Mitä sinulle merkitsee tällä hetkellä oma isäsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Monitoimikone
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
minulle isä oli elämän tärkein ihminen, isällä oli aina aikaa ja ymmärrystä. Vielä aikuiseksi kasvettuani isä huolehti ja auttoi. Suunnaton ikävä sydämmessäni on vieläkin ja joka päivä vaikka isän kuolemasta on jo 5 vuotta. Harmittaa kun hän ei ennättänyt nähdä esikoitani.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 09.12.2005 klo 18:47 päivänsäde kirjoitti:
Oma isä merkitsee todella paljon ja lapseni rakastavat pappaa ihan valtavasti.
Hän viettää mielellään aikaa lasteni kanssa ja myös minä nyt isona osaan vasta keskustella isänkin kanssa ja kertoa iloistani ja suruistani.
Olisi myös shokki menettää hänet, hän on niin rakas ja läheinen minulle.
Ei parempaa isää voisi toivoakkaan! :flower:

Kuin oma kirjoitus! On muuten onni omistaa tällainen isä kun lukee noita muita kirjoituksia. Toivottavasti saamme pitää isämme luonamme vielä tosi kauan.
 
Todella paljon, kuten aina aikaisemminkin. Isäkin tietää, että hän on minulle hyvin tärkeä, läheisempi kuin äitini, vaikka äitikin on ERITTÄIN rakas. En osaa kuvitella, miten joskus voin selvitä ilman isää...
 
erittäin tärkeä ihminen koko lapsuuden ajan. vieraanuin isästäni kun tuli ero vaikka olinkin jo aikuinen.omien lapsien kautta olen jälleen lähentynyt isän kanssa.en kuitenkaan enää entiselleen.mahtava vaari se on kuitenkin lapsenlapsilleen :)
 
Tuo onkin kysymys mitä on tullut mietittyä tänä syksynä. Isäni on ollut alkoholisti niin kauan kun muistan ja asunut äitinsä kanssa viimeiset kymmenisen vuotta. Nyt elokuussa isälle sattui vakava aivoverenvuoto, josta nyt pikkuhiljaa toipumassa ja lisäksi tämä iäkäs äiti kuoli muutama päivä sitten. Nyt olen tilanteessa, jossa olen lähes puhekyvyttömän isäni lähin omainen koska veljeni ei hänestä paljon perusta. Itse olen ollut vuosia läheisempi isäni kanssa. Tuntuu hassulta kun toinen tarvitsee nyt niin paljon, vaikka ei itse ole ollut läsnä silloin kun olisin tarvinnut. Kuitenkin isäni on isäni, enkä missään nimessä ole katkera. Enhän ole kulkenut päivääkään hänen kengissään, joten mitäpä sitä valittamaan hänen tekemistä valinnoistaankaan. Lapseni merkitsevät isälleni paljon, vaikka varsinainen ukki-lapsenlapsi suhde onkin jäänyt kehittymättä.
 

Yhteistyössä