Olen 27-vuotias, synnyttämätön nainen. Minulle laitettiin Mirena keskitetyssä ehkäisyneuvonnassa kesäkuussa 2009, koska lääkärien mielestä aivoinfarktiriskille altistavien, sairaalareissuja vaativien migreenien ja von Willenbrandtin taudin* vuoksi en enään pysty käyttämään pillereitä, ja kuukautiset ovat verenvuototautien vuoksi yleensä 10vrk kestävät ja runsaat.
Langat hävisivät asettamisen jälkeen, mutta ultrassa 1kk kontrollissa kaikki oli hyvin, joten kierukka jätettiin paikoilleen. Oman terkkarin lääkäri ei 1v-tarkastuksessa vaivautunut 2010 syksyllä ultraa käyttämään, ja julisti, että kaikki hyvin. Oli hetken aikaa...
Minulla on sivuvaikutuksena kun ekan 6kk jälkeen akne hellitti ollut epäsäännölliset kuukautiset, noin jokatoinen tai jokakolmas kuukausi, kesto ~4vrk, pärjään useimmiten pikkuhousunsuojalla. Ongelmana ovat kuukautiskivut, jotka ensin hellittivät, mutta sitten kuvio muuttui. Ilman kierukkaa kipuja on 2x kuussa (munasolun irtoaminen ovulaation aikaan & kohdunkalvon irtoaminen kuukautisvuodon käynnistyessä), ja hyvin voimakkaina kramppeina, mutta nopeasti ohimeneviä sellaisia. Ei mitään, mistä ei panadolilla ja lämpimällä kauratyynyllä ei selviäisi. Nyt kipu on jatkuvaa pientä tunnetta, että vatsassa on jotain vierasta. Ei yhtä pahaa yksittäisinä kipuyksiköinä, mutta jatkuvuutensa takia hyvin epämukavaa verrattuna vanhaan kovaan hetkittäiseen kipuun.
Sivuvaikutuksena eritän maitoa. Noin 1rkl per rinta per vuorokausi. Eli elimistöni kuvittelee olevansa vähän raskaana koko ajan. Tämä on kuulemma vaaratonta, ja englanninkielisiltä palstoilta löytyi jo tietoa, että naiset kokevat sen yleisenä sivuvaikutuksena, joka on harmiton. Tämä elimistön "raskaus" voisi selittää, että vaikka urheilen säännöllisesti, kahden ison koiran lenkitys päivittäin + 3-5 kertaa viikossa kuntosalilla + kuntouinti, aerobic tai taistelulajitreenit, ja syön ruokaa, joka määrän ja annoskokojen puolesta pitäisi trimmata rasvat pois ja sen jälkeen pitää minut "fitness-mallin mitoissa", on minulle pamahtanut 8kg ekstraa lantioille, ja se ei lähde millään pois. Nesteenpoistokuuritkaan eivät auta.
Palatakseni epämukavuuteen... Haluan kierukan ulos, vaikka emme sulhasen kanssa halua lapsia vielä. Markkinoilla on ehkäisyimplantti, jossa on sama progestiini-hormoni kuin kierukassa, ja sen saa olkavarren ihon alle. Sen saa 3-5 vuodeksi. Tämä sopisi minulle. "Extrapaino" saa jäädä, olen sinut sen kanssa tässä vaiheessa, ja mieheni ei edes huomaa sitä. Hyvänä puolena pääsisi eroon epämukavasta vierasesineestä kohdussa, mutta pitäisin muut edut...
Tuo jatkuva inhottava tunne vatsassa ja "nyt alkaa... ei alakaan" tunne kuukautisista ja lähes jatkuva välivuoto vievät seksihalut niin, että ehkäisy toimii. Kun ei tee mieli, ei satu "vahinkojakaan". Asiaa ei auta, että edelliset pari kertaa, on yhdyntä ollut epämukavaa, ilmeisesti samasta syystä.
Ehkäisyimplantaatti <-- vaihtoehto, josta kysyn. Jos ei toimi, tai eivät pidä sopivana, me käytämme kumia seuraavat pari vuotta tai kunnes vahinko päättää sattua ja tehdä minusta äidin.
Soitan maanantaina ehkäisyneuvontaan ja kysyn, suostuvatko ottamaan sen ulos, vai tarvitseeko hävinneiden lankojen takia lähetteen Kättärille. Jos rupeaa vuotamaan runsaammin ennen arkea, menen sairaalan päivystykseen ja toivon, ettei pysyvää vahinkoa ole sattunut, jos kierukka liikuskelee kohdussa.
Tilalle vaadin implantaatin, tai rupean käyttämään kumia, tai aikaistan äitiyttä. En enään jaksa pelleillä näitten "huippuvehkeitten" kanssa, joista minulle on enemmän haittaa kuin hyötyä.
(* von Willenbrandtin tauti on perinnöllinen verenvuototauti, hieman kuin tsaariperheellä, mutta periytyy ihan normaalijunteille kuten allekirjoittaneelle... Totesivat sen sitten vasta kun olin 23v, vaikka tiesin, että minussa oli jotain vikaa jo aiemmin... Vaatisi lisätestejä, mutta verikokeet pitää tilata ja maksaa yksityisesti, koska en ole juuri nyt raskaana tai rekan alle jäänyt... Wau mikä paradoksi, että mahd. komplikaation aiheeseen ei puututa ennen kun vasta, jos raskaus on jo alkanut, eikä ennen kun lapsensaantipäätös on tehty... *mur*)