Mitä mieltä? Anoppi loukkaantui verisesti kun mieheni otti minun sukunimeni

[Rukoilijasirkka]

älkääpä verratko feminismiä ja sovinismia,feministit ajaa naisten oikeuksia mutta sovinistit eivät aja miesten oikeuksia,vaan sortavat naisten.

Njuu, siksi olenkin kirjoittanut yltiöfeministi, joka onkin taas se ääripää, jossa nainen yrittää sortaa miestä.

Sortaa miestä, ehdottamalla omaa sukunimeään? Sortaako mies silloin naista, jos otetaan miehen nimi? Eihän siitä edes yleensä keskustella.

Ei ei ei..

Silloin se sortaa miestä, jos nainen on päättänyt näin radikaalisesti sanottuna: "en varmana ota miehen sukunimee, koska me emme ole sun sukuasi enempää kuin minun. Otamme minun ehdottomasti, siitä ei keskustella. Täällä ei miehet määrää! Voit jättää myös oman sukunimesi, mutta lapset ehdottomasti vain minun sukunimellä. ja piste"

No monet miehethän päättävät myös etteivät ikinä ottaisi naisen nimeä. oletan edes sen olevan sortoa myös sinun mielestäsi.

No joo, silloin se on myöskin sortoa. Hyväksytkö sä sitten jomman kumman puolen?

En. Molemmat pitäkööt oman nimensä jos tulee jotain skismaa. Kaikkein paras olisi se, että yhdessä keksittäisiin joku ihan uusi nimi ja otettaisiin se.

 

[PipariSuu]

Kiesus mikä ketju tästäkin päivänselvästä asiasta on saatu aikaan . Se on nyt vaan on tän naimisiin menneen parin asia, mitä sukunimeä ovessaan riiputtavat. Jos se anoppia loukkaa, se on anopin oma ongelma. Ja pitäkööt mölyt mahassansa, ettei taas loukkaa poikaansa ja tämän perhettä.

Niin no tässä ollaan hieman menty ohi aiheen ja siksi keskustelu on levinnyt.. Mutta tuo ap:n tapaus on ihan päivänselvä. Anopille se ei tod. kuulu mikä sukunimen pari ottaa!

 

[tiedän syyn]

Anoppi olisi halunnut miehellesi oman sukunimensä,koska poika on suvunjatkaja, ja nyt suku ei sennimisenä enää jatku=(

 

[vieras]

Vanhakantainen anoppi. Anna jupista, eiköhän ajan mittaan totu =)

Me heitettiin kolikkoa yhteistä sukunimeä valitessa B) Kummallekin sopi toisen sukunimi yhtä hyvin, arpaonni osui miehen sukunimen kohdalle joten se valittiin. Mun suvussa kovasti toivottiin että oltais valittu mun sukunimi yhteiseksi nimeksi, on melko harvinainen...

Eikö ole muuten hassua että vielä nykyäänkin ihmisiä tuntuu yleisesti huvittavan jos mies ottaa vaimonsa sukunimen naimisiin mennessään...

Mun mielestä on aika hassua jos kyseenalaistetaan se et joku on vielä vanhojen perinteiden puolesta.

No vanhoihin perinteisiin kuuluu sekin, että nainen tekee kodin kaikki työt yksin. Kai teet?

Meillä mies tekee kotitöitä, mutta ihan omalla nimellään.

 

[nykyaikaa?]

älkääpä verratko feminismiä ja sovinismia,feministit ajaa naisten oikeuksia mutta sovinistit eivät aja miesten oikeuksia,vaan sortavat naisten.

Njuu, siksi olenkin kirjoittanut yltiöfeministi, joka onkin taas se ääripää, jossa nainen yrittää sortaa miestä.

Sortaa miestä, ehdottamalla omaa sukunimeään? Sortaako mies silloin naista, jos otetaan miehen nimi? Eihän siitä edes yleensä keskustella.

Ei ei ei..

Silloin se sortaa miestä, jos nainen on päättänyt näin radikaalisesti sanottuna: "en varmana ota miehen sukunimee, koska me emme ole sun sukuasi enempää kuin minun. Otamme minun ehdottomasti, siitä ei keskustella. Täällä ei miehet määrää! Voit jättää myös oman sukunimesi, mutta lapset ehdottomasti vain minun sukunimellä. ja piste"

No monet miehethän päättävät myös etteivät ikinä ottaisi naisen nimeä. oletan edes sen olevan sortoa myös sinun mielestäsi.

No joo, silloin se on myöskin sortoa. Hyväksytkö sä sitten jomman kumman puolen?

En. Molemmat pitäkööt oman nimensä jos tulee jotain skismaa. Kaikkein paras olisi se, että yhdessä keksittäisiin joku ihan uusi nimi ja otettaisiin se.

Meillä oli tarkoitus toimia näin ja hakea nimi sukuhistoriasta. Hakemuskin oli vireillä, mutta suku nosti asiasta yllättäen NIIN suuren haloon (mm. anoppi), että yhteistuumin päädyttiin peruuttamaan hakemus maistraatista ja ottamaan miehen sukunimi rauhan säilyttämiseksi. Asia harmittaa vieläkin .

 

[nedra]

Meilläkin keskusteltiin nimiasiasta,oikeastaan ennen esikoisemme ristiäisiä,tytölle annettiin isän sukunimi koska minä en olisi edes halunnut sukunimeäni lapsilleni.En ole koskaan tykännyt tyttönimestäni,enkä oikeastaan ole edes tuntenut olevani osa sitä sukua.Äitini tyttönimi olisi ollut kiva,mutta mun miehen etunimen kanssa aivan mahdoton..Joten oltiin taviksia ja minä otin mieheni nimen ja tämän nimen kanssa aion elää,tämä on niin minun oloinen.Enpä usko,että toista kertaa nimeä lähden vaihtamaan..

 

[AP]

Anoppi oli kuulemma tänään sanonut että minä varmaan painostin miehen ottamaan meidän sukunimi! Oikeasti itse ajattelin että pidetään omat sukunimet mutta mies halusi yhteiset nimet joten halusi sitten ottaa meidän nimen. Ja oli anoppi sanonut että ei kyllä vastaa meidän puheluihin tms!! No, eipä olla sille kyllä soittamassakaan, ihan itse saa aloitteen tehdä!! Jos haluaa olla tekemisissä meidän perheen ja lapsenlastensa kanssa (jotka ovat hänelle todella tärkeitä) niin ihan itse saa aloitteen tehdä ja hyväksyä asian! Jos aistin yhtään mitään kettuilua niin sitten ei saa tavata lapsenlapsiaan! sen verran ärsyttää minua ja miestä myös. Ja mies itsekin sanoi että mitään yhteyttä ei pidetä ennen kuin on valmis hyv'ksymään asian ja pyytämään anteeksi. Anoppi vetosi siihen että "mitä ukki siihen sanoisi" (=kuollut 7v sitten, mutta hän oli hyvin paljon vapaamielisempi). Taustalla siis varmaan se että ei seku jatku mieheni puolelta. Mielestäni se on kuitenkin vain NIMI, eikä tarkoita että mies ei enää ole anopille sukua, vaan kuuluu minun sukuun. Anoppi 64v eli vanhakantainen, sen ymmärrän, mutta päätös oli kuitenkin mieheni ja käytännössä mikään ei muutu, joten saa muuttaa suhtautumistaan tai ei ole asiaa olla tekemisissä meidän perheen kanssa (mies oli ehdottomasti tätä mieltä myös)

 

[vieras]

up