sitten vaihtoehtona elää valheessa kanssasi,niin lähde nyt äläkä myöhemmin.

exän varaan/takia en kuitenkaan lähtisi. ex on ex aina syystä.
 
Mitäköhän se tämänhetkinen mies on tilanteesta mieltä? Suhteessahan on aina kaksi osapuolta. Mitäs, jos se lapsellinen elämäkään ei mielestäsi ole sitä, mitä haluat - heivaatko lapsen jonnekin?
 
Mitäköhän se tämänhetkinen mies on tilanteesta mieltä? Suhteessahan on aina kaksi osapuolta. Mitäs, jos se lapsellinen elämäkään ei mielestäsi ole sitä, mitä haluat - heivaatko lapsen jonnekin?

Hän ei tiedä, eikä aavista mitään.
Ja juu en todellakaan ole "heivaamassa" lasta mihinkään. En ymmärrä miten voit edes ajatella noin.
Sinunko mielestäsi minun pitäisi vain jäädä tähän seksittömään ja kylmään suhteeseen ja jos sen tekisin olisin jotenkin parempi äiti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja karvakorvakirppu:
Ehkä raskaana ollessa ei kuitenkaan kannata tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen. Ex ei välttämättä ole pelastus ja hormonihuuruissa et enää tiedä, mitä haluat.

Ex ei todellakaan olisi mikään pelastus. Ja kyllä tasan tiedän etten ole onnellinen, en ollut edes ennen raskautta. Sinnittelin vain sen takia että saisin tämän lapsen. nyt minulla on se tulossa jiten minulla ei ole enään mitään syytä jäädä.
 
Rakkaus on PÄÄTÖS. SITOUDU nykyiseen miheesi, teillä on tasapainoinen ja hyvä parisuhde, vaikka sinun puoleltasi pieni kipinä puuttuukin. Voitte silti elää ihanaa, tasapainoista ja hyvää perhe-elämää. Miehesi RAKASTAA sinua ja on todella hyvä mies, ole hänen arvoisensa, päätä rakastaa häntä ja osoittaa hänelle rakkautta, LAPSENNE TÄHDEN. Mikäli rakastat lastasi, niin halaut lapsellesi rakastavan isän, joka kunnioittaa ja rakastaa heidän äitiänsä. Miten mies kohtelee vaimoansa, siitä pojat imevät miten kohdella tyttöjä ja oppivat arvostamaan tyttöjä/naisias tai eivät. Miten mies kohtelee vaimoansa, siitä tytöt oppivat arvostamaan myös itseään naisena. Isän merkitys on erittäin suuri tytön ja poja ollessaan teini ikäinen.

Mikä sinulle on tärkeintä? Ehyt ja eheä, tasapainoinen ja hieman tylstä tavallinen perhe-elämän arki, jossa lasten on hyvä kasvaa ja varttua oman biologisen isän hoivissa joka rakastaa ja kunnioittaa heidän äitiänsä ja heitä lapsia myöskin. Vai onko se tärkeätä että eroat mihestä -ja lastesi isästä ja lapset kärsivät siitä? Eivät edes muista milloin olisivat asuneet isänsä luonna! Sinä saat roihuavaa rakkautta, lapset epävarmuutta ja epävakautta tulevasta... sinä menet tunteittesi mukaan sitoudut ja lähdet kun ei tunnu enää miltään...etsit uuden mihen johon tunnet rakkauden paloa...lapsia näin riepotellaan sinne sun tänne..vai olisiko parempi sitoutua nykyiseen miheesi ja olla hänelle hyvä vaimo ja antaa lapsille paras mahdollinen kasvualusta? Mikä todella painaa vaakakupissa...? Ovatko lapset todella sen arvoisia sinulle että annat heille onnellisen lapsuuden isänsä luonna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja AP:
Alkuperäinen kirjoittaja karvakorvakirppu:
Ehkä raskaana ollessa ei kuitenkaan kannata tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen. Ex ei välttämättä ole pelastus ja hormonihuuruissa et enää tiedä, mitä haluat.

Ex ei todellakaan olisi mikään pelastus. Ja kyllä tasan tiedän etten ole onnellinen, en ollut edes ennen raskautta. Sinnittelin vain sen takia että saisin tämän lapsen. nyt minulla on se tulossa jiten minulla ei ole enään mitään syytä jäädä.

entä jos raskaus menisikin kesken (mitä en kenellekkään toivo! ) tai tulisi muuta ongelmaa, ja olisit eronnut jo miehestä kuka lapsen kanssas tahtoo?
 
Mitäs jos yrittäisit parantaa suhdetta mieheesi, joka kuitenkin on lapsesi isä. Usko pois, perhettä ei kannata rikkoa vain pitkästymisen tai tylsistymisen vuoksi. Kun lapsi syntyy, paikalla oleva ja lasta rakastava mies on kuule kultaakin kalliimpi aarre!

Piristä seksielämäänne, etsi missä se innostus piileskelee. Jos ei hyvän yrittämisenkään jälkeen onnistu niin palaa sitten näihin lähtöajatuksiin. Mutta älä lähde ennen kuin olet yrittänyt kunnolla ja kertonut yrityshaluista myös miehelle! Jos mies ei tiedä, että jossain mättää niin miten mies voi yrittää parantaa tilannetta?
 
No jos on totta, niin en voi kuin otsikon mukaan todeta, että moraalitonta käyttäytymistä. Jos jo ennen raskautta tiesit, ettet halua jatkaa miehesi kanssa, niin mikset ottanut käyttöön luovutettuja siittiöitä? Miksi kiusata miestäsi? Ajattele mitä teet miehellesi, joka vihdoin on tulossa isäksi ja sinä vaan tyynesti toteat, että sorry nyt erotaan. Miten aiot lapsen ja isäämisen tapaamiset hoitaa?
 

Yhteistyössä