Alkuperäinen kirjoittaja Turbojurpo:
Viitaten bussikampanjan mainostekstiin

ihmettelen, että moniko uskovainen sanoo: "Olen ehkä oikeassa." Mainostekstin ensimmäinen rivi sisältää epäilyn siemenen. Joku alatien kristillisyyttä edustava körttiläinen saattaa olla samalla tapaa vaatimaton ja erinomaisuuttaan korostamaton, mutta hänkään ei rukoile: "Isä meidän (isyystesti tekemättä ), joka ehkä olet taivaassa..."
Bussikampanja on ensisijaisesti suunnattu heille, jotka jo ajattelevat samalla tavalla, mutta eivät vielä ole tiedostaneet sitä. Eräänlaisille kaappiateisteille siis. Jos kampanjateksti kiihkottomuudessaan saa ateismiin kielteisesti suhtautuvat toisiin ajatuksiin, niin ei siitäkään haittaa ole.
Miksi pitäisit tärkeänä, että uskovainen pitäisi takaportin auki, ettei mitään olisikaan? Eikö se vain ole hyvä juttu, että on sinut itsensä kanssa ja iloinen uskoessaan, eikä tarvi jatkuvasti murehtia onko sittenkään mitään olemassa? Onhan hänellä helpompaa ajatella, että pääsee taivaaseen kuoleman jälkeen. Vaikka olisikin ollut väärässä ja kaikki olisi vaan loppunut olemasta, niin eipähän siinä uskoessaan ole menettänytkään mitään.
Tuo mainosteksti minusta ampuu itse omaan jalkaansa. Ekana tulee mainos; Jumalaa
tuskin on olemassakaan. Lopeta siis murehtiminen... Jos jopa mainosteksti on epäilevä heti alkuunsa, niin miksi ihmeessä pitäisi lopettaa murehtiminen? Eikö se tuo vielä enemmän murhetta, kun jo tuo mainoskin on epäileväinen, että "ehkä sittenkin". Minusta tuo teksti tuo epäilyksen siemeniä monille ei-uskovaisillekin, mikä sinänsä on vain positiivinen asia.