Miten toimia tässä tilanteessa?

[Vieras vaan]

Erosin väkivaltasesta miehestä yli vuosi sitten. Jouduin asumaan pienen vauvan kanssa yli kuukauden turvakodissa, jotta sain uuden elämän järkättyä meille. Isä on tavannut tyttöään kerran noin vuosi sitten. Tapaamissopimusta ei isä tahtonu tehä eron tullessa.

Ex-anoppini on narsistinen luonne. Hän kontrolloi kaikkea elämäämme mm. soitteli vuokranantajallemme ja vaati korjauksia asuntoomme, tarkkaili koko ajan vauvan hoitoani, soitti sen 10 kertaa päivässä että miten olen vauvan hoitanu, manipuloi miestäni tuomaan alle 2 kk ikäistä vauvaa hoitoon vaikka vauva ei huolinu pulloa, ja miehellä napanuora niin tiukasti kiinni äitissään ettei eitä hälle sanonu.. Eron jälkeen muori soitteli isälleni yli kolme kuukautta, minulle alkoi soitot keväällä, teki häläreitä 3-8kpl päivässä. Rikosilmoitusta poliisi ei ottanu vastaan, koska ei uhkaa minua mitenkään. Nyt numero salaisena eikä sitä oo pystyny ees lapsen isälle antamaan. Saa yhteyden s-postilla. Muori soitteli myös äidilleni ja äiti erehty vastaamaan. Sai haukut mun kasvatuksestani ja siitä että olen niin kiittämätön siitä kaikesta huolesta jota avusta jota hän on minua kohtaan antanut. Tälle muorille puhui jo lastenvalvoja, nla-täti, srk perhetyöntekijä.. Mikään ei saanu häntä luopumaan kontrollistaan. Lastenvalvojan kanssa mietittiin lähestymiskieltoa.

Nyt siis tilanne tämä, että syksyllä mieheltä tullut vaatimuksia saada tyttöä hänen luokseen kaheksi viikoksi kerrallaan. Välimatkaa on 600km:ä ja tyttö menisi muorin hoitoon. Isä ei hoitanu edes yhdessäolomme aikana. Uhkailuja, että menee oikeuteen hakeen 2vkoa hällä ja toiset mulla. Mutta siihen se jäi.

Ja nyt sain soiton entisen kuntani lastenvalvojalta että isä hakee tapaamissopimusta. Muori oli käyny laittaan asian vireille isän puolesta. Huomenna on heillä tapaaminen asiasta. Pääsyynä on saada tyttöni sinne. Lastenvalvoja lupasi, ettei hän pane semmosta ehotusta tänne päin, jossa pitäisi tyttö sadaa sinne (tyttö 1v6kk). Ei voi tuntemattomien tykö laittaa noin pientä. Hän myös tukee minua ajatuksesta valvotuista tapaamisista kerran kuukaudessa täällä päässä. Kaikki kustannukset isille koska tekee kahta työtä ja mie kotiäitinä.

Muori ja miehen sisko yrittäneet ottaa muhun yhteyttä s-postilla. Mie en vastaa, koska minua ahistaa. Eikä minun ole pakko. Olen tehnyt jo sen periaatepäätöksen, että puhun tytön asioista vain tytön isin kanssa. Häntä ei tosin kiinnosta. Elokuussa viimeksi kysyny tyttönsä kuulumisia ja jättäny elarit maksamatta.

Minua ahistaa niin kovasti tuo tapaamissopimus, että ruuat on tulleet ylös. Mulla ei olisi mitään sitä vastaan, että tapaamiset olisi valvottuina ja isä saisi tyttöään tavata. MUTTA! Mie en taho, että se muori pääsee kasvattamaan minun tyttöäni ja sekoittamaan hänen päätänsä. Itsekkin olin ihan rikki sen päähänpistoista ja sitä ko kukaan ei rajoita. Myös tapaamispaikasta sanottiin ettei he voi estää isän vieraita tulemasta mukaan. Tiedän, ettei minun ole pakko allekirjoittaa sopimusta, ei ole pakko edes vastata vastaehotuksella.. Sit isä voi viedä oikeuteen. Mutta vähän epäilen sitä kyllä, että sinne jaksaisi mennä. Tai että edes jaksaisi tänne asti tulla ja tuhlata yli 300e tapaamiskuluihin. Asianajaja neuvoi tarkistuttaan sopparia jos semmonen tulee ja olemaan allekirjoittamatta semmosta sopparia, jota en voi täydestä sydämestäni kirjoittaa.. En tiedä mitä mie teen..

Pää ihan sekasin.. Onneksi saan purkaa tunteitani psykologin kanssa. Mies ja hänen perheensä vei mun itsetunnon, itsekunnioituksen ja itsearvoni kokonaan. Nyt ne ovat kasvamassa takaisin hiljaa mutta hyvästi.

 

[Lust]

ei helvetti että voi olla hullua porukkaa maailma täynnä.... oisko sulla varaa hommata itelles asianajaja tai edes semmonen oikeusavustaja vai mikä nyt onkaan, joka hoitais sun puolesta asioita... ja pitäis sun ja lapsen puolta.... ota myös yhteyttä omaan lastenvalvojaan tms....

 

[vieras]

Sun ei todellakaan tarvitse alistua tommoiseen. Sinuna hankkisin asianajajan ja hakisin yksinhuoltajuuden (jos et jo ole) enkä todellakaan allekirjoittaisi mitään sopimuksia. Sanoit miehesi olleen väkivaltainen, jo se on syy ettei lasta hälle anneta ilman valvojaa. Noilla perusteilla mitä kerroit miehesi perheestä on jopa vaarallista antaa lapsen olla yhteydessä sinne ja oikeus on varmasti tässä asiassa samaa mieltä. En mitenkään kannata isättömyyttä lapselle mutta sinun tapauksessa en antaisi isän olla kuvioissa mukana, ihan lapsen takia.. Tsemppiä sulle mitä ikinä päätätkin ja onnea elämääsi.

 

[oikkari]

Ymmärrän, jos tuntuu vaikealta. mutta ratkaisu on oikeasti aivan yksinertainen: et todellakaan suostu sellaiseen sopimukseen, joa sinusta ei ole hyvä ja lapsen edun mukainen.
Jos lapsen isä vie asian oikeuteen, olette nähdäkseni melko lailla turvallisilla vesillä - en oikein osaa kuvamaasi taustaa vasten kuvitella, että oikeus vahvistaisi tapaamissopimuksen, jossa lapsi olisi pitkiä aikoja käytännössä tuntemattoman ihmisen luona (kuinka vanha lapsi on nyt)?

 

[yks vaan]

sinuna sanoisin suoraan sille muorille et pysyy omissa asioissaan..sulla ei ole velvollisuutta sille selitellä mitään. vaihda sähköpostiosote niin loppuu se kiusaaminen!
oma anoppini (nykyinen) teki mulle rumasti 10 vuotta sitten.. rakennettiin taloa tämän nykyisen aviomieheni kanssa ja ensimmäinen lapsemme oli ihan vauva vasta. alkoi pommittaan poikaansa etten ole hälle oikea, mussa on kuulemma jotain omituista ja maine on sitä ja tätä.. olimme silloin siis heillä kyläilemässä kun tätä tapahtui. sitten alkoi uhkailla kun en puolivuotiaan lapsen kanssa tule raksalle auttamaan..että poikansa saa repiä taloa yksin pystyyn ja ettei minulla ole mitään asiaa taloon kun olen pelkkä sosiaalipummi..enkä ollut töissäkään..olin äitiyslomalla ja olimme kyllä mieheni kanssa asiat sopineet. mutta anoppi koki asiat näin! mieheni ei minua pakottanut mihinkään, eikä valittanut kun joutui yksin rakentamaan. mutta anoppi uhkaili sosiaaliviranomaisilla jos en ilmesty tontille..
minä ihmettelin miehelleni että onpa ihme touhua kun ei mulle sano vaan äitilleen valittaa..johon mies sanoi ettei tiennyt tästä mitään, ja oli äitilleen sanonut ettei sekaannu.
asiat menivät riitelyksi meidän kaikkien kesken. lopulta miehen sisko tuli vaatimaan että jätän mieheni rauhaan tai muuten hän ei ole enää heidän perhettään. Siihen miehellä meni hermot ja hän ajoi siskonsa pois ja huuti perään että hänellä on nyt oma perhe. Aika erikoinen tilanne oli tämäkin, tapella miehestään hänen perheensä kanssa. Mutta asiat ovat nyt kunnossa..aikaa on kulunut ja pyydetty anteeksi. Mutta unohtaa en voi ja aina kalvaa pieni epäilyksen siemen että jos teen jonkun "virheen" niin taasko se alkaa......
Et ole yksin, sen vain halusin sanoa! Jaksamisia sulle ja pysy omassa kannassa, lapsen parhaaksi!

 

[alkuper.]

Kiitos vastauksista

Aika paljon samoilla linjoilla mieki olen. Musta tuntuu, että jätän allekirjoittamatta sen sopimuksen. En laita edes vastaehdotusta takasin. Odottelen sit oikeuteen kutsua.

Entisen kunnan lastenvalvoja sanoi, että tapaamiset voisi olla asuinkunnassa 3v asti valvotut ja sitten alkaisi päivätutustumiset isän kotiin. Mutta minusta 3v on vielä tosi pieni tekemään tuota 600 km:n matkaa ja aiheuttaisi stressiä. Siksi olen soittanu vaikka ja mitä tahoa läpi kysellen neuvoa. Asianajaja ainaki sanoi, että hän luulee oikeudessa läpi menevän isän jutun sillä tavalla, että isä saa tapaamiset ja valvotut semmoset. Mutta ei saisi tyttöä luoksensa tapaamisiin ko vasta kouluiässä. Ja siihen mennessä isi onkin jo unohtanu tapaamiset. Uskon, että lastenvalvojan kautta en saisi tapaamisia noin pitkälle tänne päähän.

Tuo muori on sairas mieleltään. Pelkästään hänen nimensä kuuleminen saa minut voimaan pahoin. Eikä hän näe omaa syytään tähän tilanteeseen saati pojassaankaan mitään vikaa. Kaikki vika on mussa. Kun poikansa kävi minuun ensimmäistä kertaa käsiksi, muori huusi lastenvalvojalle joka oli kututtu paikanpäälle, että mie olin käyny mieheen käsiksi. Mies retuutti minua sängyltä alas vaikka vauva oli mulla sylissä. Seuraavana päivänä muori soitti mulle, että hän on varannut mulle ajan psykiatriselta osastolta jotta saisin hoitoa etten enää vahingoittaisi perhettäni ja hän kyllä hoitaa tytön. Silloin tuli porttikielto pariksi viikoksi. Jos joku nyt ymmärtää miksi en taho tätä ihmistä tyttöni lähelle.

Toivon vain niin kovasti, että saisimme viettää rauhallista elämää kaksin tytön kanssa. Jospa se tästä helpottaisi!

 

[Muuttanut]

Mitä jos ap hakisit sen lähestymiskiellon ex anopillesi, jos sinulla on todisteita kerran tuosta häiriköinnistä, niin ei luulis olevan vaikeaakaan. Saattas auttaa tuota tapaamisasiaakin et ei saa niin helposti puhuttua anoppi paikallisia lastenvalvojia puolelleen.
Mulla on vaan huonoja kokemuksia. että joskus tuollaset sekaisin olevat ihmiset osaavat olla vakuuttavia ja tunkevat suut ja silmät täyteen vaativasti omaa kantaansa ja saattaa käydä niin et saavat joitain tahoja puhuttua puolelleen. Varsinkin jos sinä olet vielä väsynyt ja et jaksa olla kovin ponnekas asian hoitamisen kanssa. Olisi varmaan hyvä, jos saisit jonku hoitamaan asiaa puolellasi kuten vaikka se lakimies. Esim oikeusaputoimisto hoitaa varmaan kuluitta vähävaraisille.