Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja tiukka tilanne:
Juuri tätä pelkään, että luulevat minun olevan niin hullu että vievät lapsen pois multa, kun tämä yksi moka tapahtui.. siksi tilitin siitä täällä anonyyminä ensin. meitin todellakin, kenelle tuon tapauksen kerron. Mitään hirvittävää ei tapahtunut, ei todellakaan tullut mieleenkään että esim löisin lasta tai paiskaisin lattialle. Mutta kuitenkin riuhtaisin peiton tietäen, että se oli puolittain lapsen alla ja hän ainakin muksahtaa nurin -pehmeälle sängylle tosin, mutta osuikin reunaan. En puolustele todellakaan tekoa millään muotoa silti... mutta uskon oppineeni tästä kuitenkin, että jos vastaava tilanne joskus tulee, menen ulos rauhoittumaan ensin.
totta myös tuo mitä kerroit, juuri tuollainen olo tuli kun puhuin, ja hyvin epäileväine oli vastaanotto.. ja kautta rantain kyseltiin, että onko sinulla mennyt hermot, oletko ajatellut vahingoittavasi lasta, tai oletko ajatellut että voisit toteuttaa pakkoajatuksesi. Eli tyypillä ei ollut edes kunnon käsitystä, mitä pakkoajatukset ovat. Loukkaannuin ihan verisesti ensi käynnin jälkeen, kun tuli ihan sellainen olo, että minua pidettiin hulluna pimahtaneena äitinä, joka on vaaraksi lapselleen. Siksi avun hakeminen on todella vaikeaa enää, mutta aion sen tehdä silti nyt kumminkin.
Toivottavasti lainaus onnistuu.
Sinun kohdalla on sattunut hyvä tuuri, että sinulta on kyselty. Minulta ei kysytty. Kerroin siis ihan niistä asioista, mutta suurella tunnelatauksella varustettuna, mitkä ahdistaa ja suututtaa ja on pielessä. Ja sitten sanottiin: kuule nyt on semmoinen tilanne että..
Sanoin, että olette ymmärtäneet väärin, lapsilla on aina kaikki hyvin ... jne.
Minun kohdalla siis oletettiin että aion tehdä jotain, mitä en ollut koskaan ymmärtänyt edes ajatella...
Minulla tästä on trauma. Asia pitäisi keskustella jossain, mutta missä ja kenen kanssa. Keskustelutahot itsuvat itse sillä toisella puolen pöytää ja näkevät järjestelmän systeemin vain hyvänä. Eikä kukaan usko, että sellaista (menemättä yksityiskohtiin) voisi oikeasti tapahtua, niin monta ohilyöntiä, lyöntiä, väärää väittämää.. jne.
Yksi kaveri sanoi, että unohda jo. Mutta kokemus on kuin raiskaus, en voi sitä unohtaa ja se pitäisi käsitellä.
Tämmöisille ei taida olla vertaistukiryhmiäkään.