Miksi toinen nainen ei lopeta?

Miehen näkökulma: "Kyllä mies yleensä haluaa naisen, jolla on itsetuntoa ja omantunnon arvoa ja joka pistää miehen kuriin. Ajattelisin että jos tämä toinen nainen on vähänkin järeämpi kuin tämä vaimoke, niin se on vaimoke joka jää ilman tätä miestä."

Miehet siis odottavat aina naisilta itsetuntoa ja rohkeutta, haluavat naisten tekevän päätökset. Sysäävät lopullisen vastuun suhteen jatkumisesta ja erosta naisille. Pettävä mies siis jättää naiset kilpailemaan ja tekemään päätökset omasta elämästäänkin naisille. Melkoista selkärangattomuutta! Ovatko kaikki miehet pohjimmiltaan mammanpoikia, vailla omaa tahtoa? Missä on miesten omanarvontunto, rohkeus tehdä ratkaisu?

voi voi: "vaimo kyllä kärsii, mutta hän haluaa pitää miehensä, jos hän olisi välinpitämätön, niin hän antaisi tämän kaiken kaatua. Vaimo on taistelija."

Praktisesti, käytännön arjessa hän voi olla "taistelija", mutta tunteissa on välinpitämättömyyttä. Onhan toki taistelevia robotteja - anteeksi vertaus, mutta muutoin tuollainen kuvio ei ole mahdollinen, jos puhutaan rakkaudesta perinteisessä merkityksessään parisuhteessa.

Äidinrakkaus ja lähimmäisenrakkaus kestää enemmän. Siinä on mukana velvollisuus. Velvollisuus on vahva side.

 

Vaimolle

"Miehesi rakastaa ja kunnioittaa sinua...?" ..Ja nai toista naista...!
Hyvä tavaton sentään! Oletkohan hiukan yksinkertainen?

Tietysti tuo on se tapa miten miehet puolustelevat tekosiaan..mitenhän hän mahtaa
sinusta puhua toiselle naiselleen, mietitkö sitä koskaan?

 

Ilmeisesti täällä kirjoittelee hyvin kokemattomia ihmisiä, koska tuntuu olevan helppoa tuomita vaimo tästä kaikesta.

Onko kukaan edes ajatellut mikä ero on pettävällä miehellä ja pettävällä miehellä. Mies pettää vaimoaan, koska on ihastunut toiseen naiseen, mutta haluaa olla isä ja hoitaa perheensä. Toinen mies pettää reissullaan aina eri naisen kanssa. pettäjissäkin on eroja, luulisi nyt naisten tällaiset asiat ymmärtävän, kun itsekin tietävät ihastimisten vaarat.

 

jotka luemme ja kirjoittelemme. Tuohan on ihan ilmiselvä provo koko juttu.

Jos ei ole niin kutsupa se toinen nainen kotiisi tai järjestä kolmisin tapaaminen johonkin rauhalliseen tilaan. Siinä kyllä pasmat selviävät alta aikayksikön. Kysy siinä kaikki mieltäsi vaivaavat kysymykset molemmilta ihmisiltä. Ja muistakaa katsoa puhuessanne toisianne silmiin .

 

ja sen jälkeen ei tarvitse kysellä nettipalstalla ohjeita, neuvoja eikä hakea hyväksyntää.

Onnea matkaan! Heti toimeksi vain.

 

ja sen jälkeen ei tarvitse kysellä nettipalstalla ohjeita, neuvoja eikä hakea hyväksyntää.

Onnea matkaan! Heti toimeksi vain.

Niinpä, kyllä siinä voi toinen nainen tuntea itsensä mitättömäksi, kun iloinen, itsestään ja perheestään huoltapitävä huoliteltu nainen tulee miehensä kanssa tapaamiseen.

 

Kun mies kerran pitää kahta vaimoa niin pyydä viemään kylään kakkosvaimon luo. Joutaa kokata hyvä illallisen siitä hyvästä, kun saa käyttää valmiiksi hoidettua miestä ihan vain voina leivällään.

 

Kuinka monta miesta tunnette, jotka hyvaksyisivat vaimonsa vieraissakaynnin samoin kuin ap? Taistelisi liiton puolesta, koska tietaa, etta vaimo kuitenkin sisimmassaan "rakastaa" ja '"kunnioittaa"? Kokemukseni mukaan miehet eivat kesta oman vaimonsa uskottomuutta alkuunkaan. Mistahan johtuu, etta naiset kestavat vaikka miten huonoa kohtelua, "kunhan vain perhe pysyy koossa"?

 

on valtavan hyvä. Siinä tilanteessa varmasti selviää, kuka ketäkin rakastaa ja miten paljon. Sekin paljonko kantti kestää kenelläkin. Panehan aloittaja toimeksi!

 

Tämä nettikeskusteluhan on sellaista opettavaista mielikuvaharjoittelua, jossa jokaisen omat kokemukset, kokemattomuus ja vahvat mielikuvat lyövät yhteen. Lisäksi aiheessa on mukana niin vankat arvot, että kaikki tuntevat olevansa oikeassa.

Näin myös oikeissa pettämistilanteissa. Oikeutus omalle toiminnalle haetaan aina jostain. Ja ellei sittenkään löydy mistään järkevää perustelua, niin ainahan on olemassa alistetun marttyyrin osa. Myös mies, omaa tahtoa vailla olevana häntäheikkinä on itse asiassa marttyyri. Ominen viettiensä uhri. Ja nimenomaan VIETTIENSÄ, sillä rakastava ihminen ei petä.

 

Kuinka monta miesta tunnette, jotka hyvaksyisivat vaimonsa vieraissakaynnin samoin kuin ap? Taistelisi liiton puolesta, koska tietaa, etta vaimo kuitenkin sisimmassaan "rakastaa" ja '"kunnioittaa"? Kokemukseni mukaan miehet eivat kesta oman vaimonsa uskottomuutta alkuunkaan. Mistahan johtuu, etta naiset kestavat vaikka miten huonoa kohtelua, "kunhan vain perhe pysyy koossa"?

Se johtuu maailmanhistoriasta. Miehillä on ollut kautta aikain omat rakastajansa.
Kuka kuningatar se olikaan joka mestattiin sen tähden kun hänellä oli rakastaja

 

Luulen niin, että ap:n kaltaiset naiset, jotka sinnittelevät liitossaan, ovat joskus lapsuudessaan kokeneet jääneensä vaille huomiota. Se sitten heijastuu parisuhteessa tällä tavoin.

Tiedän muuten erään miehen, joka taatusti on tietoinen vaimonsa seikkailuista, mutta silti pitää perhettään kasassa. Motiiveista en tiedä. Ihmettelen vaan.

 

että jos ei kykene tekemään mitään ratkaisua, niin sitten vain kärsii mitä tuleman pitää ja minkäpä sillekään voi. Elämä on laiffii. Niinhän se on jos sen antaa olla, siis yhtä älytöntä.

 

Mies marttyyrina muuten kertoo, että HÄNEN on tyydyttävä tilanteeseen, olemaan eroamatta, koska vaimo ei ole hakenut eroa, ei halua eroa!

On pakko pitää toista naista ja elääkaksoiselämää, koskapa naiset eivät pysty tekemään päätöstä. Näinhän se yleensä menee. Mies voi jopa hykerrellä ajatuksella ja kertoa rankasta kohtalostaan suu virneessä. "Vaimo ei ANNA EROA." Kuten vaimo ei anna mitään muutakaan!

Jos mies kuitenkin pystyy ottamaan naisen, niin kapa hän pystynee ottamaan myös eron. Mutta ei, sillä myös mies ajattelee noissa tilanteissa hyvin praktisesti, siis käytännöllisesti omaisuudesta, lasten huoltamisesta ja kasvatuksesta yms. arkiasioista. Tunteissaan hän on välinpitämätön.

Saattaa jopa olla niin, että mieheltä puuttuu myös velvollisuuden tunne eri tavalla kuin vaimolta. Miehenä hän voi mennä ja tulla kuten haluaa, sillä vaimo huolehtii kodista ja lapsista. Mies on siis sekä vasttuuntunnoton että välinpitämätön, eikä osaa rakastaa.

Mutta kuka sellaista miestä tarvitsee? Ehkäpä hänen "äitinsä", sillä äidinrakkaus kestää kaiken.

 

Täällä on ehdotettu keskustelua toisen naisen kanssa. Valitettavasti se ei käy päinsä. Halusin sitä tietenkin ihan ensimmäisenä, kun kuvio minulle selvisi kokonaisuudessaan.
Toinen nainen ei suostu keskustelemaan kanssani, ei puhelimessa, eikä vastatusten. Hänen mielestään heidän (minun mieheni ja hänen) asiansa eivät kuulu minulle. Olen yrittänyt, mutta hän ei suostu puhumaan. Ei ole minulle mitään sanottavaa.

En jaksa uskoa, että olen ainut vaimo, joka on vastaavanlaisessa tilanteessa. Nyt toki ymmärrän paremmin, miksi monet eivät varmaan halua "julkisesti" puhua tälläisestä tilanteesta. Saa kuulla olevansa vaikka mikä. Uskomatontahan tämä tietysti voi myös olla joillekkin, joilla ei ehkä ole elämänkokemusta paljoa tai sitten hyvin suppea katsontakanta asioihin. Siksi ymmärrän senkin, että tätä joku pitää pelkkänä provoiluna.
Mieheni ei missään nimessä ole vastuuntunnoton. Hän hoitaa kotiaskareita siinä, kuin minäkin. Ja lapsiaan.
En koe, että minä "sinnittelisin" liitossani. Minun on ihan hyvä olla. Tietenkin parempi olisi ilman tuota toista naista.

 

Mies marttyyrina muuten kertoo, että HÄNEN on tyydyttävä tilanteeseen, olemaan eroamatta, koska vaimo ei ole hakenut eroa, ei halua eroa!

On pakko pitää toista naista ja elääkaksoiselämää, koskapa naiset eivät pysty tekemään päätöstä. Näinhän se yleensä menee. Mies voi jopa hykerrellä ajatuksella ja kertoa rankasta kohtalostaan suu virneessä. "Vaimo ei ANNA EROA." Kuten vaimo ei anna mitään muutakaan!

Jos mies kuitenkin pystyy ottamaan naisen, niin kapa hän pystynee ottamaan myös eron. Mutta ei, sillä myös mies ajattelee noissa tilanteissa hyvin praktisesti, siis käytännöllisesti omaisuudesta, lasten huoltamisesta ja kasvatuksesta yms. arkiasioista. Tunteissaan hän on välinpitämätön.

Saattaa jopa olla niin, että mieheltä puuttuu myös velvollisuuden tunne eri tavalla kuin vaimolta. Miehenä hän voi mennä ja tulla kuten haluaa, sillä vaimo huolehtii kodista ja lapsista. Mies on siis sekä vasttuuntunnoton että välinpitämätön, eikä osaa rakastaa.

Mutta kuka sellaista miestä tarvitsee? Ehkäpä hänen "äitinsä", sillä äidinrakkaus kestää kaiken.

Kyllä minun mieheni ainakin hankki toisen naisen kun sairastin, enkä jaksanut antaa hyvää seksiä. Tämä toinen nainen varmasti tietää, että mieheni rakastaa minua, mutta ei anna periksi. Minä en ole kiinnostunut tuon toisen naisen ajatuksista niin kuin tämän ketjun aloittaja, koska tiedän, että hän haluaisi komean mieheni kokonaan itselleen. Ei raukka ymmärrä, että ei merkitse miehelleni mitään. Mieheni sanoo kunnioittavansa minua tosi paljon, kun jaksan seistä rinnalla. Sen toki katson velvollisuudekseni, mieheni ajattelee perheensä parasta eikä anna tuon toisen naisen kuvitella, että tällä olisi jotain mahdollisuuksia pilata liittomme, joka on vakavissaan solmittu. Kyllä silloin on ajateltava toisen parasta enemmän kuin itsekkäästi omaansa. Minun itsetuntoni riittää pitämään mieheni itselläni, ei siinä tuollaisilla epätoivoisilla naisilla ole mitään tekemistä.

 

Te vaimot, jotka tyydytte moiseen ja haukutte täällä toisia naisia, niin te olette itse kuulkaa yhtä säälittäviä! Ap on aivan tyytyväinen tilanteeseen, kun mies siivoaa kotona ja hoitaa lapset ja seksiäkin on silloin tällöin. Kun on itsetunto kehno niin vähään tyytyy. Kovin te täällä jaksatte mainostaa että toinen nainen ei merkitse miehellenne mitään, sitähän se mies teille sanoo, no samaa se sanoo varmaan sille toiselle naiselle että vaimo ei merkitse mitään. Minusta te olette surkeaa sakkia, joka ansaitseekin sen, että miehellä on se toinen.

 

Kyllähän suhteessa joku on vikana kun mies lähtee vieraisiin. Ja jos ja kun mukana on muutakin kuin seksiä, kuten pitkissä suhteissa yleensä käy, niin kyllä se toinen nainen merkkaa miehelle jotain. Miltä teistä vaimot tuntuu, kun mies soittaa huonoista ja iloisista asioista ensin tälle toiselle ja kertoo vasta sitten teille? Viettää lomat ja muut toisen naisen kanssa? Ai niin, mutta teillähän on se arki, että mies siivoaa ja sekstailee silloin tällöin velvollisuudesta..

 

Niinpä, jos on tuollaisella itsetunnolla varustettu kuin ap vaikuttaa olevan, ei mikään ihme jos miehellä toinen nainen onkin..

Mielestäni toinen nainen ap:n tapauksessa tietää osansa, mutta ap draamassa on se omituinen osapuoli. Mut jos lusikalla annetaan, ei kauhalla voi vaatia..

 

Te vaimot, jotka tyydytte moiseen ja haukutte täällä toisia naisia, niin te olette itse kuulkaa yhtä säälittäviä! Ap on aivan tyytyväinen tilanteeseen, kun mies siivoaa kotona ja hoitaa lapset ja seksiäkin on silloin tällöin. Kun on itsetunto kehno niin vähään tyytyy. Kovin te täällä jaksatte mainostaa että toinen nainen ei merkitse miehellenne mitään, sitähän se mies teille sanoo, no samaa se sanoo varmaan sille toiselle naiselle että vaimo ei merkitse mitään. Minusta te olette surkeaa sakkia, joka ansaitseekin sen, että miehellä on se toinen.

Mielestäni juuri minun ITSETUNTONI on kohdallaan. Ja muistuttaisin, että minä en ole sanonut, että toinen nainen ei merkitse miehelleni mitään. Varmasti merkitsee. Hän on ihastunut tähän, kuten on minulle sanonutkin. Minua hän rakastaa, kuten on sanonut.

 

jotka luemme ja kirjoittelemme. Tuohan on ihan ilmiselvä provo koko juttu.

Jos ei ole niin kutsupa se toinen nainen kotiisi tai järjestä kolmisin tapaaminen johonkin rauhalliseen tilaan. Siinä kyllä pasmat selviävät alta aikayksikön. Kysy siinä kaikki mieltäsi vaivaavat kysymykset molemmilta ihmisiltä. Ja muistakaa katsoa puhuessanne toisianne silmiin .

Itsellä oli kymmenisen vuotta tällainen tilanne,miehellä perhe,vaimo ja lapsia sekä minä, hänen rakastajattarensa. itse tyydyin vallan mainiosti siihen rooliin enkä vaatinutkaan muuta,sanoinkin että miehellä ei ole mitään kiirettä tehdä päätöksiään vaan voin odottaa vaikka vuosia häntä.

Tavattiin kolmisin lopulta koska mies halusi valinnan tehdä... Hyvä niin. Olihan tilanne hiukan outo mies, vaimo ja uusi nainen,lapsetkin siinä tavattiin...

 

Te vaimot, jotka tyydytte moiseen ja haukutte täällä toisia naisia, niin te olette itse kuulkaa yhtä säälittäviä! Ap on aivan tyytyväinen tilanteeseen, kun mies siivoaa kotona ja hoitaa lapset ja seksiäkin on silloin tällöin. Kun on itsetunto kehno niin vähään tyytyy. Kovin te täällä jaksatte mainostaa että toinen nainen ei merkitse miehellenne mitään, sitähän se mies teille sanoo, no samaa se sanoo varmaan sille toiselle naiselle että vaimo ei merkitse mitään. Minusta te olette surkeaa sakkia, joka ansaitseekin sen, että miehellä on se toinen.

Mielestäni juuri minun ITSETUNTONI on kohdallaan. Ja muistuttaisin, että minä en ole sanonut, että toinen nainen ei merkitse miehelleni mitään. Varmasti merkitsee. Hän on ihastunut tähän, kuten on minulle sanonutkin. Minua hän rakastaa, kuten on sanonut.

Siis luuletko sinä ihan oikeasti, että mies on täysin rehellinen kertoessaan tunteistaan tähän naiseen? Se sanoo sulle tietysti rakastavansa ja vähän tykkäävänsä tästä toisesta. Sen saman se sanoo sille toiselle naiselle. Älä nyt ole noin sinisilmäinen tämän asian kanssa! Ja sinunkaan itsetunto ei ole kohdallaan, koska hyväksyt tuollaista käytöstä. Toinen nainen tietää asemansa, mutta sinä et tunnu tietävän kyllä yhtään mitään. Kannattaisi vähän olla realistisempi ja kohdata tosiasiat, eikä elää pilvilinnoissa kuten nyt. Oletko miettinyt mitä teet siinä tapauksessa että mies lähtee? En usko, tolla menolla romahdat alas ja kovaa. todella kovaa ja niin käy sun lapsillekin. Sä väität olevasi vahva, mutta sun kirjoitukset paljastaa muuta, olet oikeasti tosi heikko, jonka itsetunto ja minuus on täysin tuosta miehestä riippuvainen.

 

Siis oikeasti, tämän on pakko olla provo, niin mahottomaksi tämä on jo mennyt, ettei ap:n kirjoituksissa ole enää mitään tolkkua! Vahvuus on kyllä kaukana tästä ap:sta. Hänellä ei tunnu olevan muuta elämää kuin tämä mies ja kuten edelle oleva kirjoitti, tämä nainen ei ole olemassa ilman tätä miestä.

 

Voi ap reppana..
Sinulla on sitten mies, joka ei tiedä rakkauden merkitystä.
Mutta itsepä olet soppasi keittänyt, ui siinä liemessä.

Ehkäpä miehesi rakastelee sen toisen naisen kanssa, sinä saat vain seksiä...

 

Voi ap reppana..
Sinulla on sitten mies, joka ei tiedä rakkauden merkitystä.
Mutta itsepä olet soppasi keittänyt, ui siinä liemessä.

Ehkäpä miehesi rakastelee sen toisen naisen kanssa, sinä saat vain seksiä...

Itseppä olen tämän sopan keittänyt? Missä vaiheessa minun mieheni uskottomuus on kääntynyt minun teokseni?
Tottakai tiedän, että mies puhuu varmaankin toiselle naiselle aivan eritavalla, kuin minulle. Eihän hänkään voi tietää, mikä on totuus? Vai voiko?