miksi jotkut äidit kaupassa?

Tilanne pakottaa joskus.

ja minkäköhänlainen tilanne sellainen on?

olisiko vaikka diabetes?

Millainen vanhempi ei huolehdi siitä, että diabeetikko-lapsella ei ole aina jotain syötävää mukana?

Myös diabeetikon vanhemmat ovat erehtyväisiä.. tosin diabetes lapsia on vähän, ja vielä vähempi niitä joilla sokerit laskee juusi silloin kun mitään naposteltavaa ei ole mukana!
Ei aina ja jokapaikassa voi varautua jokatilanteeseen! ja kuka tietää vaik se patukka on jouduttu syömään jo kauppa matkalla (tai vaik koulussa)

 

Huutaa esimerkiksi sitä, että veli pääsi autokärryyn ja itse ei, tai sitä että olisi halunnut jäädä päiväkotiin, muttei voi, sitä että äiti työntää kärryjä ja isä meni yläkerrokseen, että otettiin kärryyn kaali eikä tomaattia....

Mitä se sit haittaa vaikka siinä huutaakin? Ei mua ainakaan haittaa että jonkun lapsi kaupassa kiljuu, ja tosiaan jos taapero saa uhmiskohtauksen kaupassa niin siinähän rättää. Tai sitten toinen meistä lähtee lapsen kanssa pois.

Peesi

Mun taaperoni viimeksi eilen karjui kaupassa kitapurje lepattaen, silti se ei saa mitään. Sillä ei pääse ku ojatsa allikkoon että alkaa palkita sellasta käytöstä.

No mä varaan pienen juomapullon kassiin ku lähden tai nokkamukiin juotavaa. Niin selviää tuostakin huudosta.

 

Tilanne pakottaa joskus.

Eipä ole 9 vuoteen moista tilannetta tullut. Kiukkukohtauksia on saaneet noi tenavat, mutta mitä siitä? En mä ainakaan ruoalla siitä palkitse Huutakoon kaupassa, ihan sama mulle. Ja kun pysyy tiukkana, niin oppivat ettei siellä mitään saa.

 

Meillä ei anneta kaupassa mitään vaikka huutais kuinka. Vain jos on jotain maistia kaikille tai oma vesipullo mukana mistä janoselle voi antaa. Ei se lapsi kuole huutoon.

ku se vesipullo ei aina satu mukaan..

Siltikään se ei saa. Kassojen sisäpuolella ei avata mitään ja jos on oikein jano niin käytän juomassa muualla ja juotavaa voi kyl antaa jo ennen kauppaan menoa.

Siis onko myyjä joskus soittanut poliisin moista toimintaa havaitessaan? :xmas:
Tai vartijat?

?? olenko mä sanonu tekeväni jotain sellasta? Siis ostan juotavaa ja vien muualle tai ostan jo ennen kauppaa. Siellä sisällä en anna mitään maksamatonta. Mihis siinä tarttee vartijaa tms?

 

No minulla ei ole diapetes,mut raskausaikana niiden kans on ollu ongelmia.Verensokereiden.
Ja yleensä varaudun tai ennakoin.Mut kerran menikin kaupassa pidempään kuin ajattelin ja niin vaan kävi et et pakko oli aukasta se pullo.
Se on aina helppo sanoa ja neuvoa vierestä. Mut tuskin se kenellekään on tavaksi tullu et sinne mennä ruokaileen.
Juu ja mä syötän lapset lähtiisä niin hyväksi että sen reissun pärjäävät kyllä.

No toki on helppo neuvoa sivusta mutta minusta kyllä on tosi outoa jos diabeetikon vanhemmat ei huolehdi siitä että lapsella on aina se välipala mukana.

 

Se vissy ei ole sun ennenkuin maksat. Ja kauppa ei ole mikään ravintola missä ensin syödään ja sitten maksetaan.

"Avattu pakkaus on ostopäätös". Taitaa lukea joka kaupassa. Ja jos minä sen päätän ostaa niin mikään laki ei kyllä kiellä sitä myöskään avaamasta.

 

jessus sitä pöpöjen määrää mikä muksujen käsistä mahtaa suuhun mennä kaupassa evästettäessä...ensin lämitään ostoskärryt, sitten ne mehut tai karkit jota on lääppinyt kymmenen muutakin mukulaa, sit kääreet vaan auki ja syömään.Nam!

 

Huutaa esimerkiksi sitä, että veli pääsi autokärryyn ja itse ei, tai sitä että olisi halunnut jäädä päiväkotiin, muttei voi, sitä että äiti työntää kärryjä ja isä meni yläkerrokseen, että otettiin kärryyn kaali eikä tomaattia....

Mitä se sit haittaa vaikka siinä huutaakin? Ei mua ainakaan haittaa että jonkun lapsi kaupassa kiljuu, ja tosiaan jos taapero saa uhmiskohtauksen kaupassa niin siinähän rättää. Tai sitten toinen meistä lähtee lapsen kanssa pois.

Peesi

Mun taaperoni viimeksi eilen karjui kaupassa kitapurje lepattaen, silti se ei saa mitään. Sillä ei pääse ku ojatsa allikkoon että alkaa palkita sellasta käytöstä.

No mä varaan pienen juomapullon kassiin ku lähden tai nokkamukiin juotavaa. Niin selviää tuostakin huudosta.

On meilläkin usein mukana oma juotava. mut ei se huutanukaan janoaan vaan muuta mitä ei myöskään kaupassa syödä.

 

Meillä kerran tilanne pakottanut näin tekemään. Silloin oli aamulla kaappi niin tyhjä, että heti pienen aamupalan jälkeen lähdettiin kauppaan, jonne puolen tunnin ajomatka autolla. Niin vaan kuitenkin kävi 1v. kanssa, että ennen kuin kassalle asti selvittiin, oli niin mahdoton huuto päällä, että pakko oli antaa. Isommat kyllä ymmärtää kun sanoo, että maksetaan ensin.

Mä olen hakenu ensin syötävää ja sitten menny ostoksille.

Oi että, oletpa SÄ mahtava!! Huomasit noin tehdä!

 

Taas tää puheenaihe. Aina yhtä raastava.

Mutta joo, kauppa omistaa tuotteen, kunnes se on maksettu. Näin olen lapsille sanonut ja tätä noudatan. Mitään en korkkaa tai avaa ennen ku tavara on maksettu.

Tapakasvatusta tämäkin.

 

yksi joka sai kaupassa pienenä pillimehua ennen kuin mentiin kassalle.
Huh mikä kauhea varasteleva hulttio minusta on tullut! Joku kumi on voinut työpaikalta jäädä taskuun joskus.

Siis hui kauhistus mitä riiviöitä niistä teidän lapsista tulee jos joskus pillimehua sille kaupassa annatte. Minustakin tuli tällainen kympin tyttö. ;(

Mikä ihmeen kympin tyttö? Varashan sinä olet. Työpaikan kumit on työpaikan omaisuutta.

No sellainen, joka pärjäsi koulussa loistavasti.

Työpäivän jälkeen on jäänyt kumi taskuun ja seuraavana päivänä se on matkannut taskussa takaisin töihin katsos.

 

ihmettelen joskus samaa. sekun on oikeasti varastamista. en opettaisi lapselleni moista. kauppias-raukat.

Miten se on varastamista jos lapseni juo sen tripmehun että saa janonsa sammutettua,maksamme sitten tuotteen kuitenkin siinä kassalla
Siis olen kai jotenkin tyhmä mutta en pidä sitä mitenkään varkautena kun me olemme AINA maksaneet tuotteen jonka lapsi on jo syönyt/juonut.

Lapsi luulee saavansa syödä kaupassa ihan mitä vaan. Ei se sitä maksua ymmärrä! Ihan sama kun sanot, ettää rahaa ei ole. Lapsi vastaa hae pankista

Höpö höpö selityksen makua
Ei muka maksua ymmärrä? Eikö 3-4vanha muka tajua?? Aina on nostaneet tyhjän tai vajaan mehupurkkinsa kassahihnalle ilman kehotusta ja odottaeet että se on kassahihnan toisessa päässä.

Kyllä meillä lapsi saa sen pillimehun aika usein mutta ei todellakaan ole ilman lupaa sitä ottanut,tai mennyt aukomaan muita paketteja.
Meillä saa lapsi luvan kanssa aukasta sen mehun jos nyt niin kova jano on
Kukaan ei ikinä ole meille asiasta valittanut ja jopa kassallakin ovat sanoneet että ei ongelmaa jos tuoete kuitenkin maksetaan
Meillä tuossa isosa marketissa sen sen verran kiva kauppias pariskunta joka itsekin on nähnyt meidät siellä kaupasa ja jopa kerran lapsi kinusi omenaa syötäväksi,sanoin että saa kun on maksettu ja pesty jolloin tämä kauppias rouva kysyi haluanko että hän käy sen nopeasti pesemässä?
Olin kyllä että TÄH
Mutta sovimme jos kuitenkin annan lasten vaan juoda sen pillimehun ja maltamme tuon syömisen kotimatkalle

 

onhan se kiva läimiä kassahihnalle jotain suklaapatukan kääeitä jotka 6tahmaavat hihnan ja kassan kädet ja sitten seuraavan asiakkaan ostama neuletakki on sen takia likainen jo ennen kun sen saa kaupasta ulos...

 

Minä en anna ottaa mitään ennenku olen maksanu. Vaikka tuote olis menny jo pakkaushihnalle,niin en anna lasten vielä koskea mihinkään tavaraan. Eka maksetaan ja sit syödään. Aika nolo jos ei vaikka kortti passaakkaan tai maksussa on jotain hämminkiä. Ja tuotteet on jo revitty auki.

Siis mä usein just teen ihan tarkoituksella näin, että muka olen ostavinaan paljon ruokaa, sit maksan electronilla missä ei oo ees rahaa. Juju on siinä et meen heti pakkaamaan ja laitan esim jauhelihapaketin jo omaan kassiin ja ehkä jotain maitoo kans, mitä nyt sinä päivänä tekeeki mieli, sit loput roskat mitä en ees haluu, ni pakkaan kaupan muovikasseihin ja sanon et voi hitsi käyn nopeesti nostamassa rahaa ja jätän ne pari kaupan kassia siihen kassalle "pantiks". Sit häivyn tyytyväisenä tekemään ruokaa.

 

Mä en ole itse antanut. En kuitenkaan suuremmin ihmettele tai katso kieroon jos joku niin joskus tekee. Voisin kuvitella antavani yksveelleni banaanin käteen jos ois pakko saada ostokset yksin tehtyä kahden lapsen kanssa ja lapsi alkais pyrkiä kärrystä ylös. Kyse siis olisi siitä että banaanin anto harhauttaa lapsen istumaan paikallaan ja unohtaa nnäin halun lähteä juoksentelemaan kaupassa.

 

Onpahan itsekin tullut joskus hörppästyä kesken kauppareissun vissypullo. Mitä ihmettä tuossa on?

Kas kun ei kaljapullo, mikä ihme sekään nyt olis!

Kaikki vaan kauppaan syömään ja sanotaan, että maksamme kassalla.... ne tuotteet joista kääreet on tallella.

Niin. "Mitä ihmetta tuossa on?"

Sieltähän se ruoka nykyään useimmille tulee.

 

Minä en anna ottaa mitään ennenku olen maksanu. Vaikka tuote olis menny jo pakkaushihnalle,niin en anna lasten vielä koskea mihinkään tavaraan. Eka maksetaan ja sit syödään. Aika nolo jos ei vaikka kortti passaakkaan tai maksussa on jotain hämminkiä. Ja tuotteet on jo revitty auki.

Siis mä usein just teen ihan tarkoituksella näin, että muka olen ostavinaan paljon ruokaa, sit maksan electronilla missä ei oo ees rahaa. Juju on siinä et meen heti pakkaamaan ja laitan esim jauhelihapaketin jo omaan kassiin ja ehkä jotain maitoo kans, mitä nyt sinä päivänä tekeeki mieli, sit loput roskat mitä en ees haluu, ni pakkaan kaupan muovikasseihin ja sanon et voi hitsi käyn nopeesti nostamassa rahaa ja jätän ne pari kaupan kassia siihen kassalle "pantiks". Sit häivyn tyytyväisenä tekemään ruokaa.

Ihan menee kympillä läpi nämä sinun satusi.

 

No niin, yleensä meillä on hätätilannetta varten mukana om rusina-aski, mutta aina ei. Mun mielestä on kaikkien kannalta kivempaa, jos karjumisen sijaan lapsi saa järsiä leivänpalaa. Soisin se myös niille, joiden lapset karjuu kaupassa. Puhun tosiaan pikkulapsista, enkä yhdistä tätä mitenkään siihen, että nyt se tottuu saamaan kaiken haluamansa. Siitä ei todella ole kyse. Mitään kinuamisia en kuuntele, enkä niihin reagoi - etenkään ostamalla kinuttua tuotetta.

Kukaan ei tätä huomannut. Mun mielestäni kaupassa asiointi on mukavampaa ilman kenekään karjumista, ja mua ärsyttää myös muiden karjuvat tenavat. Kaikkein kamalinta on kuunnella niitä karjuville lapsille karjuvia aikuisia. Syötän mielummin omalleni jatkossakin leipää.

 

jessus sitä pöpöjen määrää mikä muksujen käsistä mahtaa suuhun mennä kaupassa evästettäessä...ensin lämitään ostoskärryt, sitten ne mehut tai karkit jota on lääppinyt kymmenen muutakin mukulaa, sit kääreet vaan auki ja syömään.Nam!

Joo hirveesti pöpöjä. Lapsethan ei missään muualla kuolaa leluihin, lääpi niitä ja siirry sitten seuraaviin leluihin...

 

Itsekin saatan joskus ottaa paistopisteestä jotain croissanteja, tai pullaa yms punnittavaa herkkua ja syödä ne kauppareissun aikana kun on nälkä. Tai no joskus ja joskus, oikeastaan teen sitä ihan monta kertaa viikossa. Pakko kyllä myöntää että suurin osa jää loppujen lopuksi maksamatta, mutta so what, on sillä kaupalla varaa menettää joku pikku karjalanpiirakka.

Myymälävaras syö meidän muiden pöydässä...

 

syötähän leipääs. Älä sitten täällä vollota kun lapses on isompi ja käyttää sitä huutoa millon minkäkin vaatimiseen

 

Siis mä usein just teen ihan tarkoituksella näin, että muka olen ostavinaan paljon ruokaa, sit maksan electronilla missä ei oo ees rahaa. Juju on siinä et meen heti pakkaamaan ja laitan esim jauhelihapaketin jo omaan kassiin ja ehkä jotain maitoo kans, mitä nyt sinä päivänä tekeeki mieli, sit loput roskat mitä en ees haluu, ni pakkaan kaupan muovikasseihin ja sanon et voi hitsi käyn nopeesti nostamassa rahaa ja jätän ne pari kaupan kassia siihen kassalle "pantiks". Sit häivyn tyytyväisenä tekemään ruokaa.

Oletko kokeillut? Ostat vaikka 10 tölkkiä olutta jostain kaupasta. Säästät kuitin, menet toiseen kauppaan tyhjän kassin kanssa, pakkaat samanmerkkistä olutta kassiin kuin olet aikaisemmin ostanut, otat mandariinin7tulitikkuaskin ja menet kassalle. Sanot että tämä unohtui ja näytät kuittia "aikaisemmin ostetuista" oluista. Toimi täällä päin ainakin reilu 10 vuotta sitten!

 

En mäkääm käsitä. No, juu jos lapsella ois diabetes ja sokerit laskis liikaa tms. niin ehkä sit ymmärrän sen banaanin...

 

No niin, yleensä meillä on hätätilannetta varten mukana om rusina-aski, mutta aina ei. Mun mielestä on kaikkien kannalta kivempaa, jos karjumisen sijaan lapsi saa järsiä leivänpalaa. Soisin se myös niille, joiden lapset karjuu kaupassa. Puhun tosiaan pikkulapsista, enkä yhdistä tätä mitenkään siihen, että nyt se tottuu saamaan kaiken haluamansa. Siitä ei todella ole kyse. Mitään kinuamisia en kuuntele, enkä niihin reagoi - etenkään ostamalla kinuttua tuotetta.

Kukaan ei tätä huomannut. Mun mielestäni kaupassa asiointi on mukavampaa ilman kenekään karjumista, ja mua ärsyttää myös muiden karjuvat tenavat. Kaikkein kamalinta on kuunnella niitä karjuville lapsille karjuvia aikuisia. Syötän mielummin omalleni jatkossakin leipää.

Peesi. Minäkään en jaksa kuunnella raivokohtauksen saaneita lapsia kaupassa.

 

Itsekin saatan joskus ottaa paistopisteestä jotain croissanteja, tai pullaa yms punnittavaa herkkua ja syödä ne kauppareissun aikana kun on nälkä. Tai no joskus ja joskus, oikeastaan teen sitä ihan monta kertaa viikossa. Pakko kyllä myöntää että suurin osa jää loppujen lopuksi maksamatta, mutta so what, on sillä kaupalla varaa menettää joku pikku karjalanpiirakka.

Myymälävaras syö meidän muiden pöydässä...

ehkä jonkun mielestä olen varas, mutta ruokaa munkin täytyy saada-