Millä perusteilla 30-vuotias ei ole enää nuori?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Helinä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"Helinä"

Vieras
Tänään luin jostakin iltapäivälehdestä mitä tulee tietää ja mitä on "pitänyt" tehdä ennemmin, kuin täyttää 30v. Myös yleinen käsitys tuntuu olevan se, että 30-vuotias ei ole enää nuori ja siinä vaiheessa on pitänyt jättää nuoruus taakse ja hyväksyä se, että alkaa oikeasti olla VANHA?!
Mun mielestä nelikymppinenkään ei ole vielä VANHA. Mun mielestä viidessäkymmenissä olisi ehkä hyvä tiedostaa "hei mä ikäännyn", mutta kolmekymppisellä tuohon on vielä pitkä matka. Tottakai nyt lapsikin ikääntyy vuosi vuodelta, mutta ehkä ymmärrätte, mitä ajan takaa.
Mun tuntemat 30-vuotiaat ovat vielä nuoria ja nättejä. Mun mielestä 30-vuotiaasta voi vielä todellakin sanoa "nuori nainen". En mä nää 20-30v kesken niin suurta eroa. Kyllähän kolmekymppinen on vielä fyysisesti ihan nuoren näköinen, käy nuorten vaateliikkeissä ja monihan voi valmistua vasta korkeakoulusta tuossa iässä, jos on lähtenyt opiskelemaan vähän myöhemmin. Moni saa esikoisensa vasta kolmenkympin jälkeen yms..

Tottakai tuossa iässä on hyvä tiedostaa monia asioita ja tottakai mä oletan, että kolmekymppinen osaa käyttäytyä, kuin vastuullinen aikuinen ja tietää mitä elämältään haluaa jne..

Mutta mun mielestä kolmekymppinen on nuori kaikella tapaa...

Itse olen 22v.
 
  • Tykkää
Reactions: Porho ja Akaatti
Samaa mieltä, itse olen 22v äiti ja mieheni on 29v, en näe meissä kovinkaan paljoa eroa. Kyllä mun mieheni on vielä nuori mies.
20-30 on mun mielestä aika samaa ikäluokkaa vaikka jotkut haluavatkin mammaantua ja mummoontua. :D
40v on myös vielä nuori! 50v on sellainen kypsä nainen, mutta ei vanha silloinkaan.
 
Vaikka lain perusteella. Nuorisolaki määrittää nuoren alle 29-vuotiaaksi. Yli 29-vuotias ei tarkoita että on vanha, maailmassa kun on muutakin kuin mustaa ja valkoista...
 
Varmaan toi ei nyt ihan noin kirjaimellisesti ole tarkoitettu, että alle 30-vuotias on nuori ja 30-vuotias ja siitä ylöspäin 'vanha'. Kaipa sillä haetaan juuri sitä, että siinä vaiheessa pitäisi olla nuoruusiän tietynlainen vastuuttomuus ja haihattelut ohi ja ihmisen olla jo aikuinen. Jos puhutaan kovin kirjaimellisesti, mun mielestä 'nuori' on alle kaksikymppinen.

Hassua vaan, miksi tuota nuoruusikää halutaan kovasti venyttää molemmista päistä! 12-vuotiaan tulee olla jo nuorisoa ja sen ikäkauden pitää jatkua kolmikymppiseksi.
 
Itse olen 32v ja todellakin tunnen itseni vielä nuorekkaaksi :) En koe olevani mikään ikäloppu enkä keski-ikäinenkään. Vaikka lapsia onkin, niin pidän itsestäni huolta ja tapailen miehiä ;) (olen yksinhuoltaja). Elämä vielä edessä!
 
No eihän 3-kymppinen nyt enää sillä tavalla nuori ole, vaan ihan aikuinen jo. Ei toki vielä keski-ikäinenkään, ihan. 3-kymppisestä voisin sanoa "nuorehko", mutta en nuori.

Kolmekymppisillä alkaa jo ekoja ryppyjä pukkaamaan, hedelmällisyys alkaa laskea, ei sen ikäisen "kuulu" enää elää mitään huoletonta bilehile-elämää itseään etsien, vaan kantaa jo vastuunsa ja elää "ihan oikeaa vakavasti otettavaa" aikuisen elämää.

Itse täytän tänä vuonna 32v ja olen ihan aikuinen jo, en nuorisoa.
 
Itse näkisin että nuoruuden ja vanhuuden välillä on aikuisuus mitä itse kolmekymppisenä edustan

Tietty tuo nuoruus riippuu myös näkökulmasta. Kun om vanhusalalla töissä niin kyllähän sitä 30+ ikäinen ja vanhempikin saa kuulla olevansa nuori, tyttö ja jopa lapsi. Päiväkodissa tai koulussa asiakkaiden suhtautuminen voi olla vähän erilaista.
 
Itse täytän seuraavaksi 34, enkä kyllä koe olevani 20-vuotiaiden kanssa "saman ikäinen". Juttujen taso on vähän erilainen, ja vaikka pidänkin ulkonäöstäni ja terveydestäni huolta, niin se nyt vaan on väistämätöntä, että sitä alkaa vanheta.
 
Kyllä mä lasken kolmekymppisen vielä nuoreksi. Esim. Nuorille tarkoitetut kaupat, lomakohteet, musiikin, leffat jne ajattelen yleensä olevan alle 35vuotiaille, vaikkei 35v silti ikäloppu ole.
 
Järkyttävä ajatus, että vielä kolmekymppisiä ajateltaisiin nuorina. Mutta ehkä nykymaailma on sellainen, että nuoruuden pitäisi jatkua loputtomiin, aikuisuus ei saisi tulla vastaan. Puhumattakaan keski-iästä, 40-vuotiaathan ovat jo hyvinkin keski-ikäisiä.

P.S. Nuoruutta ei seuraa mummoutuminen. Siinä välissä on toivoakseni eliniän seesteisin kausi.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön;26149578:
Järkyttävä ajatus, että vielä kolmekymppisiä ajateltaisiin nuorina. Mutta ehkä nykymaailma on sellainen, että aikuisuus ei saisi tulla vastaan ja nuoruuden pitäisi jatkua loputtomiin. Puhumattakaan keski-iästä, 40-vuotiaathan ovat jo hyvinkin keski-ikäisiä.

P.S. Nuoruutta ei seuraa mummoutuminen. Siinä välissä on toivoakseni eliniän seesteisin kausi.

No asiaa varmaan ajateltaan eri kantilta. Mun mielestä parikymppisenä pitää olla jo tietyllä tapaa aikuinen. Kolmekymppisen odotan käyttäytyvän kuin aikuisen ja ottavan vastuuta elämästään. Tuossa iässä tietynlainen hapuilu on pitänyt jättää jo taakseen. Mun mielestä kolmekymppinen on nuori, mutta en tarkoita sillä samaa kuin kolmekymppinen olisi nuorisoa.

Kuten joku jo mainitsikin: jos puhutaan nuorten vaateliikkeestä, nuorille suositellusta lomakohteesta, tai vaikkapa nuorten suosimasta puhelinmallista, niin kyllä mä ajattelen silloin, että tuo vielä kolmekymppisiä koskee.

Mun mielestä esim. 30-vuotiaat näyttävät vielä nuorilta ja ovat nuorekkaan hehkeitä, vaikka joillakin alkaisi juonteita näkyäkin.
 
Miksi kolmekymppisen pitäisi olla nuori? Mitä vikaa on olla aikuinen, tai mitä vikaa on sitten kun on keski-iässä?

Pelottavaa että sitten kun joku mediassa päättää nuoruuden olevan ohi, kaikki tulee olla tehtynä ja seuraavaksi vuorossa on vanhuus :D
 
Miksi kolmekymppisen pitäisi olla nuori? Mitä vikaa on olla aikuinen, tai mitä vikaa on sitten kun on keski-iässä?

Pelottavaa että sitten kun joku mediassa päättää nuoruuden olevan ohi, kaikki tulee olla tehtynä ja seuraavaksi vuorossa on vanhuus :D

Mä kyllä pidän 30-vuotiasta nuorena, mutta myös aikuisena. En siis yhdy kyllä mediaan siinä, että kolmekymppisenä pitää jättää nuoruus taakse ja hyväksyä se, ettei ole enää nuori ja ajatella "no nyt mä vanhenen. Bye bye elämä!".

Aikuinenkin voi olla nuori. Mä en siis ajattele, että nuori=teinari, rymynuoriso jne.

Kolmekymppiset ovat fyysisesti vielä nuoren näköisiä, biologisesti vielä sopivassa iässä saamaan lapsia, ei ole myöhäistä opiskella vielä ja silti saada sillä alalla pitkää työuraa yms.
 
Moni varmaan ajattelee tuota nuori sanaa sillä, että pitäisi olla henkisesti nuori. Tottakai on ihan tervettä, jos kolmekymppisenä pussikaljanuoruus on ohitse.
Mun mielestä niin kauan, kuin fyysisesti on nuoren näköinen, on vielä ihan täysin biologisesti sopiva saamaan lapsia =nuori.
 
.ovat fyysisesti vielä nuoren näköisiä, biologisesti vielä sopivassa iässä saamaan lapsia, ei ole myöhäistä opiskella vielä ja silti saada sillä alalla pitkää työuraa yms.

No eihän aikuisuus tätä pois sulje.
Nämä ovat taas näitä mielipide-eroja. Minä en kolmekymppistä sanoisi enää nuoreksi, mutta en ole sitäkään mieltä että elämä olisi ohi ja kaikki mahdollisuudet muuttua ja muuttaa menetetty. Olen siis sitä mieltä, että elämä on ohi vasta sitten kun sydän ei enää lyö (ja/tai aivot ei toimi).
 
Mun mielestä 30v on nuori. Eikä nuori ole mulle sitä, että ajetaan kaksipäällä skoottereilla siiderit dakine repussa ja soitellaan pilapuheluita ihastuksille torin laidalta ja imetään samalla tikkaria pinkit converset jalassa.

Mulle nuori = fyysisesti nuoren näköinen. Pääosin vielä iho hehkeä, vaatetyyli nuoreksta ja suositaan enemmän nuorten kauppoja, kuin tätiliikkeitä. On vielä muutama vuosi aikaa hankkia lapsia ilman että leimataan vanhaksi äidiksi ja on elämää niin paljon edessä, että on mahdollisuus vielä vaihtaa ammattia ja silti saada pitkä työura alalle. Kolmekymppisenä jaksaa ja pystyy ja innostuu. Kolmekymppistä vielä (toki tyypistä kii) kiinnostaa urbaani kaupunkiloma Lontoossa tai kaveriporukalla bilematka Turkkiin. Viisikymppistä nämä tuskin niin paljon enää kiinostaa.
 
En minäkään ymmärrä miksi kolmekymppisen pitäisi enää olla nuori. Vaikkei siinä iässä vielä olisikaan lapsia, tai olisi opiskelija (toisethan vaihtavat alaa ja opiskelevat vielä viiskymppisinäkin), niin kyllähän tähän ikään kuuluu jo tietynlaista vastuullisuutta. Minustakin on kummallista, jopa huolestuttavaa miten sitä nuoruusaikaa nykyään venytetään molemmista päistä. Lapset alkavat jo leikkiä teiniä, ja kolmekymppiset haluavat olla vielä nuoria.

Itselläni nuoruus oli sen verran railakas, että koen vain ja ainoastaan helpotuksena että se on nyt taaksejäänyttä elämää. Ehkä sitten sellaiset, jotka eivät aikanaan ole saaneet tuosta elämänvaiheesta kyllikseen, kokevat näitä kolmen-, neljän- tai viidenkympin villityksiä.
 
Mikä erottaa minut (31v) ja siskoni (44v). Ensinäkin se, että mulla ei ole rypyn ryppyä, iho on kiinteä ja aika hehkeä. Kuten siskoni sanookin joskus, niin minä hehkun vielä nuoruutta fyysisesti. Vaikka olenkin "jo" 31v.
Kaupungilla minä tykkään käydä esim. Vero Modassa, Vilassa tai Mangossa. Siskoni mielestä ne ovat nuorten liiikkeitä ja ei niissä ole hänelle mitään. Silti mun tyyli ei ole teinari, eikä siskoni mummoinen.
Lomakohteissa ja loman sisällössä meillä on aivan erilainen maku ja haemme ihan eri asioista.
Minä jaksan kyllä kiinnosta vielä hittielokuvista, kuuntelen NRJ:tä ja kävin Gagan keikalla, kun oli Suomessa.
Mä kikattelen paljon enemmän ja monet asiat, mitkä siskoni kokee kovin nolona, eivät minusta ole noloja.
Jos lähden siskon kanssa viihtelle, niin me harvoin pääsemme yhteisymmärrykseen baarista, sillä meillä on ihan eri menomestat. Mä voin vielä mennä ihan hyvin nuorempien yökerhoihin, kun siskoni taas kokee olevansa ikäloppu niissä.

Me ollaan kuitenkin pääosin hyvin samanlaisia luonteeltamme ja meillä on ikäerosta huolimatta PALJON yhteistä.
 
No en kyllä nyt 30 vuotiaana tunne itseäni vanhaksi, mutta omasta mielestäni en ole ollut vuosiin mikään nuorikaan. Mä oon varmaan henkisesti ollut aina vanha, kun en ole juuri koskaan tykännyt veromodan vaatteista, bilettämässä en ole vuosiin käynyt, mua ei kiinnosta radio NRJ, kuuntelen mielummin Rockia tai suomipoppia.
 

Yhteistyössä