Missä iässä et itse enää tekisi lapsia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Itse nyt 35v.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Juu tosiaan ekan kanssa kulki raja 30v ja sit ei pitäny edes toista harkitakaan mut toisin mieli muttui ja nyt tätä kolmokkia haaveillesa toivon hänet saavani ennen kuin täytän 40v. jotta sitten taas voisi elää vähän välistä omaakin elämää.. :heart: :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja m:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
yli 25v ei enää! sillo on vielä nuori ja jaksaa hoitaa. :)

no huh huh, mä olen nuori vieläkin ja jaksan hoitaa lastani vaikka täytin jo viime vuonna 30 v, ja nyt odotan pikkukakkosta syntyväksi huhtikuun alkuun =)

voi teitä nuoria, te luulette että 30 v on vanha, en mä ainakaan , olen nuorekan ja pirteä mami =)

mieli muuttuu, sanokaa mun sanoneen "

Heheh, sulla on varmaan se eka aika pieni, eiks vaan?
Sulla ei siis ole vertailupohjaa ;)

Tulin nimittäin äidiksi 19-vuotiaana ja 29-vuotiaana ja voi luoja! Kyllä vaan 30 on hyvä raja :D Ihmeesti sitä vanhenee tuossakin iässä 10 vuodessa :)

No mutta ihan tosissaan, mäkin sanoin, että lapset on tehty alle 30v tai ei tehdä sitten ollenkaan. Elikkäs mulla oli tuo esikoinen (ja silloin ainokainen), 30 läheni ja sanoin, että takaraja on noin 30. Toka synty siis, kun olin 29. Koska halusin vielä yhden, niin sanoin, että 32 on raja... olin sen 32 kun kuopus synty. Nyt olen 33 ja luultavasti (huom sanavalinta) lapsiluku täynnä. Vannomaan en mene, nuorehko olen vieläkin. Mutta kyllä se 35 on se raja, ehkä...

 
Ensin luulin, etten enää yli 23veenä tee lapsia (oli sillon jo 3)....no kuopuksen sain 28veenä ja aattelin et en enää yli 3-kymppisenä ja se pyykki on menny jo....että saas nähä :whistle:

Kyllä tässä alkaa jo aika "vanha olla" :p
 
olisko n. 45 - 46 .. tai jos myöhemminkin olis tullakseen niin luulen että toivottaisin hyvin tervetulleeksi. :)
En oikeastaan mitään rajaa ole asettanut mutta muistaakseni tuossa 45 ja varsinkin 50 jälkeen alkaa tulemaan riskiä enenmän, että sitten pitäisi jo miettiä että mitä jos tulokkaalla olisi esim. downin syndrooma. Itseni tuntien abortti olisi liian kova paikka (en ole silti abortin vastustaja ) eli sitten pitäisi miettiä olenko valmis ottamaan vastaan kohonneen riskin erilaisesta lapsesta. (toki se riski on aina olemassa )
 
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lapset olis tehty viimeistään 30-vuotiaana, ehkä jopa 25v. Haluan nyt elää äitiyttä täysillä ja myöhemmin on sitten muiden asioiden aika, sitten kun lapset eivät enää tarvitse 24/7. Ja haluan olla nuori lapset saadessani =) Ja vielä ku niistä "pääsen eroon" ;) Olis kiva olla vaikkapa 43-45 ku kuopus täyttäis 18 ja alkais lentelee sekin pesästä. Sen jälkeen on isoäitiyden vuoro. En mä haluis sen ikäsenä lasta saada kun mun päässä se on mummi-ikää; oma äitini oli 40v saadessaan ensimmäisen lapsenlapsensa ja 44-vuotiaana hänellä on niitä jo neljä.
 
Sitten kun ei enää vois.
Tietty riippuu siitä miten niitä rupeaa tulemaan. Jos saan hedelmällisyyteni takaisin, ni sit vois ajatella että joskus 35v-37v jälkeen ei enää.
 
Mun mielestä äitiys ei sulje pois niitä muita asioita. Niitä voi tehdä, vaikka äiti oliskin. Pikkulapsivaihe kestää vaan muutaman vuoden. Meidän lapset on nyt 13, 3 ja nolla ja kyllä mä olen ehtinyt tässä tehdä vaikka mitä aikuisten juttuja... ja ikää on VASTA 33!
 
Nyt on 32v plakkarissa sekä mulla että miehellä ja lapsia kolme, juuri päätettiin että viiden vuoden päästä katsotaan onko lapset jo tässä ja sitten todennäköisesti jommalta kummalta piuhat poikki ettei tarvitse ehkäisyjen kanssa pelata. Tai sitten tekaistaan vielä lapsi tai pari...

Nyt ajatellen luulisin etten päälle neljänkympin iässä lisää lapsia haluaisi mutta mielihän voi muuttua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lapset olis tehty viimeistään 30-vuotiaana, ehkä jopa 25v. Haluan nyt elää äitiyttä täysillä ja myöhemmin on sitten muiden asioiden aika, sitten kun lapset eivät enää tarvitse 24/7. Ja haluan olla nuori lapset saadessani =) Ja vielä ku niistä "pääsen eroon" ;) Olis kiva olla vaikkapa 43-45 ku kuopus täyttäis 18 ja alkais lentelee sekin pesästä. Sen jälkeen on isoäitiyden vuoro. En mä haluis sen ikäsenä lasta saada kun mun päässä se on mummi-ikää; oma äitini oli 40v saadessaan ensimmäisen lapsenlapsensa ja 44-vuotiaana hänellä on niitä jo neljä.

Musta kuulostaa oudolta, että ajattelet tehneesi lapsesi 25 ikävuoteen mennessä, vaikkei sinulla ole miestä. Meikäläisellä on ottanut vuosia päästä edes siihen tilanteeseen, että asiasta on voinut miesystävän kanssa kunnolla keskustella. Ja siltikin se oikea tuli vastaan vasta reilusti yli 3-kymppisenä.
 
Olisi ollut hyvä ap:n kysyä samalla myös vastaajan tämän hetkistä ikä. Vaikuttaa aika paljon vastauksiin. Sama ihminen ajattelee kaksikymppisenä niin erilailla kuin esim. sitten kolmikymppisenä.
 
Minulla 3 lasta ja nuorimman sain, kun olin 29-v, Nyt 32-v ja tuntuu, että olen liian vanha. Olin asettanut rajan 3kymppiin, mutta vauvakuume aina välillä iskee, joten never say never..
 
Alkuperäinen kirjoittaja opiskelijaäiti-69:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lapset olis tehty viimeistään 30-vuotiaana, ehkä jopa 25v. Haluan nyt elää äitiyttä täysillä ja myöhemmin on sitten muiden asioiden aika, sitten kun lapset eivät enää tarvitse 24/7. Ja haluan olla nuori lapset saadessani =) Ja vielä ku niistä "pääsen eroon" ;) Olis kiva olla vaikkapa 43-45 ku kuopus täyttäis 18 ja alkais lentelee sekin pesästä. Sen jälkeen on isoäitiyden vuoro. En mä haluis sen ikäsenä lasta saada kun mun päässä se on mummi-ikää; oma äitini oli 40v saadessaan ensimmäisen lapsenlapsensa ja 44-vuotiaana hänellä on niitä jo neljä.

Musta kuulostaa oudolta, että ajattelet tehneesi lapsesi 25 ikävuoteen mennessä, vaikkei sinulla ole miestä. Meikäläisellä on ottanut vuosia päästä edes siihen tilanteeseen, että asiasta on voinut miesystävän kanssa kunnolla keskustella. Ja siltikin se oikea tuli vastaan vasta reilusti yli 3-kymppisenä.

No ei mun tarvii parisuhteessa olla tehdäkseni lapsia
:xmas:

En mä halua pistää koko elämääni paussille siks aikaa, että löytäsin miehen. Jos ei tää mikä nyt on harkinnassa nappaa yhtään, niin suattaapi olla, että teen ainakin seuraavan lapsen yksin. Tai en ihan yksin, mutta siis parisuhteen ulkopuolella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mun mielestä äitiys ei sulje pois niitä muita asioita. Niitä voi tehdä, vaikka äiti oliskin. Pikkulapsivaihe kestää vaan muutaman vuoden. Meidän lapset on nyt 13, 3 ja nolla ja kyllä mä olen ehtinyt tässä tehdä vaikka mitä aikuisten juttuja... ja ikää on VASTA 33!

Nojuu, voihan sitä tiettyyn pisteeseen asti, mutta jos esim haluaa tosissaan lähtee luomaan uraa, niin mä en ainakaan haluaisi jättää pientä lasta ilman äitiänsä.

Tällä hetkellä rennontahtinen opiskelu ja äitiys sopivat mulle yhteen. Mutta mä en näe, miten repeisin kahteen paikkaan, varsinkaan vanhempana. Jos siis pitäis yrittää menestyä työelämässä ja hoitaa pieniä lapsia samalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja opiskelijaäiti-69:
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lapset olis tehty viimeistään 30-vuotiaana, ehkä jopa 25v. Haluan nyt elää äitiyttä täysillä ja myöhemmin on sitten muiden asioiden aika, sitten kun lapset eivät enää tarvitse 24/7. Ja haluan olla nuori lapset saadessani =) Ja vielä ku niistä "pääsen eroon" ;) Olis kiva olla vaikkapa 43-45 ku kuopus täyttäis 18 ja alkais lentelee sekin pesästä. Sen jälkeen on isoäitiyden vuoro. En mä haluis sen ikäsenä lasta saada kun mun päässä se on mummi-ikää; oma äitini oli 40v saadessaan ensimmäisen lapsenlapsensa ja 44-vuotiaana hänellä on niitä jo neljä.

Musta kuulostaa oudolta, että ajattelet tehneesi lapsesi 25 ikävuoteen mennessä, vaikkei sinulla ole miestä. Meikäläisellä on ottanut vuosia päästä edes siihen tilanteeseen, että asiasta on voinut miesystävän kanssa kunnolla keskustella. Ja siltikin se oikea tuli vastaan vasta reilusti yli 3-kymppisenä.

No ei mun tarvii parisuhteessa olla tehdäkseni lapsia
:xmas:

En mä halua pistää koko elämääni paussille siks aikaa, että löytäsin miehen. Jos ei tää mikä nyt on harkinnassa nappaa yhtään, niin suattaapi olla, että teen ainakin seuraavan lapsen yksin. Tai en ihan yksin, mutta siis parisuhteen ulkopuolella.

Ei se ole mitään pausella olemista, jos ei tee heti lisää lapsia :o Kyllä sitä on elämässä vaikka mitä muutakin kivaa =) Ja yksi parhaista jutuista ON sen "oikean" löytäminen ja ihan oikean perheen perustaminen. On se varmasti lapsellekin kivempaa, että hällä on isä läsnä ja ettei mahdollisesti kaikilla lapsillasi ole eri isät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mun mielestä äitiys ei sulje pois niitä muita asioita. Niitä voi tehdä, vaikka äiti oliskin. Pikkulapsivaihe kestää vaan muutaman vuoden. Meidän lapset on nyt 13, 3 ja nolla ja kyllä mä olen ehtinyt tässä tehdä vaikka mitä aikuisten juttuja... ja ikää on VASTA 33!

Nojuu, voihan sitä tiettyyn pisteeseen asti, mutta jos esim haluaa tosissaan lähtee luomaan uraa, niin mä en ainakaan haluaisi jättää pientä lasta ilman äitiänsä.

Tällä hetkellä rennontahtinen opiskelu ja äitiys sopivat mulle yhteen. Mutta mä en näe, miten repeisin kahteen paikkaan, varsinkaan vanhempana. Jos siis pitäis yrittää menestyä työelämässä ja hoitaa pieniä lapsia samalla.

Ajattele, mä olen 20 vuotta vanhempi kuin sinä, mutta samassa tilanteessa tässä: pienen lapsen opiskelijaäiti =) Ei sekään ikää katso.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ninaTT:
Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lapset olis tehty viimeistään 30-vuotiaana, ehkä jopa 25v. Haluan nyt elää äitiyttä täysillä ja myöhemmin on sitten muiden asioiden aika, sitten kun lapset eivät enää tarvitse 24/7. Ja haluan olla nuori lapset saadessani =) Ja vielä ku niistä "pääsen eroon" ;) Olis kiva olla vaikkapa 43-45 ku kuopus täyttäis 18 ja alkais lentelee sekin pesästä. Sen jälkeen on isoäitiyden vuoro. En mä haluis sen ikäsenä lasta saada kun mun päässä se on mummi-ikää; oma äitini oli 40v saadessaan ensimmäisen lapsenlapsensa ja 44-vuotiaana hänellä on niitä jo neljä.

Hihh : D hauska lukea sun ajatuksia : D mulle taas mummoikä on 50+ on todella nuori mummu 40+ vaikka sekin on mahdollista ja oma äitini oli 43 tultuaan mummuksi ja nyt hänellä lapsenlapsia 5.
Tosin äitini olisi ollut mummuksi tullessaan 36v mikäli itse olisin saanut esikoisen 18v mikä oli erittäin hyvä asia etten niin aikaisin lasta saanut.
 

Yhteistyössä