Millä perusteilla 30-vuotias ei ole enää nuori?

["Karkkipussi"]

Mä luulen, että ihmiset käsittää nyt sanan nuori ihan eri tavalla. Mun mielestä nelikymppinenkin on vielä nuori. Mun mielestä aikuinen voi olla vielä nuori.

Nuori= niin kauan, kuin on hyvät mahdollisuudet saada vielä lapsia, eikä ole selvästi lapsen ikätovereiden äitiä vanhempia.

Nuori= niinkauan, kun kuuluu nuorille suunnattujen ketjuliikkeiden vaatemallistojen kohderymään ja kokee voivansa shoppailla ko. liikkeistä ilman, että erottuu ihan selvästi joukosta

Nuori= voi vielä opiskella uuden ammatin ja sen jälkeen luoda vielä pitkän uran sillä alalla

Nuori= ei ongelmaa löytyää sopivaa bilepaikkaa ikänsä takia

 

[Lilii lisänimetön]

Kannattaisi varmaan ajatella asiaa muutenkin kuin ihon heleyden ja lempivaateliikkeen mukaan... Vaikka sen mukaan, millaiseen viiteryhmään kuuluu / haluaa kuulua, millainen ajatusmaailma on, osaako kantaa vastuuta itsestään ja muista, osaako tehdä järkeviä päätöksiä, toimia yhteiskunnassa, hyödyttää ja kehittää sitä jne. Nuori opettelee itsenäistä asettumista yhteiskuntaan ja sen jälkeen ollaan mielellään toimiva osa yhteiskuntaa.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Karkkipussi";26149885]Mä luulen, että ihmiset käsittää nyt sanan nuori ihan eri tavalla. Mun mielestä nelikymppinenkin on vielä nuori. Mun mielestä aikuinen voi olla vielä nuori.

Nuori= niin kauan, kuin on hyvät mahdollisuudet saada vielä lapsia, eikä ole selvästi lapsen ikätovereiden äitiä vanhempia.

Nuori= niinkauan, kun kuuluu nuorille suunnattujen ketjuliikkeiden vaatemallistojen kohderymään ja kokee voivansa shoppailla ko. liikkeistä ilman, että erottuu ihan selvästi joukosta

Nuori= voi vielä opiskella uuden ammatin ja sen jälkeen luoda vielä pitkän uran sillä alalla

Nuori= ei ongelmaa löytyää sopivaa bilepaikkaa ikänsä takia[/QUOTE]

Siis nuori = kypsymätön, pinnallinen ja vähän yksinkertainen?

 

[31v]

Tuokin on niin totta, että eri ihmiset ymmärtävät sanalla eri asioita. On myös aika selvää, että jos kysytään minkä ikäinen ihminen on nuori, niin 15-vuotiaan ja 70-vuotiaan vastaukset saattavat hieman poiketa toisistaan.

Mutta mitä tuohon pukeutumiseen tulee, niin itse huomasin muutoksen alkaneen omalla kohdallani hiljalleen jossain 25 ikävuoden tietämissä. Ei enää tuntunut luontevalta pukeutua ns. teinivaatteisiin. Toisaalta en edelleenkään pukeudu mitenkään tätimäisesti. Tarkoitan tällä esimerkiksi sitä, että enää en pukisi päälleni minihametta.

 

["Karkkipussi"]

[QUOTE="Vieras";26149940]Siis nuori = kypsymätön, pinnallinen ja vähän yksinkertainen?[/QUOTE]

Miten niin? Siis miten yllämainitsemani "nuoruuden" merkit kuvastaa yksinkertaisuutta ja pinnallisuutta?
On toki melko yksinkertaista ja pinnallista, jos on vielä lapsensaanti-iässä ilman, että on selvästi muita odottajia iäkkäämpi. Kertoo myös täydestä yksinkertaisuudesta, jos kuuluu vielä siihen ikäryhmään, joiden päälle sopii hyvin Vero Moda neule ja onlyn farkut?

 

["Nisu"]

Olen 25v. Mä en ole ikinä pukeutunut kovin teinisti. Lukiossakin mä käytin paljon. esim kauluspaitoja. Minihame on mun mielestä aika mauton minkä ikäisten päällä tahansa. Minihame+leggarit yhdistelmä on siedettävä ainoastaan alle 17-vuotiaan päällä.

Esim. kotikaupunkini monipuolisin ja suurin vaateliike aukia on selvästi jaotellut vaatteensa kohderyhmän mukaan ja en koe, että kolmekymppiset kuuluisivat vielä sinne "aikuisen ja kypsän naisen" osastolle.

 

["Ompelukone"]

No kirkkaan väriset converset ja kulutetut pillifarkut eivät mielestäni kuulu 30-vuotiaan vaatevarastoon, vaan pääasiassa ehkä max 23-vuotiaan. Silti esim. yksiväriset farkkuleggarit+avokkaat voivat kuulua 30-vuotiaan vaatevarastoon, mutta ei ehkä enään 35+ ikäisen.

 

[Kolmeneljä]

Kannattaisi varmaan ajatella asiaa muutenkin kuin ihon heleyden ja lempivaateliikkeen mukaan... Vaikka sen mukaan, millaiseen viiteryhmään kuuluu / haluaa kuulua, millainen ajatusmaailma on, osaako kantaa vastuuta itsestään ja muista, osaako tehdä järkeviä päätöksiä, toimia yhteiskunnassa, hyödyttää ja kehittää sitä jne. Nuori opettelee itsenäistä asettumista yhteiskuntaan ja sen jälkeen ollaan mielellään toimiva osa yhteiskuntaa.

Liian korkealentoista tälle palstalle?

 

[Lilii lisänimetön]

Liian korkealentoista tälle palstalle?

Olikohan. : /

 

[Phoebsi]

Kannattaisi varmaan ajatella asiaa muutenkin kuin ihon heleyden ja lempivaateliikkeen mukaan... Vaikka sen mukaan, millaiseen viiteryhmään kuuluu / haluaa kuulua, millainen ajatusmaailma on, osaako kantaa vastuuta itsestään ja muista, osaako tehdä järkeviä päätöksiä, toimia yhteiskunnassa, hyödyttää ja kehittää sitä jne. Nuori opettelee itsenäistä asettumista yhteiskuntaan ja sen jälkeen ollaan mielellään toimiva osa yhteiskuntaa.

Sanoit sen, mitä ajattelin.

 

[Lähettäjä]

Toiset nyt varmaan ymmärtää asian niin, että kun täyttää 30, niin pitää siirtyä markettien tätiosastolle ostamaan kuminauhavyötäröisiä vaatteita ja mummojen tarrakävelykenkiä, leikkauttaa tukka lyhyeksi ja pestä kynsilakat pois. Tuossa iässä pitää peruttaa esim. avotakan ja trendin tilaaminen ja sen sijaan siirtyä tilaamaan Saraa ja Seuraa.
Ratsastus ja aerobic pitää vaihtaa sauvakävelyyn ja bikinit lahkeellisiin kokouikkareihin. Viikonloppuisin myöskää ei kuulu käydä enää ikinä bilettämässä, vaan kutoa kotona tumppuja mahdollisille tuleville lapsenlapsille..

Toiset taas ymmärtää niin, että kolmekymppinen on nuori ja nätti, jonka tyyliin sopii vielä hyvin pillifarkut ja jota kiinnostaa lauantaisin lähteä shoppailemaan. Kolmekymppisellä on vielä paljon haaveita tulevaisuuden suhteen yms. Silti kolmekymppinen on aikuinen, jonka tulee käyttäytyä ja elää kuten aikuinen, olla hyödyksi yhteiskunnalle ja olla jotakin suuntaa elämässään.

 

["vieras"]

En tiedä. Olen 31 eikä tunnu että olisin vanha. Eikä minua kiinnosta niinkään 30 vuotiaiden viitekehyvs, kuulostaakin ihan kamalalle. Viihdyn tosi hyvin vaikkapa teini-ikäisten seurassa, eikä mikään muu, kuin peilikuva saa mua tuntemaan itseäni heitä vanhemmaksi.

Kyllähän mä jo tiedän paljon ja osaan ottaa vastuuta. Mutta nuorilla on jotain, mitä mä en halua koskaan menettää. Moni oman ikäinen kaveri on menettänyt sen jonkin jo sataan kertaan tähän ikään mennessä. Harmi. Meillä oli ennen niin ihanaa. Nyt on jotain tyttöjen iltoja. Nekin ovat ihan kivoja, mutta kyllä niistä puuttuu täysin se hehku, mikä 18 vuotiailla nuorilla on omissa illoissaan, enkä tarkoita alkoholinkäyttöä, koska tuntemani nuoret eivät käytä.

 

["Entinen Ksantippa S."]

Ketjua lukiessa pilkahti mieleeni... Voisiko asia olla niin, että nuorelle "keski-ikäisyys" on ennen kaikkea tyylikysymys, keski-iän jo saavuttanut näkee sen enemmänkin muutoksena elämänkatsomuksessa.

 

[jeesbox]

No minä olen 32v. Minulla on korkeakoulututkinto ja vakituinen työpaikka. Asun omakotitalossa ja minulla kaksi lasta. Olen naimisissa. Olen todella vastuullinen ja huomion muut ihmiset aina. Elän. ns. siivosti ja tiedän mitä elämältäni haluan. Osaan käyttää järkeäni ja ajatella omilla aivoillani. Itsetuntoni alkaa olla kohdillaan ja haluan olla hyödyksi myös yhteiskunnalle. Arvostan itseäni ja läheisiäni. En pukeudu tätimäiesti, enkä teinisti. Tiedän tyylini.

Silti: minulla on pitkä paksu tukka, meikkaan päivittäin ja rakastan shoppailua. Minä käyn muutaman kerran vuodessa viihteellä ja etsin aina sitä varten uuden mekon. Pidän korkokengistä ja ostan kyllä vaatteita esim. zarasta ja vilasta.
Käyn paljon teatterissa ja elokuvissa ja kuuntelen aika lujalla autossa NRJ:tä tai rockia. Seuraa idolsia ja voice of finlandia ja pidän niistä.
Kavereiden kanssa nauramme usein katketaksemme jollekkin asialle ja saatamme stalkkailla netistä jonku "uuden heilan" tietoja.

 

["Vieras"]

Liian korkealentoista tälle palstalle?

Ei kaikille, mutta osalle

Osa näyttää määrittelevän nuoruutta ulkonäköseikkojen, vaatteiden tai bilepaikkojen perusteella.

Mulla mietityttää, miksi aikuisen pitäisi olla nuori? Mihin väliin tulee sitten aikuisuus, jos kolmekymppinenkin on vielä nuori? Vai hypätäänkö nykyisin nuoruudesta suoraan keski-ikään?

Nykyaikana on toki niin, että aikuiset, keski-ikäiset ja usein vanhuksetkin ovat nuorekkampia, kuin ennen, mutta ei se nuoruutta ole. Eivät he nuoria silti mun mielestäni ole. Ei se ikä ole vain numeroita. Toivon mukaan se tarkoittaa myös kypsymistä ja kykyä elää aikuisen tavoin, ottaa vastuuta itsestään, mahdollisesta perheestään, yleensäkin elämästään ja myös yhteiskunnasta, jossa elämme.

 

[Phoebsi]

No minä olen 32v. Minulla on korkeakoulututkinto ja vakituinen työpaikka. Asun omakotitalossa ja minulla kaksi lasta. Olen naimisissa. Olen todella vastuullinen ja huomion muut ihmiset aina. Elän. ns. siivosti ja tiedän mitä elämältäni haluan. Osaan käyttää järkeäni ja ajatella omilla aivoillani. Itsetuntoni alkaa olla kohdillaan ja haluan olla hyödyksi myös yhteiskunnalle. Arvostan itseäni ja läheisiäni. En pukeudu tätimäiesti, enkä teinisti. Tiedän tyylini.

Silti: minulla on pitkä paksu tukka, meikkaan päivittäin ja rakastan shoppailua. Minä käyn muutaman kerran vuodessa viihteellä ja etsin aina sitä varten uuden mekon. Pidän korkokengistä ja ostan kyllä vaatteita esim. zarasta ja vilasta.
Käyn paljon teatterissa ja elokuvissa ja kuuntelen aika lujalla autossa NRJ:tä tai rockia. Seuraa idolsia ja voice of finlandia ja pidän niistä.
Kavereiden kanssa nauramme usein katketaksemme jollekkin asialle ja saatamme stalkkailla netistä jonku "uuden heilan" tietoja.

Miten tuo jälkimmäinen osio on muka ikäkysymys? Oma anoppinikin käy viihteellä, teattereissa, matkustelee, ostelee uusia kivoja vaatteita, käy kampaajalla, on mukana maailman menossa, seuraa Voice of Finlandia ja istuu iltaa ystäviensä kanssa ja nauraa katketakseen heidän kanssaan. Ja anoppi on 50+ eikä mikään harvinaisuus.

 

[Lilii lisänimetön]

Miten tuo jälkimmäinen osio on muka ikäkysymys? Oma anoppinikin käy viihteellä, teattereissa, matkustelee, ostelee uusia kivoja vaatteita, käy kampaajalla, on mukana maailman menossa, seuraa Voice of Finlandia ja istuu iltaa ystäviensä kanssa ja nauraa katketakseen heidän kanssaan. Ja anoppi on 50+ eikä mikään harvinaisuus.

Ehkä jeesbox ei tarkoittanutkaan liittää noita asioita ikään vaan kypsyyteen. Jos hänen mielestään on nuorekkaan epäkypsää jos on paksu tukka ja joskus jopa nauraa. :xmas:

 

[Phoebsi]

Ehkä jeesbox ei tarkoittanutkaan liittää noita asioita ikään vaan kypsyyteen. Jos hänen mielestään on nuorekkaan epäkypsää jos on paksu tukka ja joskus jopa nauraa. :xmas:

En enää tiedä, mitä sanoa

Mutta tämän ketjun perusteella olen kypsä nuori.

 

["Nirppis"]

Tottakai 30-vuotias on nuori. Siis mitä hänen pitäisi sitten olla? 30-vuotias on myös aikuinen tottakai, mutta vielä ikänsä puolesta nuori.
Ehkä siitä 37v+ alkaa olla vähän siinä rajoilla onko nyt nuori enää.

 

["alma"]

Olen 34, enkä kyllä osaa ajatella itseäni nuorena. Olen aikuinen, enkä ymmärrä, miten se tunuu monelle olevan jotenkin kauhean negatiivinen asia. Eikä sillä ole mitään tekemistä esim. pukeutumisen kanssa. Olen töissä paljon tekemisissä n.20-vuotiaiden kanssa, ja kyllä heidän elämänsä ja ajatusmaailmansa aika erilaista on kuin omani. Nuoruus on sitä, että juhlitaan kolme päivää putkeen ja selvitään siitä jaffalla ja buranalla. Aikuisena yht´äkkiä juodaankn viiniä ihan vaan maun vuoksi, ja pikku hiprakastakin joutuu toipumaan vuorokauden.

 

[Vuosimallia 1992]

[QUOTE="alma";26150722]Olen 34, enkä kyllä osaa ajatella itseäni nuorena. Olen aikuinen, enkä ymmärrä, miten se tunuu monelle olevan jotenkin kauhean negatiivinen asia. Eikä sillä ole mitään tekemistä esim. pukeutumisen kanssa. Olen töissä paljon tekemisissä n.20-vuotiaiden kanssa, ja kyllä heidän elämänsä ja ajatusmaailmansa aika erilaista on kuin omani. Nuoruus on sitä, että juhlitaan kolme päivää putkeen ja selvitään siitä jaffalla ja buranalla. Aikuisena yht´äkkiä juodaankn viiniä ihan vaan maun vuoksi, ja pikku hiprakastakin joutuu toipumaan vuorokauden.[/QUOTE]

Mä juon viiniä, koska se on hyvää. Käyn myös viinimessuilla kummitädin kanssa ja mua kiinnostaa ne. En juhli kolmea päivää putkeen, vaan ehkä kerran kuussa.
Krapula kestää koko seuraavan päivän ja sitä seuraavanakin vielä väsyttää kauheasti.
Mä kyllä kannan itsestäni vastuuta, käyn opiskeluiden ohella töissä ja osaan käytystavat. Kunnioitan itseäni, ympäristöä ja muita ihmisiä.
Täytän ensi viikolla 20.

 

[Ei ole vanha]

Olen itse 21v. Jos pitäisin illanistujaiset, niin voisin kutsua niihin esim. 30-35v tuttujani, mutta sitä vanhemmat kokisin "liian vanhoiksi" omiin piirehini.

 

[dido]

En pidä 30v vanhana. On nuori, mutta samalla aikuinen.

Mun mielestä vaatteissakin menee kyllä jokin raja. Esim. pinkki/vaaleanpunainen huppari on sellainen vaate, jonka jättäisin suosiolla kotikäyttöön viimeistään 26-vuotiaana.
Myöskin kirkkaanväriset pillifarkut ja legginsit kuuluvat alleparikymppisille.
Tietty "pinkkipinkki" pitäisi myös jättää pukeutumisesta pois yli parikymppisenä. Tottakai vaaleanpunainen ja pinkki sopii mummoillekkin esim. kauluspaidan, neuletakin tai vaikka huivin muodossa. Esim. kokopinkki juhlamekko menee max ylioppilasneidolle, mutta vanhemmilla on jo mun mielestä mauton.

Myöskin kaikki "niittiniittiniitti" ja "pääkallokama" meininki pitäisi jäädä taakse parikymppisenä.

Puolipitkät leggarit ovat pikkutyttöjen juttu.

Muuten aika pitkälti pukeutua voi miten haluaa minkä ikäisenä vaan.

 

[fossiili vain]

[QUOTE="vieras";26148718]No eihän 3-kymppinen nyt enää sillä tavalla nuori ole, vaan ihan aikuinen jo. Ei toki vielä keski-ikäinenkään, ihan. 3-kymppisestä voisin sanoa "nuorehko", mutta en nuori.

Kolmekymppisillä alkaa jo ekoja ryppyjä pukkaamaan, hedelmällisyys alkaa laskea, ei sen ikäisen "kuulu" enää elää mitään huoletonta bilehile-elämää itseään etsien, vaan kantaa jo vastuunsa ja elää "ihan oikeaa vakavasti otettavaa" aikuisen elämää.

Itse täytän tänä vuonna 32v ja olen ihan aikuinen jo, en nuorisoa.[/QUOTE]

Ai sen takia kuuluu elää tietyllä tavalla, että alkaa ryppyjä pukkaamaan ja hedelmällisyys laskee?

Mulla nousee aina karvat pystyyn, kun aletaan määritellä sopivaa tapaa elää. Minusta kolmekymppinen saa elää juuri niin kuin haluaa, vaikka sitten itsäeän etsien, kunhan se ei ole muilta pois, ja aivan sama koskee parikymppistäkin.

Millä perusteilla kaksikymppinen saisi elää bilehile-elämää ja kolmekymppinen ei? Jos nyt oletetaan, että molemmat kustantavat itse elämäntyylinsä ja eivät loukkaa teoillaan muita? Häh?

Ja millaista sitten on vakavasti otettavan aikuisen elämä? Tämä erityisesti kiinnostaa.
Itse olen aivan kohta kolmekymppinen, opiskelen vielä ja käyn satunnaiseseti töissä. Baareissa tulee käytyä ehkä kerran viikkoon, joskus useammin ja joskus harvemmin, vappunakin ajattelin ihan vastuuttomasti lähteä pussikaljoittelemaan muiden opiskelijoiden kanssa Arki on aika rentoa ilman suurempia vastuita muusta kuin opiskelusta ja itsestä. Perhettä ei ole toiveissa vielä hetkeen, joskus ehkä, mutta enpä jaksa hedelmällisyydestäni ahdistua.

Ja mä tunnen olevani ihan nuori vielä. En ole huithapeli, mutta vakavasti otettava aikuinen kuulostaa aika ankealta kuvaukselta myös.

 

[Mariska*]

Keskimäärin kolmekymppiset ovat jo siirtyneet seuraavaan elämänvaiheeseen siitä opiskelusta, juhlimisesta ym. ja elämään tulee uutta sisältöä kuten esimerkiksi vaativammat työtehtävät tai perhe tms.

Jos nyt ihan karun matemaattisesti tätä ajattelee, niin lapsuus/nuoruus 30v, aikuisuus 30v, vanhuus max 30v. Jos ihan biologista elinkaarta ajattelee, niin ei 30 täyttänyt nyt enää ole nuori, vaan aikuinen vielä täysissä voimissaan.