Minne pitäisi soittaa, jos tahtoisi tuttavaperheelle apua tai tukea? Lastensuojeluun vai minne?

[vieras]

Eli perheessä kaksi yläasteikäistä eikä heillä ole mitään hätää. Eli mitään suoranaista lastensuojelua siellä ei tarvita.

Mutta perheen äidin rankan avioeron vuoksi ja kaikkien kauheuksien yms jota siellä tapahtui niin minusta ne lapset tarvii ehdottomasti jotain keskusteluapua. Perheen äiti samoin, mutta hokee vain että pitäisi pitäisi, mutta ei tee asialle mitään. Toisaalta tämä perheen äiti on sitämieltä, että niiden lasten olisi pitänyt jo päästä puhumaan ja siitä ei enää ole hyötyä.

Pelkään, että mitä lasten päässä tapahtuu ja kaikenlisäksi heidän äitinsä ei ole täysin tasapainossa itsekään, koska pelkää kaikkea eikä ole purkanut itsekään tilannetta.

Mutta voinko ulkopuolisena soittaa jonnekin ja sanoa, että siellä tarvitaan tukea ja apua?

 

[Miuski]

Lastensuojeluun voit tietysti tehdä ilmoitusta ja heillä on lain mukaan velvollisuus sitten tarkistaa perheen tilanne. Vaan siitä voi kyllä perheen äiti kovasti mustua, jos hänestä lastensuojeluilmoitus tehdään... Luulisi, että lasten koululle voisi myös kilauttaa, vaikka kuraattorille tahi luokanvalvojalle.

Ennemmin kuitenkin etsisin vaikka perheneuvolan numeron valmiiksi ja olisin äidin henkisenä tukena, kun hän soittaisi aikaa sieltä perheelleen. Luulen, että sieltä saisivat hyvän kartoituksen tuentarpeelleen perheenä ja sinäkin säilyisit hyvänä ja välittävänä ystävänä etkä "kyylänä" joka tekee ls-ilmoitusta. (Sinällään en vastusta ls-ilmoituksen tekoa, jos perheen lapsilla on oikea hätä)

 

[Karuski]

kaveri kävi vuosia sitten vaikean avoeron läpi..ja tavallisen perheen isästä tulikin painajainen..ja perheen lapset kyllä kävivät juttelemassa..jossain..pakkohan se, koska se ero koskettaa lapsia samallalailla, kuin aikuisiakin..ja varsinkin kun se isä terrorisoi jopa lapsiaankin..

 

[no voi kiesus]

Etkö voisi antaa heidän elää omaa elämäänsä.
Sinä teet nyt mitä SINÄ haluat ja minkä SINÄ tunnet olevan heidän parhaaksi.
Se ei ole mikään motiivi soittaa yhtään mihinkään.
Luoja minua varjelkoon kaltaisiltasi ystäviltä.

 

[ap]

kaveri kävi vuosia sitten vaikean avoeron läpi..ja tavallisen perheen isästä tulikin painajainen..ja perheen lapset kyllä kävivät juttelemassa..jossain..pakkohan se, koska se ero koskettaa lapsia samallalailla, kuin aikuisiakin..ja varsinkin kun se isä terrorisoi jopa lapsiaankin..

Niin tässä kyseessä hieman samantyyppinen tilanne varmaan, mutta tämä mies ei ole lasten isä.

 

[ap]

Etkö voisi antaa heidän elää omaa elämäänsä.
Sinä teet nyt mitä SINÄ haluat ja minkä SINÄ tunnet olevan heidän parhaaksi.
Se ei ole mikään motiivi soittaa yhtään mihinkään.
Luoja minua varjelkoon kaltaisiltasi ystäviltä.

NO esimerkiksi tämä perheen äiti ei "anna" minun elää omaa elämääni vaan käyttää minua psykiatrinaan ja syyttää minua, jos en osaa sanoa mitään fiksua tai ratkaista kyseistä tilannetta. Olen sanonut monesti ulkopuoliselle puhumisesta, mutta ei saa aikaiseksi.

Ja kyllä minulla on motiivi, koska siellä koko perhe tietää, että he tarvitsevat ulkopuolista apua, mutta he eivät sitä itse saa aikaiseksi hankkia. Siellä on lapsilla aika kieroutunut maailmankuva tällä hetkellä ja kyllä tuollaisiin tilanteisiin minusta pitää ulkopuolisten puuttua, jos asianosaiset itse ovat jumissa asian keskellä.

 

[Soita]

Soita perheneuvolaan ja pyydä heitä ottamaan sieltä tähän äitiin yhteyttä. Tai kysy tältä äidiltä saatko varata heidän perheelle ajan sinne.

"No voi kiesukselle" sen verran että sillon kun on paha masennus päällä ja asiat muutenkin huonosti ei vaan saa aikaseks ite. Ap:n kaltainen ystävä on sillon kullan arvonen.

 

[Sukulainen]

Sosiaaliviranomaisille ei kannata kertoa kenenkään ongelmista, ellei ole aivan pakko. Parin tuttavan kokemuksista tiedän, että vaikka virkailijoiden joukossa on fiksujakin ihmisiä, niin niiltä loppuvat helposti keinot kesken, alkavat uhkailla lasten huostaanotolla, ovat pakotettuja toimimaan hyvin byrokraattisesti eivätkä anna perheen enää jatkaa omaa elämäänsä. Lisäksi siellä harjoitetaan paljon mielivaltaa.

Lyhyesti sanottuna lastensuojelu on hyvää tarkoittava elin, josta voi kuitenkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, ellei perhe ole todella syvissä ongelmissa. Kannattaa olla varovainen ja pyrkiä mahdollisimman pitkälle hoitamaan ongelmat sukulaisten, ystävien ja tuttavien voimin. (Tätä sosiaalitoimikin toivoo.)

 

[Soita]

Ap:lle vielä, että perheneuvola ei ole sitte sama asia kuin lastensuojelu tai sosiaaliviranomaiset.

Tapaus ei tosiaan kuulosta siltä että lastensuojeluun kannattais ilmoittaa, mutta perheneuvolan psykologeista vois olla iso apu. Ja on muuten ilmaista!

 

[karuski]

..pahin on se,kun lapsi kärsii sisäisesti