Minua kiellettiin ottamasta itkevää lasta syliini (päiväkotiharjoittelijan kokemus)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kokemus tämäkin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Kokemus tämäkin:
Olin kuukauden päiväkotiharjoittelussa. Tätä ennen minulla oli positiivinen kuva päiväkodeista, ei enää. En millään yhtälöllä veisi lastani päiväkotiin. Tai en ainakaan alle 4-vuotiasta.

Meno ja meininki on armeijamaista päiväkodissa. Kuri on todella kova ja henkilökunnan sanankäyttö kovan puoleista. Mikäli viette lapsenne päiväkotiin, niin ottakaa kova kuri käyttöön jo kotona, sillä päiväkodin aloitus voi olla shokki pienelle lapselle. Pehmeämmän kasvatuksen kannattajille päiväkoti ei sovi.

Karmiva kokemus oli, kun otin pienen, itkevän vaippaikäisen syliini. Lapsi lopetti heti itkun. Henkilökunta käski minun laskea lapsen alas, koska muutoin lapsi tottuu hyysäämiseen. Kuulin vielä myöhemmin hoitajan sanovan todella pahasti tästä lapsesta (en voi toistaa, en halua tulla tunnistetuksi), mutta jos lapsen vanhempi olisi tämän kuullut, niin tosi pahalta olisi tuntunut.

Harjoitteluaikana en kerta kaikkiaan uskaltanut ottaa lapsia syliini. Toisen kerran, kun isompi lapsi tuli syliini, minua taas ojennettiin. Hetki oli väärä, lapsen piti olla tekemässä jotain muuta. Koskaan ei ollut sopiva hetki pitää lapsia sylissä.

Tiedän päiväkoti-ihmisten nyt älähtävän. Tämä viesti onkin tarkoitettu niille vanhemmille, jotka miettivät perhepäivähoidon ja päiväkodin välillä. Päiväkotien tädeiltä kysyisin, että luuletteko tällaisessa empaattisuudessa olevan eroja päiväkotien välillä? Minulla ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä.
Ensinnäkin: myös harjoittelijaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Toiseksi: jokainen päiväkoti -ja sen eri osasto on erilainen. Kolmanneksi: mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen/niiden korjaaminen on erittäin epätodennäköistä koska olet mielestäsi väärät käytännöt hyväksynyt ja toiminut kyseenalaistamatta niitä -puhumattakaan että olisit ollut niin viisas että olisit käynyt kertomassa päiväkodin johtajalle/päivähoidon ohjaajalle heti ensimmäisen mielestäsi negatiivisen käytännön tullessa ilmi. Loppuyhteenveto: löytyy hyviä päivähoitopaikkoja ja myös kehnompia -parannusta ei tule mihinkään mikäli negatiiviset asiat hyväksytään ja jatketaan niiden toteuttamista asiaa kyseenalaistamatta . Tässä suhteessa voisi sanoa myös että löytyy loistavia harjoittelijoita jotka uskaltavat puuttua asioihin ja vaativat kummallisilta tuntuviin hoitokäytäntöihin perustelut -ja sitten myös niitä jotka tekevät mitä tahansa vaikka se olisi vastoin lapsen etua kunhan vain omat arvosanat pysyvät hyvinä.
 
puhut totisinta totta ap ja yhdyn sanomaasi.Moni vanhempi luulee että pk.ssa kaikki hyvin..henksukunta osaa mielistellä vanhempien edessä.Touhu on niin perseestä osittain et ohhoh.Itse työskentelen päiväkodissa ja alussa muakin "koulutettiin että älä pidä usein sylissä ja sitä rataa ettei kokoajan ole marisemassa syliin.Nyt olen kurkkua myöten täynnä koko touhuun että etsin muuta..ja kaiken lisäks nää pitkään vakituisena olleet on niin kurkkua myöten täynnä työhönsä että ei jaksaminen ole mitä parasta heillä.Ja villaita lapsia pidetään aina ryhmän sotkijana ja ne saakin aina "syyt niskoilleen ja odottavat vuoroaan viimeseen asti.Näiden lapsi ja vanhemmat on usein kahvihuoneen kuuma puheen aihe
 
Alkuperäinen kirjoittaja elina9:
Päiväkodin tai pph:n valitseminen liittyy tällä paikkakunnalla ainoastaan yksityisiin. Kunnallisessa ei ole minkäänlaista vaihtoehtoa, saa olla iloinen, että jonkun hoitopaikan saa, sisällöstä viis.

Perhepäivähoidosta on meidän perheellämme erilaisia kokemuksia - pahin oli yksityinen, joka nukutti lapsia lattialla maton päällä (ei patjaa siis), välipalaa ei saanut ennenkuin kaikki olivat heränneet päiväunilta eli jos hain klo 15, ei ollut vielä saanut välipalaa, eteisessä kaameassa kasassa kosteat ja märät vaatteet yhdessä mytyssä, 2-vuotiailta vaadittiin "tunnustamista" kun pph laittoi pukemansa 2 tyttöä keskenään pihalle ja jyrkiltä portailta putosi lyhty, joka ei edes hajonnut. Saman hoitopaikan poika puri meidän lastamme ja jouduin viemään lääkäriin, hoitaja oli käskenyt tytärtämme puremaan takaisin. Sen episodin jälkeen emme enää vieneet sinne hoitoon päiväksikään (oli varahoitopaikka).

Eka pph oli maailman paras, loistava, ihana, mutta joutui lopettamaan työnsä miehen alko-ongelman ja eroamisen vuoksi.

Nyt pph, jossa ei tehdä mitään järkevää, ulos ei mennä, jos sataa hippunenkin vettä tai lunta jne. Kerran jättänyt lapset ilman ruokaa, kun eivät keränneet leluja tarpeeksi nopeasti.

Enää reilu vko jäljellä ja vaihdamme uuteen pph-paikkaan. Odotan mielenkiinnolla, minkälainen se on. Nyt ohjeistan jo lähdössä paremmin (=tein "vaatimuslistan").


Itse lasten kanssa työskentelevänä olen kyllä sitä mieltä että ammattiin hakeutuva täytyisi jotenkin "tarkistaa". uskomatonta että tuollaista simputusta löytyy jostakin :$ . meilläpäin sekä pph:t , ryhmikset ja päiväkodit ovat saaneet todella hyvää palautetta ( tehty laaja kysely vanhemmille ) pph sai parhaat arvostelut kaikista. eli vanhemmat ovat olleet hirmu tyytyväisiä hoitopaikkoihin. ainut miinus on jurikin tuo varahoitojuttu, kun aina ei voi samaan päästä. Eli kyllä se on niin paikkakunta kohtaista. Päiväkodeissa täällä lapsia sylitellään, halitaan ja lohdutetaan. ( olen useammassa ollut) ja lapsia arvostetaan mutta heille opetetaan myös käytöstapoja koska elämässä ei voi olla kuten pellossa.
 
Kamalalta kuulostaa. Täällä meillä päin on myös yhdessä päiväkodissa samanlaista, olen kuullut ystävältä joka oli siellä myös työharjoittelussa. Ei voi kuitenkaan yleistää että kaikki päiväkodit tai kaikki pph:t olisivat kamalia, onhan niissäkin hyviä ja huonoja. Mä tiedän yhden tosi ihanan pph:n jolle voisin tosi mielelläni viedä lapsen hoitoon, mutta tiedän myös yhden tosi kamalan tädin joka huutaa ja kiroilee lapsille sekä tukistaa heitä esim. leikkipuistossa. Pelottaa ajatellakin millaista se touhu on silloin kun ei ole muita aikuisia näkemässä.. :snotty:
 
Itse olen välillä päiväkodissa, koska täälläpäin ei riitä lapsia joka päivä kotona hoidettaviksi... Kotona pidän lapsia sylissä, itkevää aina lohdutetaan. Mutta päiväkodissa on eri meininki. Pikkuinen saattaa itkeä keskellä pihaa vaikka puoli tuntia ja mitään EI SAA TEHDÄ. Surullista, mutta totta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pph:
Itse olen välillä päiväkodissa, koska täälläpäin ei riitä lapsia joka päivä kotona hoidettaviksi... Kotona pidän lapsia sylissä, itkevää aina lohdutetaan. Mutta päiväkodissa on eri meininki. Pikkuinen saattaa itkeä keskellä pihaa vaikka puoli tuntia ja mitään EI SAA TEHDÄ. Surullista, mutta totta.

toi ei saa tehdä on ihan itsestä kiinni. naurettavaa väittää että ei saa tehdä. mä ainakin otan lapsen syliin jos hän syliä tarvitsee ja jos siihen joku älisis jotain niin se on hänen häpeensä. ei tollasesta syystä potkuja tule!!! typerä hoitaja jos noudattaa typeriä ohjeita!
 
Onhan noilla päiväkodeissa suuriakin eroja.
Itse olin sijaistamassa yhdessä päiväkodissa vuosi sitten ja paikka oli aivan järkyttävää.
Henkilökunta ei puuttunut lasten kiusaamisiin jos tiettyä lasta kiusattiin, mutta jos tämä erehtyi puolustautumaan niin heti sai hoitajat kimppuunsa. Lapsiin suhtauduttiin todella eriarvoisesti.

Taas siihen missä lapset on niin usein on joku lapsista sylissä ja likka kun menee hoitoon niin lempari hoitajaa ryntää aina halaamaan.
 
Onhan noilla päiväkodeissa suuriakin eroja.
Itse olin sijaistamassa yhdessä päiväkodissa vuosi sitten ja paikka oli aivan järkyttävää.
Henkilökunta ei puuttunut lasten kiusaamisiin jos tiettyä lasta kiusattiin, mutta jos tämä erehtyi puolustautumaan niin heti sai hoitajat kimppuunsa. Lapsiin suhtauduttiin todella eriarvoisesti.

Taas siihen missä lapset on niin usein on joku lapsista sylissä ja likka kun menee hoitoon niin lempari hoitajaa ryntää aina halaamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kokemus tämäkin:
Olin kuukauden päiväkotiharjoittelussa. Tätä ennen minulla oli positiivinen kuva päiväkodeista, ei enää. En millään yhtälöllä veisi lastani päiväkotiin. Tai en ainakaan alle 4-vuotiasta.

Meno ja meininki on armeijamaista päiväkodissa. Kuri on todella kova ja henkilökunnan sanankäyttö kovan puoleista. Mikäli viette lapsenne päiväkotiin, niin ottakaa kova kuri käyttöön jo kotona, sillä päiväkodin aloitus voi olla shokki pienelle lapselle. Pehmeämmän kasvatuksen kannattajille päiväkoti ei sovi.

Karmiva kokemus oli, kun otin pienen, itkevän vaippaikäisen syliini. Lapsi lopetti heti itkun. Henkilökunta käski minun laskea lapsen alas, koska muutoin lapsi tottuu hyysäämiseen. Kuulin vielä myöhemmin hoitajan sanovan todella pahasti tästä lapsesta (en voi toistaa, en halua tulla tunnistetuksi), mutta jos lapsen vanhempi olisi tämän kuullut, niin tosi pahalta olisi tuntunut.

Harjoitteluaikana en kerta kaikkiaan uskaltanut ottaa lapsia syliini. Toisen kerran, kun isompi lapsi tuli syliini, minua taas ojennettiin. Hetki oli väärä, lapsen piti olla tekemässä jotain muuta. Koskaan ei ollut sopiva hetki pitää lapsia sylissä.

Tiedän päiväkoti-ihmisten nyt älähtävän. Tämä viesti onkin tarkoitettu niille vanhemmille, jotka miettivät perhepäivähoidon ja päiväkodin välillä. Päiväkotien tädeiltä kysyisin, että luuletteko tällaisessa empaattisuudessa olevan eroja päiväkotien välillä? Minulla ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä.

samantapaista on täälläpäin yhdessä päiväkodissa :|
 
Olin sijaisena eräässä päiväkodissa.
Toinen hoitaja ravisteli yhtä lasta, ravisteli ja karjui "kyllä minäkin osaan"

Koko lapsilauma jähmettyi tuijottamaan ja minä myös.
Kyseinen nainen oli ihan hirveä. Ihan hirveä.
 
Minun kaveri on onneksi ollut töissä poikani päiväkodissa, joten sisäpiiri tietoakin löytyy, että mahtavat hoitajat. Saman kuvan olen itsekkin saanut. En vaihtas mistään hinnasta pph:lle.

Itse olen ollut töissä yhdessä päikyssä ja muutama kaveri kiertäny useammanki paikan läpi. Ainoastaan parista paikasta olen kuullut huonoa ja nekin johtuen ainoastaan jostain yksittäisestä hoitajasta. Eli en alkaisi yhden paikan perusteella yleistämään.
 
tääl on nyt pari tosi järkyttävää kertomusta...

hyvä että vanhemmat valvovat ja ovat kiinnostuneita päiväkodin tapahtumista...
Mutta tuosta kenenköhän "vaatimuslistasta" olen erimieltä...
Niin pph:ssa kuin pk.ssakin tulisi jutella mm. keskusteluissa, mitä toivotaan meidän lasten kanssa tehtävän, ja kuinka ne täällä pk.ssa tai pph.ssa tehdään...
ennemmin kuin mennä kilometrin pitkän listan kanssa, että näin minä haluan lapsiani hoidettavan.
Kuitenkaan, kun pk.t ja pph.t eivät pysty jokaisen vanhemmat jokaiseen vaatimukseen vastaamaan...
muutoksia voi ja pitääkin tehdä parempaan suuntaan... mutta kohtuus kaikessa...
Tehkää vanhemmat kirjallisia valituksia, niistä aiheista jotka mättävät...
aikuisten huutamiset jne...
 
Alkuperäinen kirjoittaja HanTa:
tääl on nyt pari tosi järkyttävää kertomusta...

hyvä että vanhemmat valvovat ja ovat kiinnostuneita päiväkodin tapahtumista...
Mutta tuosta kenenköhän "vaatimuslistasta" olen erimieltä...
Niin pph:ssa kuin pk.ssakin tulisi jutella mm. keskusteluissa, mitä toivotaan meidän lasten kanssa tehtävän, ja kuinka ne täällä pk.ssa tai pph.ssa tehdään...
ennemmin kuin mennä kilometrin pitkän listan kanssa, että näin minä haluan lapsiani hoidettavan.
Kuitenkaan, kun pk.t ja pph.t eivät pysty jokaisen vanhemmat jokaiseen vaatimukseen vastaamaan...
muutoksia voi ja pitääkin tehdä parempaan suuntaan... mutta kohtuus kaikessa...
Tehkää vanhemmat kirjallisia valituksia, niistä aiheista jotka mättävät...
aikuisten huutamiset jne...

Totta. Kamalaa luettavaa. Olen ollut myös harjoittelussa ja vain hyviä kokemuksia. Lempeitä ja asiallisia hoitajia. Joskus joutuivat huudahtamaan, jos oli paha tilanne, esim. jotkut lapset tappelivat ulkona. Sitä en pidä pahana, kunhan ei ole tapana. Sen sijaan ravistelut, karkea sävy puheessa ja jatkuva huutaminen eivät ole hyvän hoitajan ominaisuuksia!!
 
Mä sain ottaa itkevän ja vaikka nauravankin lapsen syliin aina kun siltä tuntui, kun olin töissä/harjoittelussa useammassakin päiväkodissa :)

Ja sylissä nuo itkevät ja itkemättömätkin lapset näkyvät olevan noissa meidän lasten päiväkodeissakin.
 
Vastaavassa tialnteessa:

- kertoisin vanhemmille asiasta
- puhuisin johtajan kanssa asiasta
- en veisi keskustelua nettiin

Miksi ette ole tehneet mitään te vääryksiä nähneet? Tämä lupaa vain lisää välinpitämättömiä ihmisiä alalle, niitä on jo ihan tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Työt pitää tehdä niin, että on tehnyt kaiken oikein ja työn punainen lanka pysyy mielessä. Oli opiskelija tai mikä tahansa.
 
mun naapuri on pph. Vähän työhönsä kyllästynyt. Ulkoillaan paljon samalla pihalla tietenkin, missä tämä hoitaja myös. Puhuu ja kohtelee yhtä hoitolastaansa tosi inhottavasti. Mutta annas olla kun kyseisen lapsen äiti tulee hakemaan. Ollaan niin maireaa että.. Pahalta tuntui kun lapsen äiti jäi puhumaan mun kanssa hoitajan jo mennessä sisälle (työpäivänsä siis loppui) niin äiti hehkutti miten hyvä tuuri heillä ollut kun X niin hyvä hoitaja
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja HanTa:
tääl on nyt pari tosi järkyttävää kertomusta...

hyvä että vanhemmat valvovat ja ovat kiinnostuneita päiväkodin tapahtumista...
Mutta tuosta kenenköhän "vaatimuslistasta" olen erimieltä...
Niin pph:ssa kuin pk.ssakin tulisi jutella mm. keskusteluissa, mitä toivotaan meidän lasten kanssa tehtävän, ja kuinka ne täällä pk.ssa tai pph.ssa tehdään...
ennemmin kuin mennä kilometrin pitkän listan kanssa, että näin minä haluan lapsiani hoidettavan.
Kuitenkaan, kun pk.t ja pph.t eivät pysty jokaisen vanhemmat jokaiseen vaatimukseen vastaamaan...
muutoksia voi ja pitääkin tehdä parempaan suuntaan... mutta kohtuus kaikessa...
Tehkää vanhemmat kirjallisia valituksia, niistä aiheista jotka mättävät...
aikuisten huutamiset jne...

Totta. Kamalaa luettavaa. Olen ollut myös harjoittelussa ja vain hyviä kokemuksia. Lempeitä ja asiallisia hoitajia. Joskus joutuivat huudahtamaan, jos oli paha tilanne, esim. jotkut lapset tappelivat ulkona. Sitä en pidä pahana, kunhan ei ole tapana. Sen sijaan ravistelut, karkea sävy puheessa ja jatkuva huutaminen eivät ole hyvän hoitajan ominaisuuksia!!

...
 
Minulla on samanlaisia kokemuksia monesta eri päiväkodista, monelta eri harjoittelujaksolta ja työjaksolta. Kaikissa sama systeemi, lapset on niinkuin armeijassa. Ei saa itkeä, vaikka sattuiskin. Aina syytetään väärää lasta, eikä asioista oteta selvää, ei ole aikaa keskutella ja selittää lapsille tapahtumia. Lapsia ei saa ottaa syliin, muuta kuin sohvalla kirjaa lukiessa. Silloinkin syliin sai ottaa vain yhden lapsen ja vain siksi, että useampi kuulisi satua kerralla. Samoin lapsia komennettiin koko ajan, ihan turhasta. Ruoka oli pakko syödä, vaikka kuinka oksettikin. (siinä päiväkodissa syötiin luomuruokaa ja monet lapsista ei tykännyt niistä vihannesmössöistä.)

Näiden kokemusten jälkeen päätin, että MINUN lapsi ei kuuna päivänä tule menemään päiväkotiin! Minä haluan että minun lasta rakastetaan ja hoidetaan, sille riittää huomiota ja jos itku tulee tai käy kipeää, niin saa itkeä! Saa paijata! Saa kieltäytyä syömisestä! Väkisin en lastani halua syötettävän. Jotenka, jos lapseni hoitoon laittaisin, niin ihan varmasti joko perhepäivähoitajalle tai sitten ottaisin hoitajan kotiin, maksoi mitä maksoi. Mutta päiväkotiin EN vie! IKINÄ!
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Mä sain ottaa itkevän ja vaikka nauravankin lapsen syliin aina kun siltä tuntui, kun olin töissä/harjoittelussa useammassakin päiväkodissa :)

Ja sylissä nuo itkevät ja itkemättömätkin lapset näkyvät olevan noissa meidän lasten päiväkodeissakin.

turussa ilmeisesti satsataan lapsiperheisiin? kunnnolliset hoitopaikat ja niitä on paljon?
 
Alkuperäinen kirjoittaja jeps:
Minulla on samanlaisia kokemuksia monesta eri päiväkodista, monelta eri harjoittelujaksolta ja työjaksolta. Kaikissa sama systeemi, lapset on niinkuin armeijassa. Ei saa itkeä, vaikka sattuiskin. Aina syytetään väärää lasta, eikä asioista oteta selvää, ei ole aikaa keskutella ja selittää lapsille tapahtumia. Lapsia ei saa ottaa syliin, muuta kuin sohvalla kirjaa lukiessa. Silloinkin syliin sai ottaa vain yhden lapsen ja vain siksi, että useampi kuulisi satua kerralla. Samoin lapsia komennettiin koko ajan, ihan turhasta. Ruoka oli pakko syödä, vaikka kuinka oksettikin. (siinä päiväkodissa syötiin luomuruokaa ja monet lapsista ei tykännyt niistä vihannesmössöistä.)

Näiden kokemusten jälkeen päätin, että MINUN lapsi ei kuuna päivänä tule menemään päiväkotiin! Minä haluan että minun lasta rakastetaan ja hoidetaan, sille riittää huomiota ja jos itku tulee tai käy kipeää, niin saa itkeä! Saa paijata! Saa kieltäytyä syömisestä! Väkisin en lastani halua syötettävän. Jotenka, jos lapseni hoitoon laittaisin, niin ihan varmasti joko perhepäivähoitajalle tai sitten ottaisin hoitajan kotiin, maksoi mitä maksoi. Mutta päiväkotiin EN vie! IKINÄ!

Älähän yleistä. On olemassa hyviä ja huonoja päiväkoteja.

(olen tuo, joka kirjoitti 21.12)
 
olen ollut n. 30-40 päiväkodissa sijaisena opiskeluaikanani ja kokemukset kyllä puhuivat sen puolesta, että en omaani sinne vie kuin mahdollisesti eskariin.
En kerro esimerkkejä, mutta onhan muutama sijainen avannut keskustelua ihan hs:n mielipidesivulla ja huonosta ilmapiiristä päiväkodeissa on tehty/tekeillä myös gradu. Kyllä sitä keskustella saa, kunhan ei mene tunnistettavaksi/mainita suoraan nimiä.
 

Yhteistyössä