Mitä jos en anna isän tavata lastansa...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja riitti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Nana";23351538]Minä olen ollut hyvinkin samanlaisessa tilanteessa, paitsi että minä olin siinä se LAPSI.

En ole vieläkään antanut, enkä anna äidilleni anteeksi sitä että hän juuri tuolla aikataulukitinällä ja "perheen parhaaseen" vetoamalla teki minun ja isäni tapaamisista ensin todella vaikeita isälleni (joka juurikin oli yksityisyrittäjä ja siksi tapaamisia ja niiden kestoa oli vaikea sopia tarkalleen etukäteen) ja lopuksi jopa mahdottomaksi ehdottomuudellaan ja joustamattomuudellaan.

Oliko se minun parhaakseni? EI. Äitini ei ajatellut siinä minua lainkaan, ainoastaan itseään ja vaikka marttyyrimaisesti väittikin toimivansa tavalla joka on se ainoa oikea, todellisuudessa hän käytti minua koston välikappaleena. Ja totta helvetissä olen katkera edelleen, kun ennen olin niin isin tyttö, niin isä pikkuhiljaa etääntyi koska äiti kieltäytyi päästämästä minua hänen luokseen silloin kun isä oli vapaalla jollei isä ollut tiennyt vapaastaan jo kauan etukäteen. Tapaamiset harvenivat, ja siinä vaiheessa kun olin tarpeeksi vanha menemään itse koulun jälkeen isän luo tai käymään hänen työpaikallaan, oli jo isä-tytär -suhde muuttunut radikaalisti.

Haluatko sinä, AP että lapsesi vielä aikuisenakin kantaa kaunaa joustamattomuudestasi, vaikka kuinka yrittäisit perustella sitä "lapsen parhaaksi" ja "Perheen parhaaksi" vaikka todellisuudessa se ei ole sitä, vaan ajattelet vain itseäsi?

Ai niin, ja MINÄ pikkulapsenakin ymmärsin että iskällä oli oma firma ja siksi iskä saattoi joutua töihin lomillakin, enkä MINÄ olettanut että isän pitäisi luopua työstään MINUN takiani, ja MINUA ei haitannut epäsäännölliset yllätystapaamiset ennenkuin äitini päätti v*ttuillakseen heittäytyä hankalaksi.[/QUOTE]

:D Provo, eli täyttä paskaa.
 
Mä olen sitä mieltä että ehdottomasti lastenvalvojalle tekemään sopimus. Olen aika paljon nähnyt näitä tilanteita joissa mitään ei ole paperille laitettu ja sit eletään sen mukaan mikä sille isälle sattuu kulloinkin sopimaan, jatkuvia rahariitoja kun isä ei suostu maksamaan mitään lapsen hankintoja vaikka ei maksa elareita ja tapaamisten kanssa jatkuvaa säätämistä. Mikä velvollisuus se on äidillä elää etävanhemman pillin mukaan? Mä ainakin tykkään vähän suunnitella tulevaa ja tuollaisessa tilanteessa menis hermot kokonaan.

Ja kyllä yrittäjäkin vähän pystyy ennakoimaan töitään ja jos lapsia on hankkinut niin silloin niiden kanssa pitää myös olla. Vai voiko yrittäjä-äiti olla töissä vuorokauden ympäri jos töitä on epäsäännöllisesti? Tuskinpa vaan.
 
Aha. Meillä on kyllä tapana pistäytyä mummin tai pojan serkkujen luona ilman sen kummempia suunnitelmia. Tai he tulevat meille. Tai lähdetään jonnekin elokokuviin, syömään, kahville, leikkipuistoon jne. yhdessä. Kannattaisi ehkä opetella vähän spontaanimpaa elämäntapaa, ettei kaikki rutiinit rikkova ole pahasta.

on olemassa lapsia jotka vaativat EHDOTTOMIA rutiineja. ole onnellinen siitä että sinulla on helppo ja sopeutuvainen lapsi mutta kaikilla niin ei valitettavasti ole. ei ole lainkaan kohtuutonta vaatia isää säännöllistämään työaikaansa, apn lapsen isää ei HUVITA tehdä säännöllisesti töitä. ja naurettava mies alkaa vinkumaan vielä jos lapsi ei olekaan kotona 24/7 odottamassa että isi tulis hakee.
 
Mies alkaa itkeä, jos ei sovikaan. Tuohon voit suhtautua ihan rauhallisesti. Sehän on selvää, ettei äkkisältään aina sovi. Tuskin se mies niin kovaa itkee, että sun korvat halkeaa. ;)
 
[QUOTE="Nana";23351998]Valitettavasti ei ole :/
Kaikki, -ainakaan omat vanhempani- eivät kykene hoitamaan eroaan aikuismaisesti tai olemaan sotkematta lapsia omiin kaunoihinsa ja lapsi kyllä ymmärtää ja muistaa sen.[/QUOTE]

No tuota, kyllä minä provon tunnistan kun sellaisen näen.
Minulla itselläni on kokemusta juuri lapsen näkökulmasta erosta ja tapaamisista. Silti en väitä että kaikki kokevat asiat samalla lailla kuin itse koin.
 
No tuota, kyllä minä provon tunnistan kun sellaisen näen.
Minulla itselläni on kokemusta juuri lapsen näkökulmasta erosta ja tapaamisista. Silti en väitä että kaikki kokevat asiat samalla lailla kuin itse koin.

No, nyt provotutkasi kaipaa patterien vaihtoa sitten. En minäkään väitä että kaikki asiat kokisivat kuten minä, mutta itselleni ainakin tekee edelleen aika kipeää ajatella miten isin tyttö olin penskana ja miten lämmin vanhempi-lapsi suhde on muuttunut sellaiseksi jähmeäksi ja asialliseksi vaikka kovasti sitten myöhemmin sitä yritettiinkin elvyttää kun äiti ei enää voinut sanella tapaamisia. Isäni kieltämättä oli huono aviomies äidilleni ja ymmärrän kyllä miksi äitini oli niin vihainen hälle mutta se ei poista sitä faktaa että hän oli hyvä isä ja kyllä minä jo kuusivuotiaana tajusin että äiti kiusaa isää tahallaan minun avullani.

Mutta tämä oli minun tapaukseni, ei kaikille tietenkään näin käy mutta minä syytän siltikin äitiäni edelleen isäsuhteeni jäädyttämisestä eikä se mielestäni palvellut millään lailla minun parastani.
 
[QUOTE="Nana";23352221]No, nyt provotutkasi kaipaa patterien vaihtoa sitten. En minäkään väitä että kaikki asiat kokisivat kuten minä, mutta itselleni ainakin tekee edelleen aika kipeää ajatella miten isin tyttö olin penskana ja miten lämmin vanhempi-lapsi suhde on muuttunut sellaiseksi jähmeäksi ja asialliseksi vaikka kovasti sitten myöhemmin sitä yritettiinkin elvyttää kun äiti ei enää voinut sanella tapaamisia. Isäni kieltämättä oli huono aviomies äidilleni ja ymmärrän kyllä miksi äitini oli niin vihainen hälle mutta se ei poista sitä faktaa että hän oli hyvä isä ja kyllä minä jo kuusivuotiaana tajusin että äiti kiusaa isää tahallaan minun avullani.

Mutta tämä oli minun tapaukseni, ei kaikille tietenkään näin käy mutta minä syytän siltikin äitiäni edelleen isäsuhteeni jäädyttämisestä eikä se mielestäni palvellut millään lailla minun parastani.[/QUOTE]

paska aviomies ei ole hyvä isä. mene purkamaan terapeutille vihasi ja katkeruutesi äitiäsi kohtaan. tuntuu että olet rikkinäinen ihminen.
 
Pepparille sen verran oman exäni ja lapsen tapaamisista, että eivät ne mahdottomia ole. Kesä tulee olemaan vaikeinta aikaa, ja silloin mies todennäköisesti sopii oman äitinsä kanssa, että jos työkeikka tulee yllättäen, hän hoitaa lapsen sillä välin. Asuvat toistensa naapurissa.

Kalastuskaudella taas merellä ollaan vuoroviikoin, eli ihan siltä istumalta ei sinne tarvitse suunnittelematta sännätä. Toinen asia on se, jos tulee jotain muuta työtä tuohon liittyen.

Kyllä, se vaatii joustoa multa, mutta en koe sitä hankalaksi. Tärkeintä on se, että mies voi tehdä töitään ja silti tavata lastaan mahdollisimman paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ö;23352261:
paska aviomies ei ole hyvä isä. mene purkamaan terapeutille vihasi ja katkeruutesi äitiäsi kohtaan. tuntuu että olet rikkinäinen ihminen.

Miksi huono aviomies ei voisi olla hyvä isä?

Olet oikeassa siinä että lapsuudessani on ollut juttuja joiden takia olen ollut ja olen edelleen jollain tapaa rikkinäinen, terapeutilla olen käynyt asioiden johdosta, kiitos vaan. Mutta juuri siksi "saarnaan" kokemuksistani koska ne on jättäneet jäljet. Ja koska tämän ketjun aihe osuu herkkään paikkaan niin todellakin koen tarpeelliseksi kertoa oman tapaukseni siinä toivossa että AP ei tekisi lapselleen sitä mitä minulle on tehty. Voi olla että se ei lapseen vaikuta, mutta voi olla että vaikuttaa.

Minä jäin vanhempieni erossa heidän riitojensa jalkoihin, enkä toivo sitä yhdellekään toiselle lapselle.
 
jaaha, katkerat akat taas yrittää kieltää ex-mieheltään lapset.. Te saatte sen kakaran kanssa kyllä aikaa viettää vaikka kuinka paljon, joten mikä siinä nyt on niin vaikeeta vaikka muutaman tunnin varoajalla antaa lapsi isälleen? Ei se isä voi koko elämäänsä teidän pillin mukaan muokata, kyllähän tekin varmasti omaa elämäänne elätte ettekä antais sen isän määräillä miten tulee tehdä. Itsekästä touhua! Te ootte jo etusijalla muutenkin, joten antakaa nyt vähän edes periksi niiltä typeriltä periaatteiltanne..
 
jaaha, katkerat akat taas yrittää kieltää ex-mieheltään lapset.. Te saatte sen kakaran kanssa kyllä aikaa viettää vaikka kuinka paljon, joten mikä siinä nyt on niin vaikeeta vaikka muutaman tunnin varoajalla antaa lapsi isälleen? Ei se isä voi koko elämäänsä teidän pillin mukaan muokata, kyllähän tekin varmasti omaa elämäänne elätte ettekä antais sen isän määräillä miten tulee tehdä. Itsekästä touhua! Te ootte jo etusijalla muutenkin, joten antakaa nyt vähän edes periksi niiltä typeriltä periaatteiltanne..

Ööööh.. no siksi ettei lapsi ole mikään heittopussi vanhempien välillä! Myös lapsen omia aikatauluja tulee kunnioittaa. Aivan uskomatonta, että kaikkien osapuolten tulisi elää ISÄN TYÖN EHDOILLA. Ja vain siksi, ettei isää HUVITA PRIORISOIDA lastaan työnsä edelle.
 
[QUOTE="Nana";23352383]Miksi huono aviomies ei voisi olla hyvä isä?

Olet oikeassa siinä että lapsuudessani on ollut juttuja joiden takia olen ollut ja olen edelleen jollain tapaa rikkinäinen, terapeutilla olen käynyt asioiden johdosta, kiitos vaan. Mutta juuri siksi "saarnaan" kokemuksistani koska ne on jättäneet jäljet. Ja koska tämän ketjun aihe osuu herkkään paikkaan niin todellakin koen tarpeelliseksi kertoa oman tapaukseni siinä toivossa että AP ei tekisi lapselleen sitä mitä minulle on tehty. Voi olla että se ei lapseen vaikuta, mutta voi olla että vaikuttaa.

Minä jäin vanhempieni erossa heidän riitojensa jalkoihin, enkä toivo sitä yhdellekään toiselle lapselle.[/QUOTE]

On ikävää että olet jäänyt vanhempiesi eron jalkoihin. Se on kuitenkin yksi asia ja toinen on se kuinka tapaamiset järjestetään. Sinun kannattaa oikeasti käydä äitivihaasi läpi luotettavan ystävän tai terapeutin kanssa, koska se vapauttaa sinut solmimaan hyvät suhteet äitiisi ja isääsi. Tuo suhde on äärimmäisen tärkeä, jotta pystyt itse turvalliseen parisuhteeseen ja luomaan turvallisen yhteyden omiin lapsiisi.

Lähivanhemman on järjestettävä oma elämänsä niin, että hän on lastensa käytettävissä ja kun ei ole, lapsilla on joku muu luotettava hoitaja. Tämän kuvion järjestäminen vaatii rahaa, järjestelykykyä, jatkuvaa joustamista ja rajojen asettamista työelämässä. Tyypillinen lähivanhempi tekee paljon valintoja, jotka sotivat omia ja työn tai työnantajan tarpeita vastaan. Tietenkin, koska lapsia ei voi jättää hoitamatta.

Etävanhempi ei voi enää eron jälkeen olettaa, että lähivanhempi joustaa loputtomasti hänen ja hänen työnsä mukaan. Se olisi kohtuutonta lähivanhempaa kohtaan. Tietenkin vanhemmat voivat neuvotella ja heidän pitääkin neuvotella siitä missä kunkin joustavuuden rajat menevät. Esim. lähivanhempi voi mahdollisuuksiensa ja jaksamisensa mukaan ottaa huomioon etän työvuoroja ja etä voi vastavuoroisesti joko hoitaa lapsia kun lähivanhemmalla on ylimääräisiä menoja tai vaikka maksaa sovittua enemmän lasten kuluja.

Joustamisen tulisi olla molemminpuolista. Erityisesti silloin kun vanhemmat ovat eronneet.

Virallisten sopimusten tekeminen on sitä tärkeämpää mitä enemmän riitaa, epäsäännöllisyyttä ja epäluottamusta eronneiden välisessä kanssakäymisessä on. Sanon tämän monta eroa nähneenä, omani mukaan lukien. Sopimus antaa pelisäännöt, jotka tukevat toimimaan oikein silloin kun oma harkintakyky pettää.
 
Eli etävanhempaa - tässä(kin) tapauksessa isää eli miestä - pitää käsitellä kuin kukkaa kämmenellä.
Hänelle tulee sallia tuo priorisointi - työ, harrastukset ja kaikki muu ennen lasta.
Sitten kun vanhempaa 'huvittaa' hänen tulee saada tavata lasta.
Häntä ei voi eikä saa 'pakottaa' säännöllisyyteen , koska se voi 'suututtaa' hänet, eikä hän enää tapaakaan lastaan.
Äidin , eli lähivanhemman - ja lapsen - on elettävä siten , että hän voi lapsensa tyrkätä 'tapaamiseen' milloin vain.
Ei ole vastuullista vanhemmuutta vaatia toiselta vanhemmaltakin sitoutumista ja vastuuta - vaan pitää sallia toiselle vanhemmalle 'oikut' - muutoin on huono äiti.
Ja on jopa estämässä 'isänä' olemista.

Tästä on muitakin variaatoita - jos isä on humalassa - lapset tulee silti antaa isälle , ettei tämä vaan suutu - ja lakkaa tapaamasta lapsiaan.
Vai pitääkö ? Suo siellä , vetelä täällä - toisaalta ei sa antaa, jollei ole varma lapsen turvallisuudesta.

Pohjavireenä kaikessa - naispuolistenkin kommentoijien osalta myös - on ettei miehellä/isällä tarvitse olla vastuullista asennetta omaan lapseensa.
Aikuinen ihminen voi halutessaan (varsinkin yrittäjä tai tämän tapauksen muutoin its etyöaikansa huvituksensa mukaan järjestävä) sopia asioita ennakkoon.
Ja pitää kiinni sopimuksista.

AP on ollut jo melkoisen joustava pitkän aikaa...
Hyvä äiti ei saa sympatiaa tai kannustusta.
Huonokin isä saa sympatiaa - aika uskomattomissa tilanteissa.
 
jaaha, katkerat akat taas yrittää kieltää ex-mieheltään lapset.. Te saatte sen kakaran kanssa kyllä aikaa viettää vaikka kuinka paljon, joten mikä siinä nyt on niin vaikeeta vaikka muutaman tunnin varoajalla antaa lapsi isälleen? Ei se isä voi koko elämäänsä teidän pillin mukaan muokata, kyllähän tekin varmasti omaa elämäänne elätte ettekä antais sen isän määräillä miten tulee tehdä. Itsekästä touhua! Te ootte jo etusijalla muutenkin, joten antakaa nyt vähän edes periksi niiltä typeriltä periaatteiltanne..

Ei aloittaja halua kieltää ex-mieheltään lapsia. Hän haluaa tapaamissopimuksen. Tuossa sopimuksessa voidaan ottaa huomioon epäsäännöllinen työ tai vuorotyö. Mutta ei asia voi olla niin. että vuosikausia entinen vaimo ja lapset elävät muutaman tunnin lähtövalmiudessa sen mukaan koska isä voi tai haluaa lapsiaan nähdä.

Ex-vaimolla on varmasti omat työkuvionsa, harrastuksensa ja sosiaaliset suhteensa, joiden hoitaminen vaatii edes jonkinlaista ennakointia. Myös lapsilla on kouluiässä ja viimeistään murrosiässä omat menonsa, joiden suunnitteleminen ja toteuttaminen onnistuu paremmin kun tapaamiset ovat jotenkin ennalta arvattavia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isiä on ymmärrettävä;23352766:
Eli etävanhempaa - tässä(kin) tapauksessa isää eli miestä - pitää käsitellä kuin kukkaa kämmenellä.
Hänelle tulee sallia tuo priorisointi - työ, harrastukset ja kaikki muu ennen lasta.
Sitten kun vanhempaa 'huvittaa' hänen tulee saada tavata lasta.
Häntä ei voi eikä saa 'pakottaa' säännöllisyyteen , koska se voi 'suututtaa' hänet, eikä hän enää tapaakaan lastaan.
Äidin , eli lähivanhemman - ja lapsen - on elettävä siten , että hän voi lapsensa tyrkätä 'tapaamiseen' milloin vain.
Ei ole vastuullista vanhemmuutta vaatia toiselta vanhemmaltakin sitoutumista ja vastuuta - vaan pitää sallia toiselle vanhemmalle 'oikut' - muutoin on huono äiti.
Ja on jopa estämässä 'isänä' olemista.

Tästä on muitakin variaatoita - jos isä on humalassa - lapset tulee silti antaa isälle , ettei tämä vaan suutu - ja lakkaa tapaamasta lapsiaan.
Vai pitääkö ? Suo siellä , vetelä täällä - toisaalta ei sa antaa, jollei ole varma lapsen turvallisuudesta.

Pohjavireenä kaikessa - naispuolistenkin kommentoijien osalta myös - on ettei miehellä/isällä tarvitse olla vastuullista asennetta omaan lapseensa.
Aikuinen ihminen voi halutessaan (varsinkin yrittäjä tai tämän tapauksen muutoin its etyöaikansa huvituksensa mukaan järjestävä) sopia asioita ennakkoon.
Ja pitää kiinni sopimuksista.

AP on ollut jo melkoisen joustava pitkän aikaa...
Hyvä äiti ei saa sympatiaa tai kannustusta.
Huonokin isä saa sympatiaa - aika uskomattomissa tilanteissa.

Veit sanat suustani!

Ihmeen moni tälläkin palstalla silittelee sellaisen (ex-)miehen päätä, joka asettaa lapsensa tärkeysjärjestyksensä häntäpäähän ja laistaa vastuunottamista oman lapsensa kohdalla.
 

Similar threads

M
Viestiä
42
Luettu
655
V
M
Viestiä
3
Luettu
503
V
V
Viestiä
6
Luettu
367
M
V
Viestiä
6
Luettu
5K
T

Yhteistyössä