Minusta on tullut ilkeä!

[vierailija]

Muistan vielä kun jaksoin olla se "hauskis" porukassa, ja naurua sekä juttua riitti niin ettei välillä armoa kukaan saanut. Olin vain sellainen, luonnostani. Helppoa.
Myöskin jaksoin nähdä paljon kaikessa niitä positiivisia asioita ja juttuja enkä valittanut oikeastaan.. En aina edes vaikka olisi ollut aihetta.

Jotain tapahtui.. Mun on vaikeaa muistaa milloin. Pari vuotta sitten? Vuosia... Hmm.. Jokatapauksessa jotain sattui jossakinvaiheessa.

Musta tuli negatiivinen, kiukutteleva ja katkeran oloinen.. Mikään ei ollut enää hauskaa tai spontaania. Kaikesta tuli tylsää ja ennalta arvattaakin.
On vaikea olla se ilopilleri.

SE "hauska tyttö" joka olin ennen.. Se oli niin luonnollista. Sitä ei vain enää tapahdu. Kuin olisi eri ihminen osittain.. Minulla on ikävä sitä "viattoman" hauskaa tytteröistä sisälläni.

Nyt on vaikea pitää itsestään, ja tuntuu että päivät ja vuodet ovat vain menneet hukkaan miettimällä mitä tapahtui

Miksi olen nykyään perus ilmeeltäni kiukkusen näköinen ja luotaan työntävä ihminen..

Huoh.

Tämäkin teksti on yhtä negatiivisuutta.

Haluan auringon takaisin elämääni.

 

[Mömmö-Setä]

Sulla on väärät mömmöt, hommaa paremmat

 

[vierailija]

Sulla on väärät mömmöt, hommaa paremmat

Hitto.. Ku ei oo mömmöjä ollenskaan.

Täytyy varmaan hommata jos sillä hoituu

 

[xcvb]

Onko porukat ympärillä vaihtuneet? Mulla ainakin iskee "rooli" päälle erilaisena eri ihmisten kanssa ollessani. Oon hauska ilopilleri tietyssä porukassa ja hissukka toisessa. Perheessä olen vanhemoi enkä hassuttelija, vaikka haluaisinkin olla.

 

[vierailija]

Päätä muuttua takaisin siksi, mitä ennen olit. Mieti, mikä ympäristössäsi saattaa aiheuttaa tämän -- onko sinulla aitoja ystäviä, onko työpaikkasi ilmapiiri terve, onko elämässäsi jotain isoa, johon et ole tyytyväinen, jne. Sieltä se vastaus todennäköisesti löytyy.

Tai jos joku ihminen jatkuvasti lataa pahan olonsa sinulle, voi sekin selittää muutoksen. Olen itsekin joutunut sanomaan kaverilleni, että jos jonkin asia on huonosti, voi siitä toki puhua, mutta pikkuasian vatvominen moneen kertaan tuntikausia on jo turhaa ja vie kaikilta osapuolilta voimat. Olin kerran lempibändini keikalla, ja tällainen ystäväni halusi koko keikan ajan (monta tuntia siis) vatvoa aiemmin päivällä hänelle tapahtunutta pikkuasiaa -- eipä siinä pystynyt keikkaan keskittymään ollenkaan.

 

[vierailija]

Päätä muuttua takaisin siksi, mitä ennen olit. Mieti, mikä ympäristössäsi saattaa aiheuttaa tämän -- onko sinulla aitoja ystäviä, onko työpaikkasi ilmapiiri terve, onko elämässäsi jotain isoa, johon et ole tyytyväinen, jne. Sieltä se vastaus todennäköisesti löytyy.

Tai jos joku ihminen jatkuvasti lataa pahan olonsa sinulle, voi sekin selittää muutoksen. Olen itsekin joutunut sanomaan kaverilleni, että jos jonkin asia on huonosti, voi siitä toki puhua, mutta pikkuasian vatvominen moneen kertaan tuntikausia on jo turhaa ja vie kaikilta osapuolilta voimat. Olin kerran lempibändini keikalla, ja tällainen ystäväni halusi koko keikan ajan (monta tuntia siis) vatvoa aiemmin päivällä hänelle tapahtunutta pikkuasiaa -- eipä siinä pystynyt keikkaan keskittymään ollenkaan.

Niin.. Olen tosiaan yrittänyt miettiä tuota kaveripiirin muuttumista.. Ehkä sillä tosiaan on osansa, sillä tuttuni ovat enemmän nykyään sellaista epäluotettavaa piiriä niin sanotusti. Ei voi oikein kamalasti asioissaan luottaa ja tämä ehkä tekee sen etten osaa olla niin vapaasti kuin ennen.

Kaikenlisäksi sain yhdessä vaiheessa suhteellisen paljon haukkuja vaikka koitin olla moneen suuntaan kaikinpuolin reilu aina. Joskus jopa ihan uuvuksiin autoin muita. Kiitosta en odottanut tai saanutkaan. Mutta eniten häiritsi, että jos itse olen tehnyt elämässäni pieniäkin "virheliikkeitä" niistä jaksetaan jauhaa. Ihan kuin se olisi jokin elämää suurempi asia, että minäkin joskus harhaudun.
Itse koitan antaa paljon anteeksi, ehkä liikaakin. En tuomitse vaan koetan pyrkiä ymmärtämään. Mutta joskus tuntuu, että tämä teki minusta myös hieman vihaisemman ihmisen, että minulla ei saanut koskaan mennä huonosti. Minun oli pakko olla se "ilopilleri" tai muut pettyivät.

Siinähän se kai onkin.. Jossainvaiheessa tulikin raja vastaan ja näytin itsestäni vain niitä ilkeitä ja huonompia puoliani. Kyllästyin olemaan koko ajan skarppi ja hymyilevä..

Silti kaipaan sitä, mutta tuntuu ettei ympäristö anna periksi enää.

 

[vierailija]

Ja äskeinen oli siis ap...

Sekava ämmä