Miksi ihmiset ei voi antaa raskaana olevalle tilaa bussissa?!

Itse samanlaisessa tilanteessa, katsoin silmiin herttaisesti jotain matkustajaa, ja kysyin anteeksi voisinko saada istumapaikan kun olen viimesilläni, jos kyseinen ihminen ei havahtunut niin ainakin vierestä oleva antoi paikan. Aina sain istua. Sitten puhuttiinkin tulevasta vauvasta jne..matka sujui rattoisasti. Aina oltiin kiinnostuneita tuleeko poika vai tyttö, milloin syntyy jne..ihmiset ovat ihanan uteliaita. Raskaus saa vieraat ihmiset avautumaan..mulla on taas ihana vauva kuume..onnea sun loppu raskauteen ja rohkeasti huomenna pyydä paikkaa..kyllä se siitä..

 

Seuraavan kerran bussiin noustessasi aloita jo ovella kovaan ääneen itseksesi ihmehtely kuinka täynnä bussi on, onkohan vapaita paikkoja, mihinkäs minä tämän mahan kanssa mahdun ja sitten viimeistään sen raskaana olevien/jalka paketissa olevien paikkojen kohdalla tokaise sille paikkaa turhaan kuluttavalle että kuinkas pitkällä sinun raskaus on ja onko rouvan/herran/neidin/pojan ensimmäinen!

Ja vaikka ihmisten pitäisi tajuta itsekin perus käytöstavat niin joskus vaan se oman suunsa avaaminen kannattaa, nimittäin kun sitä paikkaa kerran vaadit siellä täydessä bussissa(mitään noloahan siinä ei ole)niin ehkä joku niistä seuraavalla kerralla tajuaa omatoimisesti tarjota paikkaansa sitä tarvitsevalle.

 

Tietääkseni kävelin siitä puolen bussin läpi, niin että ihmiset kyllä huomasivat ja olisivat voineet paikkaansa tarjota. Mutta en tajunnut sitä, että minun on se itse pyydettävä, koska olen tottunut itse tarjoamaan paikkaa, jos olen ajatellut, että joku muu tarvitsee sitä enemmän kuin minä itse. En tajunnut sitä vielä siinä vaiheessa, nyt opin sen. Lisäksi se, että vieressäni seisovat ihmiset ryntäsivät heti vapautuville paikoilla, ilman minkäänlaista kysymystä, että haluaisinko minä mahdollisesti istua. Mutta minun olisi pitänyt tajuta heillekin heti sanoa, että minä haluan istua. En todellakaan ole asiaa ennen noin tajunnut.

Viekö oikeasti se että kysyt siinä ohi mennessäsi paikkaa (tietäen että oikeasti tarvitset sitä) niin paljon enemmän aikaa kuin se paikan tarjoaminen että tuo kysyminen on sinulle mahdotonta mutta tarjoamatta jättäviltä huonoa ja röyhkeää käytöstä?

Muutenkin jäin miettimään että ilmeisesti siellä on aivan erilainen bussikulttuuri kun kerta kaikki ruuhkabussissa istuvat katsovat uteliaasti bussiin nousevia ja miettivät aktiivisesti näiden tilannetta, mahdollista avuntarvetta jne. Täällä kun varmaan 85% matkustajista tuijottaa sitä kännykkäänsä, lopuilla voi lehti, käsityö, korvakuulokkeet tai keskustelukaveri vieressään. Oikeasti, kun astun bussiin niin harva kiinnittää minuun mitään huomioa, nekin "tuijottaja" tuijottavat veikkaukseni mukaan ajatuksissaan vain eteensä. Siksi tuntuu todella hassulta että bussimatkustajat olisivat niin kiinnostuneita toisistaan ja jonkun raskausmaha olisi se päivän tapahtuma mikä kääntää kaikkien katseet peräänsä.

 

Maailma on itsekkäitä täynnä.Peruskohteliaitakin löytyy. Mutta joskus on mahdotonta sanoa, että kuka istumapaikan "ansaitsee".Kun katsoo näitä hyväkuntoisia 40-v.naisia istumassa, voi siellä olla ihminen, jolla on esim.paha.nivelrikko, levinnyt syöpä, halvaus tai vakava sairaus.

 

Viekö oikeasti se että kysyt siinä ohi mennessäsi paikkaa (tietäen että oikeasti tarvitset sitä) niin paljon enemmän aikaa kuin se paikan tarjoaminen että tuo kysyminen on sinulle mahdotonta mutta tarjoamatta jättäviltä huonoa ja röyhkeää käytöstä?

Muutenkin jäin miettimään että ilmeisesti siellä on aivan erilainen bussikulttuuri kun kerta kaikki ruuhkabussissa istuvat katsovat uteliaasti bussiin nousevia ja miettivät aktiivisesti näiden tilannetta, mahdollista avuntarvetta jne. Täällä kun varmaan 85% matkustajista tuijottaa sitä kännykkäänsä, lopuilla voi lehti, käsityö, korvakuulokkeet tai keskustelukaveri vieressään. Oikeasti, kun astun bussiin niin harva kiinnittää minuun mitään huomioa, nekin "tuijottaja" tuijottavat veikkaukseni mukaan ajatuksissaan vain eteensä. Siksi tuntuu todella hassulta että bussimatkustajat olisivat niin kiinnostuneita toisistaan ja jonkun raskausmaha olisi se päivän tapahtuma mikä kääntää kaikkien katseet peräänsä.

sä olet ollut liikaa palstalla.

 

No ei kaikkien, mutta todella moni tuijottaa vatsaani, ja useimmilla heistä on korvanapit korvissa, niin että jos alkaisin kyselemään paikkaa, niin jono todella pysähtyisi, koska tämä istuja kaivaisi nappinsa ulos korvastaan ja joutuisin monta kertaa toistamaan kysymyksen, ennen kuin hän asian kuulisi. Ja vatsani on todella iso, joka kyllä herättää huomiota ympärilläolevissa ihmisissä.

Mutta joo, läksyni olen oppinut. Paikkaa on osattava itse vaatia, koska ei sitä muuten saa.

 

Täälä taas huomaa kuinka itsekkäitä ihmiset on. K oitettas ees olla vähän myötätuntosempia. Liian moni ajattelee vaan omaa napaa. Mitä se on itseltä pois jos ajattelee toista ees muutaman kerran päivässä.

 

koska raskaus ei ole sairas. ja raskaana oleva ei ole jokin kuningatar, joka tarviis erityiskohtelua

 

Minä olen seissyt ilman isompia ongelmia bussissa kaksoset masussa loppuraskaudessa ja lähtökohtaisesti asenteeni on se ettei raskaus ole sairaus eikä aina tarvitse saada erikoiskohtelua. MUTTA käytöstavat ne pitäisi kuitenkin olla aikuisilla ihmisillä! Olen aika häkeltynyt näistä vastauksista.

Mulle on itsestään selvää, että jos bussiin tulee vanhus, sairas, liikuntavammainen, viimeisillään raskaana oleva tai äiti pieni lapsi sylissään, niin se oma paikka annetaan. En todellakaan kehtaisi vaan katsoa sivusta, kun joku koittaisi sinnitellä ruuhkabussissa. Toki aina voi avata sen suunsa ja pyytää itse istumapaikkaa, mutta ei se mielestäni poista sitä olettamusta että aikuiset ihmiset osaisivat käyttäytyä kohteliaasti ja toiset huomioon ottaen.

Onneksi meillä päin on vielä toisten huomioiminen ihan tavallista ja luontevaa ja se tuottaa iloa kaikille osapuolille.

 

sä olet ollut liikaa palstalla.

Varmaan sitäkin.

Tai sitten olen ollut liikaa siellä bussissa, niin raskausmahan kanssa kuin ilmankin. Joskus korvalapuilla musiikkia kuunnellen, toisinaan kännykkää selaillen, puhelimessa puhuen, vieruskaverin tai lapseni kanssa jutellen, neuloen, lukien ja mitä milloinkin, joskus muuten vaan omissa ajatuksissani. Varmaan niin että siinä on yksi ja toinenkin raskausmaha ja mummo kulkemaan ohi ilman että olen huomannut paikkaa tarjota.

 

Jos menet etuosassa istuimen ohi, he varmaan luulivat, että takaosassa on paikkoja, joihin suunnistit. Jos jäät seisomaan keskiovien viereen, niin ainakin mä tulkitsen sen niin, että ihminen haluaa seistä. Joskus se vika voi löytyä peiliin katsomalla.

 

olipa ilkeitä. :/

 

[QUOTE="vieras";26412687]Jos menet etuosassa istuimen ohi, he varmaan luulivat, että takaosassa on paikkoja, joihin suunnistit. Jos jäät seisomaan keskiovien viereen, niin ainakin mä tulkitsen sen niin, että ihminen haluaa seistä. Joskus se vika voi löytyä peiliin katsomalla.[/QUOTE]

Jäin seisomaan keskiovien viereen, koska bussin takaosan käytävä oli jo täynnä seisovia ihmisiä. Siinä oli ensimmäinen "vapaa" seisomapaikka.

 

raskaus ei ole sairaus ja jos istumaan haluat niin pyydät itse,ei ne kanssa matkustajat kysy et haluatko istumaan,ajatelkaa omilla aivoilla,huh huh

 

Täälä taas huomaa kuinka itsekkäitä ihmiset on. K oitettas ees olla vähän myötätuntosempia. Liian moni ajattelee vaan omaa napaa. Mitä se on itseltä pois jos ajattelee toista ees muutaman kerran päivässä.

Varmasti näinkin. Itse en vaan bussissa jaksa niin intensiivisesti keskittyä kyytiin nouseviin että huomaisin aina tarjota paikkaani jos ohi kävelee joku joka saattaisi (mistä eden tiedän haluaako) paikkaa enemmän tarvita. Jos tilanteen huomaan niin tarjoan paikkaa, samoin minulle on sitä tarjottu silloin kun oli iso maha.

Mutta jos kukaan ei huomaa/älyä/viitsi sitä paikkaa tarjota ja tosissaan sitä kaipaan niin silloin katson että minun asiani on myös sitä pyytää, eikä olettaa että vatsani on jotain mikä kerää kaikkien huomiot.

 

Tää on juuri sitä mitä olen tällä palstalla ennenkuin purnannut. Mikään ei koskaan ole kenenkään oma vika. Nytkin ap vaan keksii mitä naurettavampia tekosyitä sille miksei itse kysynyt joltakulta saisiko istumapaikan.
Ja joo, annan mielelläni istumapaikan jollekulle sitä enemmän tarvitsevalle pyydettäessä.
En ala kenekään naamasta tai vartalosta tulkita tai arvailla mitään.

 

No hoooohhoijaa joo, mäkään en ihmettele miksi et sitä paikkaa bussissa saanut, sen verran tympeitä vastauksia on tämä ketju täynnä. "Avaa suu ja pyydä itse". Mutta mihin on hävinneet KÄYTÖSTAVAT? Kohteliaisuus? Mielestäni hyviin tapoihin kuuluu antaa paikka (siis tarjota) nimen omaan raskaana olevalle, vanhukselle ym. joka vähänkin näyttää siltä että voisi sitä tarvita.

Itsekin kuljin koko viime syksyn Helsingin bussissa maha pystyssä ja aivan samat kokemukset mullakin on, paikan sain KERRAN eräs nelikymppinen nainen tarjosi. Ei mulla ollut mikään erityisraskaus mutta mitä pidemmälle viikkoja tuli, sen mukavampi olisi ollut ottaa painoa välillä pois jalkojen päältä, sillä olinhan mä kävellyt pysäkille, seisoskellut siellä aina jonkin aikaa ja jalkoja jo usein kiristelikin tästä syystä (se turvotus..).

Omien kokemuksieni mukaan (käyttämäni bussilinja aamuisin aina niin täysi, että oman pysäkin kohdalta joskus ajoi täytenä ohi, useimmiten pääsi kyllä sisään mutta jono käytävällä ulottui usein kuskin viereen) muut jopa rynnivät sisään bussiin nenän edestä, huoh. Että siinäkään ei huomavaisuus todellakaan loistanut.

No, mitä tästä opin? Itse kun olen siinä tilanteessa ollut, että tarjotun paikan olisin mielelläni vastaanottanut, vastedes tulevaisuudessa vielä enemmän huomioin muita samassa tilanteessa. Jos jotkut ihmiset eivät osaa olla kohteliaita niin sitä paremmalla syyllä vielä itse haluan olla. Uskon siihen biisiin, jossa lauletaan "jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuaa antaa!"

 

Minä olen tässä asiassa täysin ap:n puolella. On erittäin epäkohteliasta olla antamatta paikkaa tällaisessa tilanteessa. Tarjota aina voi ja jos raskaana oleva, vanhus, liikuntarajoitteinen tai vaikka pieni lapsi ei halua paikkaa ottaa vastaan, niin sitten voi istua tyytyväisenä itse loppumatkan. Itse sain Helsingissä todella useasti tarjouksen ruuhkabussissa paikasta ja aina otin sen kiitollisena vastaan. Varsinkin loppuraskaudessa pitkä seisominen oli raskasta ja itse pelkäsin mahdollista äkkijarrutustilannetta ja kaatumista. Sain myös aina apua rattaiden kanssa, usein sitä ehdotettiin ja matalalattiaratikassa tai bussissakin.

En voi ymmärtää sitä mihin peruskohteliaisuussäännöt ovat hävinneet. Huomaavaisuus, kiitollisuus ja toisten auttaminen.

 

[QUOTE="plääh";26412644]No ei kaikkien, mutta todella moni tuijottaa vatsaani, ja useimmilla heistä on korvanapit korvissa, niin että jos alkaisin kyselemään paikkaa, niin jono todella pysähtyisi, koska tämä istuja kaivaisi nappinsa ulos korvastaan ja joutuisin monta kertaa toistamaan kysymyksen, ennen kuin hän asian kuulisi. Ja vatsani on todella iso, joka kyllä herättää huomiota ympärilläolevissa ihmisissä.

Mutta joo, läksyni olen oppinut. Paikkaa on osattava itse vaatia, koska ei sitä muuten saa.[/QUOTE]
Pyytäminen yleensä riittää

Mä liikun paljon bussilla, koska mulal ei ole autoa eikä ajokorttia. Olen todennut, että bussilla liikkuu paljon erilaisia ihmisiä eikä heistä voi päätellä, kuka tarvitsisi istumapaikkaa. Joku voi olla raskaana pienemmillä viikoilla eikä vatsa vielä näy, mutta hänellä saattaa silti olla pahoinvointia tai ennenaikaisia supistuksia. Joku voi olla iäkäs, mutta huomattavasti paremmassa fyysisessä kunnossa kuin joku nuorempi. Joku voi olla kuumeinen, jollain Menieren tauti. Tai jotain muuta. Mulla itselläni on nivelreuma, mutta ei se päällepäin näy, kun polvissani jyllää tulehdus ja seisominen on kivuliasta. Jos aina alkaisi kyselemään kaikilta, tarvitsevatko he istumapaikkaa, matkanteko hidastuisi. Sen vuoksi on ihan järkevää, että jos ihminen sitä istumapaikkaa tarvitsee, hän sitä silloin myös pyytää.

 

Juuri näin. Ja siksi ne, jotka eivät istu "invapaikoilla" katsovat, että raskaana olevan pitäisi saada istumapaikka sieltä. Useimmiten ne "invapaikat" ovat bussin etuosassa - ainakin ennen keskiovia - ja jos ei jää jumiin heti bussin etuosaan, niin silloin kulkee "invapaikan" kohdalle. Sitä en tosiaan ymmärrä, jos terve ihminen istuu "invapaikalla" eikä siltikään luovuta paikkaansa vanhukselle, vammaiselle tai raskaana olevalle, vaikka tällaisen henkilön bussiin tulon huomaa.

Näin juuri. Kyllä ne paikat kuuluu vanhuksille ja raskaana oleville.

Mielestäni on muutenkin harmi että tänne on tullut niin paljon itsekkäitä vastauksia. Pidän kyllä itsestäänselvyytenä, että tarjoan oman paikkani raskaana olevalle tai vanhalle ihmiselle mikäli näen "sellaisia" seisovan bussissa.

 

[QUOTE="Tiinuliini";26412785]Minä olen tässä asiassa täysin ap:n puolella. On erittäin epäkohteliasta olla antamatta paikkaa tällaisessa tilanteessa. Tarjota aina voi ja jos raskaana oleva, vanhus, liikuntarajoitteinen tai vaikka pieni lapsi ei halua paikkaa ottaa vastaan, niin sitten voi istua tyytyväisenä itse loppumatkan. Itse sain Helsingissä todella useasti tarjouksen ruuhkabussissa paikasta ja aina otin sen kiitollisena vastaan. Varsinkin loppuraskaudessa pitkä seisominen oli raskasta ja itse pelkäsin mahdollista äkkijarrutustilannetta ja kaatumista. Sain myös aina apua rattaiden kanssa, usein sitä ehdotettiin ja matalalattiaratikassa tai bussissakin.

En voi ymmärtää sitä mihin peruskohteliaisuussäännöt ovat hävinneet. Huomaavaisuus, kiitollisuus ja toisten auttaminen.[/QUOTE]

Minä myös. Vastasinkin juuri tuohon keittiönoidan viestiin, mutta peesaan vielä tätäkin, koska niin harmittaa ap:n ja muiden raskaana olevien, tai vanhusten puolesta. Mielestäni sitä paikkaa ei kuulu joutua kerjäämään.

 

Varmasti näinkin. Itse en vaan bussissa jaksa niin intensiivisesti keskittyä kyytiin nouseviin että huomaisin aina tarjota paikkaani jos ohi kävelee joku joka saattaisi (mistä eden tiedän haluaako) paikkaa enemmän tarvita. Jos tilanteen huomaan niin tarjoan paikkaa, samoin minulle on sitä tarjottu silloin kun oli iso maha.

Sama "vika" (enkä pidä sitä vikana).

Tuijotan ikkunasta ulos, olen ajatuksissani, nukun silmät auki, olen FB:ssä kännykällä tms, ja huomaan tuttavatkin yleensä vasta sitten kun he kolkuttavat olkapäätäni ja sanovat moi.

Vanhuksille tai keppien kanssa kulkeville annan yleensä istumapaikan, jos huomaan vanhuksen tulevan bussiin eikä vapaita paikkoja ole. Raskaana olevalle en välttämättä tajuaisi paikkaa antaa, enkä antaisi kyllä nyt vaikka huomaisinkin sellaisen bussiin nousevan, ellei hän sitä erikseen pyydä, ja kukaan muu ei persettään penkistä nosta.

Ja jos itse kaipaan istumapaikkaa, niin pyydän sitä, enkä ala suunnilleen itkemään kun kaikki vaan tuijottavat minua silmät suurina, mutta kukaan ei tarjoa paikkaa...ei sillä, että tällaista tuijottamistilannetta koskaan olisi kohdalleni osunutkaan . Mielummin saan suuni auki, kuin olen hiljaa ja ns. kärsin. Ja ensisijaisesti kysyisin istumapaikkaa joltain ei-invalta, ei-vanhukselta, ei-raskaanaolevalta, joka istuu niissä invapaikoissa.

 

[QUOTE="Vieras";26412833]Minä myös. Vastasinkin juuri tuohon keittiönoidan viestiin, mutta peesaan vielä tätäkin, koska niin harmittaa ap:n ja muiden raskaana olevien, tai vanhusten puolesta. Mielestäni sitä paikkaa ei kuulu joutua kerjäämään.[/QUOTE]
No ei kuulukaan, ihan pyytäminen riittää. Ihan samalla tavalla kuin istuessasi ikkunapaikalla sanot sille käytäväpaikalla istuvalle: "anteeksi, mutta jäisin pois seuraavalla pysäkillä", jolloin se vierustoveri älyää päästää sut sieltä paikaltasi pois. Eihän sekään ole kerjäämistä, vai onko?

 

[QUOTE="plääh";26412165]Tekis niin mieli itkeä.. Oon raskaana viikolla 35 ja tänään menin töihin aamulla täydellä bussilla. Eikä yksikään ihminen tehnyt elettäkään päästääkseen minut istumaan vaikka silmät meinasi pullahtaa päästä kun tuijottivat vatsaani. Miksi ihmeessä ESIM. nelikymppiset, hyvässä kunnossa olevat naiset eivät voi antaa istumapaikkaa, vaikka näkevät, että sitä todella tarvitsisin pitkän bussimatkan ajaksi?! Miten ihmiset voi olla niin itsekkäitä? Ja sitten kun paikkoja vapautuu niin 30-40 tyypit on heti säntäämässä vapautuville paikoille, vaikka minusta ei voi olla huomaamatta, että olen viimesillään raskaana. Itkettää ja raivostuttaa niin paljo ihmisten itsekkyys..!![/QUOTE]

Mikä kenellekin on itsekkyyttä voi toiselle olla ajattelemattomuutta...

Olen sellainen reilu nelikymppinen, hyvässä kunnossa oleva nainen. Enkä nouse ylös antaakseni paikkaa raskaana olevalle naiselle. Vanhuksille annan aina paikan.

Miksi en sitten raskaana olevalle; Olen itse saanut lapsen 7 vuotta sitten. Raskausaikana kuljin paljon bussilla ja mulle itselleni oli huomattavasti parempi seistä siinä bussissa kuin istua. Joten en mä edes ymmärrä että raskaana oleva tarvitsee jotenkin erityisesti päästä istumaan.

Joten avaa suusi

 

No ei kuulukaan, ihan pyytäminen riittää. Ihan samalla tavalla kuin istuessasi ikkunapaikalla sanot sille käytäväpaikalla istuvalle: "anteeksi, mutta jäisin pois seuraavalla pysäkillä", jolloin se vierustoveri älyää päästää sut sieltä paikaltasi pois. Eihän sekään ole kerjäämistä, vai onko?

Jotkut ei sano noin. Ne alkaa kaivamaan laukkuaan, kiemurtelemaan penkillään, yskäisevät, ja odottavat että se käytäväpaikalla istuva tajuaisi että he ovat nyt jäämässä pois :xmas:

Siis paljon helpommallahan tässä elämässä kaikenkaikkiaan pääsee, kun ei oleta mitään, vaan avaa suunsa jos jotain haluaa. Säästyy turhilta pettymyksiltä.