MIKSI hommasitte lapsia noin nuorina?

\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 20:34 Taavi kirjoitti:
Joo. Mutta ihan voit käydä surffailemassa adoptio-yhdistysten sivuilla. Kaksikymppisellä ei ole toivoakaan adoptiolapsesta. Miksi? Koska adoptioon vaaditaan muiden muassa tiettyä ikää, avioliittoa, työpaikkaa ja turvattua taloutta.
en kiellä mitään sanomaasi tuosta adoptio-aiheesta. En itsekään antaisi omaa lastani kenellekään nuorelle kenellä ei ole vakaata elämäntilannetta. Tämä siksi että en tunne sitä ihmistä eli en tiedä miten hän pystyy kontrolloimaan elämäänsä ja hoitamaan asioita lapsen parhaaksi. Itseeni luotan koska tunnen itseni ja tiedän että nuori ikäni ei ole heikkous vaan vahvuus.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.01.2005 klo 17:42 MiisuKisu harmaana kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 26.01.2005 klo 17:36 epunäiskä kirjoitti:
vai häirihteekö sua tosissaan niin paljon äidit jotka on tehny lapset ennen opiskeluja että sä nostatat verenpainettas elämäntehtävänä?
itse sä näytät tekevän elohopeamillimetriennätystä :D lukisit mun tekstejä vähän tarkemmin ennen kuin alat kiehua. säkään et varmaan kuitenkaan mikään pelkkä peruskoululainen ole pohjakoulutukseltas???
sulle miisukisu ihan tiedoksi vaan että mun koulutukseni on ihan vaan peruskoulu minnekkään muualle en kerennyt menemään kun aloin odottamaan esikoistani olin 16 vuotias kun sain lapseni eikä ole minkäänlaisia ongelmia ilmennyt tähänkään mennessä!! mun ei ole tarvinnut keneltäkään pyytää apua lapsini hoidossa tai raha-asioissakaan! että jos nyt pitäisit omat ongelmas ihan ominas, äläkä puutu muiden elämään!!! sä oot tosi naurettava
:LOL: :LOL: :LOL:
 
Voi hyvä jumala.

Pelottaa kyllä lastenne tulevaisuus, kun äidit ovat näköjään vielä murrosiän pahimmassa myllerrysvaiheessa.

Toivottavasti ette pidä itseänne kypsinä tai mitään?

Abortti pakolliseksi alle 18-vuotiaille.
Ja osassa tapauksissa sitäkin vanhemmille.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:29 vieras kirjoitti:
Voi hyvä jumala.

Pelottaa kyllä lastenne tulevaisuus, kun äidit ovat näköjään vielä murrosiän pahimmassa myllerrysvaiheessa.

Toivottavasti ette pidä itseänne kypsinä tai mitään?

Abortti pakolliseksi alle 18-vuotiaille.
Ja osassa tapauksissa sitäkin vanhemmille.
:headwall: näinhän se on tehtävä kun vanhukset niin sanoo. heillähän on niin paljon elämänkokemusta ja ovat aina oikeassa.
 
epunäiskä
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:29 vieras kirjoitti:
Voi hyvä jumala.

Pelottaa kyllä lastenne tulevaisuus, kun äidit ovat näköjään vielä murrosiän pahimmassa myllerrysvaiheessa.

Toivottavasti ette pidä itseänne kypsinä tai mitään?

Abortti pakolliseksi alle 18-vuotiaille.
Ja osassa tapauksissa sitäkin vanhemmille.
toivottavasti sä et pidä itseäsi kypsänä.... :whistle:
 
Olen ainakin sen verta kypsä, etten mene hankkimaan lasta tässä elämäntilanteessa.

Ikää pari kk vaille 20, vakiduuni (lopetan tosin kesän jälkeen kun lähden opiskelemaan), opiskelut kesken.
Valkolakin sain viime keväänä.
Seurustellut olen poikaystävän kanssa hieman yli 2 vuotta, hänen inttinsä jälkeen olisi tarkoitus muuttaa yhteen.

Silti en mitään lasta menisi nyt hankkimaan.
Ei olisi tarpeeksi rahaa, ei enää vakiduunia, opiskelut kesken, liian vähän ikää ja elämänkokemusta antaakseni lapselle hyvän ja turvallisen tulevaisuuden.

En koe tarvetta julistaa "oOn IkÄisTäNi kYbZemPi!1!!!1", koska näin ei ole.
(en tiedä muuten yhtäkään teiniä, joka todellisuudessa olisi kypsempi kuin mitä on. Yleensä nämä juuri niitä lapsellisimpia tapauksia)

Haluan lapsen vasta kun on opiskelut suoritettu, vakituinen työpaikka, pidempi suhde mieheni kanssa takana.
Oma asuntokin olisi kiva, siis _oma_.

Ettei tarvitsisi miettiä jokaista senttiä ja kituuttaa väkisin, kun ei todellakaan ole rahaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:40 vieras kirjoitti:
Olen ainakin sen verta kypsä, etten mene hankkimaan lasta tässä elämäntilanteessa.

Ikää pari kk vaille 20, vakiduuni (lopetan tosin kesän jälkeen kun lähden opiskelemaan), opiskelut kesken.
Valkolakin sain viime keväänä.
Seurustellut olen poikaystävän kanssa hieman yli 2 vuotta, hänen inttinsä jälkeen olisi tarkoitus muuttaa yhteen.

Silti en mitään lasta menisi nyt hankkimaan.
Ei olisi tarpeeksi rahaa, ei enää vakiduunia, opiskelut kesken, liian vähän ikää ja elämänkokemusta antaakseni lapselle hyvän ja turvallisen tulevaisuuden.

En koe tarvetta julistaa "oOn IkÄisTäNi kYbZemPi!1!!!1", koska näin ei ole.
(en tiedä muuten yhtäkään teiniä, joka todellisuudessa olisi kypsempi kuin mitä on. Yleensä nämä juuri niitä lapsellisimpia tapauksia)

Haluan lapsen vasta kun on opiskelut suoritettu, vakituinen työpaikka, pidempi suhde mieheni kanssa takana.
Oma asuntokin olisi kiva, siis _oma_.

Ettei tarvitsisi miettiä jokaista senttiä ja kituuttaa väkisin, kun ei todellakaan ole rahaa.
Niinno, meillä on sama ikä. Mutta elämäntilanne täysin eri. Ja selvästi halutaan ihan täysin erilaisia asioita. Kypsä en välttämättä ole. Mutta äiti olen. Erittäin hyvä sellainen. Eli just sitä mitä olin aina halunnutkin.



 
epunäiskä
ei sitä lasta elämänkokemuksella kasvateta, eikä tutkinnoillakaan.
Ja anteeksi nyt vaan mutta et vaikuta edes sen vertaa kypsältä tuolla abortti pakolliseksi alle 18 vuotiailta-kommentillasi...
ja sun oma mielipiteesi on että et halua lasta nyt, mutta esim minä halusin ja minulle sellainen suotiin. ja meidän ei todellaaan tarvitse kituuttaa vaikka on talolainaa ja muita..
ja tuskin sinä olet sanomaan kuka on kypsä ja kuka ei. sitä ei tiedä kuin henkilö itse.
 
Ja vielä, että ei olisi mulla kyllä pokkaa eikä varaa sanoa kenen abortti pitäisi tehdä ja kenen ei. Kuka sitä on oikea henkilö toisen puolesta tällasta asiaa päättämään? Suhteellisen törkeää etten sanoisi.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:40 vieras kirjoitti:
Olen ainakin sen verta kypsä, etten mene hankkimaan lasta tässä elämäntilanteessa.

Ikää pari kk vaille 20, vakiduuni (lopetan tosin kesän jälkeen kun lähden opiskelemaan), opiskelut kesken.
Valkolakin sain viime keväänä.
Seurustellut olen poikaystävän kanssa hieman yli 2 vuotta, hänen inttinsä jälkeen olisi tarkoitus muuttaa yhteen.

Silti en mitään lasta menisi nyt hankkimaan.
Ei olisi tarpeeksi rahaa, ei enää vakiduunia, opiskelut kesken, liian vähän ikää ja elämänkokemusta antaakseni lapselle hyvän ja turvallisen tulevaisuuden.

En koe tarvetta julistaa "oOn IkÄisTäNi kYbZemPi!1!!!1", koska näin ei ole.
(en tiedä muuten yhtäkään teiniä, joka todellisuudessa olisi kypsempi kuin mitä on. Yleensä nämä juuri niitä lapsellisimpia tapauksia)

Haluan lapsen vasta kun on opiskelut suoritettu, vakituinen työpaikka, pidempi suhde mieheni kanssa takana.
Oma asuntokin olisi kiva, siis _oma_.

Ettei tarvitsisi miettiä jokaista senttiä ja kituuttaa väkisin, kun ei todellakaan ole rahaa.
mitä sillä elämänkokemuksella tekee lapsen kasvatuksessa?
mitä jos et ikinä saa vakiduunia?
mitä jos miehenne kanssa eroatte? mitä jos eroatte kun olette lapsenne saaneet? henkilökohtaisesti olen tän asian niin miettinyt että takana olevien vuosien kanssa ei ole mitään tekemistä eroamisen kanssa, se sama kriisi tulee jokaiselle lapsen saaneelle, on yhteisiä vuosia takana sit yks tai kymmenen.

meillä on oma asunto, miehelläni on vakiduuni, korkealle koulutettu kun on. meillä on myös ihan omistuksessa omakotitalo, vasta ostettu. on myös kaksi lasta ja mulle työpaikka kun lapset on isompia, jos haluan sinne takaisin mennä, ellen siis lähde opiskelemaan. ikinä ei ole tarvinnut kituuttaa.
miks se yleinen mielikuva teiniäidistä on että tää tyttö on vahingossa raskaaksi tullut melkein narkkariksi luokiteltava ritsa, jolla ei ole isästä tietoakaan, tai sit näytönhalussaan raskaaksi hankkiutunut pikku tyttö, joka haluaa saman ikäisen poikaystävänsä kanssa leikkiä kotiaan. miksi yleisin ajatus ku peruskoulun käynyt nuori kertoo että on raskaana, on että voi ei, siinä tulee taas yks huostaanotettava lapsi lisää?
 
Taavi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 22:00 honiska kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:40 vieras kirjoitti:
Olen ainakin sen verta kypsä, etten mene hankkimaan lasta tässä elämäntilanteessa.

Ikää pari kk vaille 20, vakiduuni (lopetan tosin kesän jälkeen kun lähden opiskelemaan), opiskelut kesken.
Valkolakin sain viime keväänä.
Seurustellut olen poikaystävän kanssa hieman yli 2 vuotta, hänen inttinsä jälkeen olisi tarkoitus muuttaa yhteen.

Silti en mitään lasta menisi nyt hankkimaan.
Ei olisi tarpeeksi rahaa, ei enää vakiduunia, opiskelut kesken, liian vähän ikää ja elämänkokemusta antaakseni lapselle hyvän ja turvallisen tulevaisuuden.

En koe tarvetta julistaa "oOn IkÄisTäNi kYbZemPi!1!!!1", koska näin ei ole.
(en tiedä muuten yhtäkään teiniä, joka todellisuudessa olisi kypsempi kuin mitä on. Yleensä nämä juuri niitä lapsellisimpia tapauksia)

Haluan lapsen vasta kun on opiskelut suoritettu, vakituinen työpaikka, pidempi suhde mieheni kanssa takana.
Oma asuntokin olisi kiva, siis _oma_.

Ettei tarvitsisi miettiä jokaista senttiä ja kituuttaa väkisin, kun ei todellakaan ole rahaa.
mitä sillä elämänkokemuksella tekee lapsen kasvatuksessa?
mitä jos et ikinä saa vakiduunia?
mitä jos miehenne kanssa eroatte? mitä jos eroatte kun olette lapsenne saaneet? henkilökohtaisesti olen tän asian niin miettinyt että takana olevien vuosien kanssa ei ole mitään tekemistä eroamisen kanssa, se sama kriisi tulee jokaiselle lapsen saaneelle, on yhteisiä vuosia takana sit yks tai kymmenen.

meillä on oma asunto, miehelläni on vakiduuni, korkealle koulutettu kun on. meillä on myös ihan omistuksessa omakotitalo, vasta ostettu. on myös kaksi lasta ja mulle työpaikka kun lapset on isompia, jos haluan sinne takaisin mennä, ellen siis lähde opiskelemaan. ikinä ei ole tarvinnut kituuttaa.
miks se yleinen mielikuva teiniäidistä on että tää tyttö on vahingossa raskaaksi tullut melkein narkkariksi luokiteltava ritsa, jolla ei ole isästä tietoakaan, tai sit näytönhalussaan raskaaksi hankkiutunut pikku tyttö, joka haluaa saman ikäisen poikaystävänsä kanssa leikkiä kotiaan. miksi yleisin ajatus ku peruskoulun käynyt nuori kertoo että on raskaana, on että voi ei, siinä tulee taas yks huostaanotettava lapsi lisää?

Miksi tukit herneen nenääsi? Tämä tyttöhän puhuu vain itsestään.
 
hmm..anteeksi väärä sanan valinta en ole varma kirjoitinko oikein,kun tarkoitin että OLISIN kuollut ilman miestäni..en tarkoittanut ihan kirjaimellisesti! :p asia on nyt niin että tarkoitin LAPSUUTTANI! en nykyistä elämää..josta te ette tiedä yhtään mitään!
ja jos teidän mielestä 10-14vuotiaan pitää huolehtia itestään ilman vanhempia niin sinun lapsia minä tässä säälin!! :( mutta hei mä selvisin ILMAN VANHEMPIA! 10-14vuotiaana..#&%£$!* revi siitä huumoria!! :LOL:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:40 vieras kirjoitti:
Olen ainakin sen verta kypsä, etten mene hankkimaan lasta tässä elämäntilanteessa.

Ikää pari kk vaille 20, vakiduuni (lopetan tosin kesän jälkeen kun lähden opiskelemaan), opiskelut kesken.
Valkolakin sain viime keväänä.
Seurustellut olen poikaystävän kanssa hieman yli 2 vuotta, hänen inttinsä jälkeen olisi tarkoitus muuttaa yhteen.

Silti en mitään lasta menisi nyt hankkimaan.
Ei olisi tarpeeksi rahaa, ei enää vakiduunia, opiskelut kesken, liian vähän ikää ja elämänkokemusta antaakseni lapselle hyvän ja turvallisen tulevaisuuden.

En koe tarvetta julistaa "oOn IkÄisTäNi kYbZemPi!1!!!1", koska näin ei ole.
(en tiedä muuten yhtäkään teiniä, joka todellisuudessa olisi kypsempi kuin mitä on. Yleensä nämä juuri niitä lapsellisimpia tapauksia)

Haluan lapsen vasta kun on opiskelut suoritettu, vakituinen työpaikka, pidempi suhde mieheni kanssa takana.
Oma asuntokin olisi kiva, siis _oma_.

Ettei tarvitsisi miettiä jokaista senttiä ja kituuttaa väkisin, kun ei todellakaan ole rahaa.

hyvä että olet kypsä ja tiedät että sinusta ei vielä ole äidiksi. olisi se harmi saada lapsi jos on noin tärkeetä toi raha. onneksi olen tottunut tulemaan toimeen vähemmälläkin niin pystyn keskittymään lapsen kasvattamiseen. siihen nimittäin vaaditaan paljon muutakin kuin oma auto, talo ja avioliitto. Edellämainitut seikat ovat vain ekstraa jos joku sitä ympärilleen kaipaa. onnea valinnallesi, toivottavasti saat lapsia sitten vanhempana.
 
Niin eli ole sinä tAAVI hiljaa kun et tiedä minusta mitään ja siitä millanen elämä minulla on lapsuudessa ollut!! katsos kaikki ei ole syntynyt kulta lusikka suussa! varsinkaan minä..jos oisin saanut valita vanhempani niin minulla olisi ollut parempi lapsuus..joten nostan hattua itelleni siitä että olen tässä ja elän omaa itsenäistä elämää..
ja mitä siihen lapseen tulee! hänelle tulee paras mahdollinen kasvu ympäristö ja elämä! siitä minä pidän huolen! :kieh: :kieh:
vai voitko väittää muuta?..olisinko minä sitten jotenkin huono äiti?
 
Taavi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 22:31 vieras kirjoitti:
Niin eli ole sinä tAAVI hiljaa kun et tiedä minusta mitään ja siitä millanen elämä minulla on lapsuudessa ollut!! katsos kaikki ei ole syntynyt kulta lusikka suussa! varsinkaan minä..jos oisin saanut valita vanhempani niin minulla olisi ollut parempi lapsuus..joten nostan hattua itelleni siitä että olen tässä ja elän omaa itsenäistä elämää..
ja mitä siihen lapseen tulee! hänelle tulee paras mahdollinen kasvu ympäristö ja elämä! siitä minä pidän huolen! :kieh: :kieh:
vai voitko väittää muuta?..olisinko minä sitten jotenkin huono äiti?
En tunne sinua joten en voi kiveen kirjoittaa millainen äiti sinä tulet olemaan. Toivottavasti pystyt kuitenkin käsittelemään lapsesi kiukkupuuskat kypsästi etkä saa samanlaisia teiniraivokohtauksia kuin tällä palstalla. Se nyt vasta surkeaa olisi. Toisella uhma ja toisella murkkuikä. :LOL:
 
ensinnäkään en ole mikään teini enää..
kyllä kuule vähemmästäkin pistää vihaksi
nuo sun jutut..on sen verran paksua että..
minä vain sanon mitä ajattelen näistä
kaikista jutuista! varsinkin sinun! eiköhän täällä
jokainen ole saanut noita raivon puuskia! miksi
minä sinusta erotun joukosta!? haluan vain
puolustaa "omiani" koska olen niin lopen
kyllästynyt syrjintään..oli ikä mikä tahansa..
mekin ollaan vaan äitejä tai tulevia sellaisia!
ja hemmetin ylpeitä siitä!!
me uskalletaan... :LOL: :LOL: :LOL: :kieh: :kieh:
 
Voi herranjestas!! :headwall: :headwall:
Annetaan kaikkien kukkien kukkia, jooko?
Nyt ne kasvimaat sieltä nenistä ja vanhemmatkin äidit vois pikkasen löysätä sitä pantaa siinä päässä... Purkaa vaan omaa paskaa oloansa täällä... Mut :hug: heillekin!
 
Taavi
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 01:47 mie kirjoitti:
voe ei.. abortti pakolliseksi kaikille tuollaisille taaveille, ketkä ruotii toisten äitien lastenhoito-kykyä... Osoittaa vaan HÄNEN kypsymättömyyttä!!!!!!!!
Saanen huomauttaa, että minä en ole abortin kannattaja moraalisista syistä. Vahingot ovat vahinkoja ja niistä pitää itse kunkin ottaa vastuu elämässä. "Tekemällä tekeminen" huonoon elämäntilanteeseen (ja nyt en sano, että se olisi alle kaksikymppisillä aina huono tai yli kaksikymppisillä aina hyvä!) ei ole järkevää. Jokainen itse päättäköön koska on hänen mielestään paras aika lisääntyä, mutta se ei estä muita ottamasta siihen kantaa keskustelupalstalla. Sitähän varten ne ovat olemassa. Yleensä homma menee niin, että se pahiten ärähtää johon kalikka kalahtaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 23:37 Taavi kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 22:31 vieras kirjoitti:
Niin eli ole sinä tAAVI hiljaa kun et tiedä minusta mitään ja siitä millanen elämä minulla on lapsuudessa ollut!! katsos kaikki ei ole syntynyt kulta lusikka suussa! varsinkaan minä..jos oisin saanut valita vanhempani niin minulla olisi ollut parempi lapsuus..joten nostan hattua itelleni siitä että olen tässä ja elän omaa itsenäistä elämää..
ja mitä siihen lapseen tulee! hänelle tulee paras mahdollinen kasvu ympäristö ja elämä! siitä minä pidän huolen! :kieh: :kieh:
vai voitko väittää muuta?..olisinko minä sitten jotenkin huono äiti?
En tunne sinua joten en voi kiveen kirjoittaa millainen äiti sinä tulet olemaan. Toivottavasti pystyt kuitenkin käsittelemään lapsesi kiukkupuuskat kypsästi etkä saa samanlaisia teiniraivokohtauksia kuin tällä palstalla. Se nyt vasta surkeaa olisi. Toisella uhma ja toisella murkkuikä. :LOL:
joh,sinä se vasta kypsä olet!
olet tainnut terveys tiedon tunneilta lintsata kun et sitä tiedä että murrosikä alkaa siinä 10-14niin että enköhän minä kasva sen lapsen mukana. enkä väitä nyt todellakaan että aina oisin niin aikuinen! saahan sitä hieman lapsellinen ollakki..varsinkin jos lapsia meinaa hankkia.. :D
niin ja muuten..tuo sinun nimimerkki viittaa aika paljon
siihen että olet tosi lapsellinen! eikös ne teletapit kuulu
3-5vuotiaille?! :LOL: :LOL:
voisin arvata syyn että mikä niillä "vanhoilla" äideillä on meitä nuorempia vastaan.. jos niillä ei nuorena ollut mahdollisuutta tehä lapsia vaikka he olisivat ehkä halunneet..ehkä siihen aikaan katsottiin nuoria äitejä pahasti kieroon..ja nyt kun on tilanne eri niitä vituttaa ku me pystytään siihen..
 
toinen vieras
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.01.2005 klo 06:31 vieras kirjoitti:
joh,sinä se vasta kypsä olet!
olet tainnut terveys tiedon tunneilta lintsata kun et sitä tiedä että murrosikä alkaa siinä 10-14niin että enköhän minä kasva sen lapsen mukana. enkä väitä nyt todellakaan että aina oisin niin aikuinen! saahan sitä hieman lapsellinen ollakki..varsinkin jos lapsia meinaa hankkia.. :D
niin ja muuten..tuo sinun nimimerkki viittaa aika paljon
siihen että olet tosi lapsellinen! eikös ne teletapit kuulu
3-5vuotiaille?! :LOL: :LOL:
voisin arvata syyn että mikä niillä "vanhoilla" äideillä on meitä nuorempia vastaan.. jos niillä ei nuorena ollut mahdollisuutta tehä lapsia vaikka he olisivat ehkä halunneet..ehkä siihen aikaan katsottiin nuoria äitejä pahasti kieroon..ja nyt kun on tilanne eri niitä vituttaa ku me pystytään siihen..

Sanot kasvavasi lapsen mukana, mutta todella toivoisin että lapsella on kuitenkin vanhempi joka on enemmän kuin lapsi. Lapsi tarvitsee aikuisen rinnalleen ja tuekseen ei toista lasta tai nuorta joka vasta hakee itsään tai vielä kasvaa paljonkin ihmisenä. Toki lapsi kasvattaa ja opettaa jokaista.

 
Kun tätä keskustelua lukee niin tulee mieleen että alkuperänen kenties tarkotti jotakin 14-15-16 vuotiasta joka on vielä lapsi itsekin eikä kypsä vanhemmuuteen.
Vastaajina sitten näyttää olevan jotakin 19 vuotiaita jotka on hermostuneet noista kirjotuksista.
Tässä kun pitäisi kait olla joka nuoret äidit ja sitten ihan oikeet teiniteiniäidit jotka on vielä alaikäsiä ja oikeesti teini-ikäsiä ihan kehitykseltään.
Mun mielestä joku 18-19 v voi lapsen hankkia mutta eri juttu joku 15-16 v joka ei taatusti kuulu vielä vanhemmaksi, vaikka vahinko sitten jonkun vanhemmaksi tekeekin ja joku hyvin siitä selviää. Mutta nuoruus on nuoruus ja siihen ei kuulu vastuuta vanhemmuudesta 15 v. sitä ehtii maailmassa ihan niinku ehtii kouluunkin 7 vuotiaana enkä laita omiani 6 vuotiaana vaikka ovat jo osanneet lukea siinä iässä. ei se lukeminen kaikkee merkkaa niinku ei lapsen teossakaan se että teoriassa ja käytännössä tietää miten lapsia tehdään.
 
ei pahalla
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 22:31 vieras kirjoitti:
Niin eli ole sinä tAAVI hiljaa kun et tiedä minusta mitään ja siitä millanen elämä minulla on lapsuudessa ollut!! katsos kaikki ei ole syntynyt kulta lusikka suussa! varsinkaan minä..jos oisin saanut valita vanhempani niin minulla olisi ollut parempi lapsuus..joten nostan hattua itelleni siitä että olen tässä ja elän omaa itsenäistä elämää..
ja mitä siihen lapseen tulee! hänelle tulee paras mahdollinen kasvu ympäristö ja elämä! siitä minä pidän huolen! :kieh: :kieh:
vai voitko väittää muuta?..olisinko minä sitten jotenkin huono äiti?
Toivottavasti kuitenkin osaat lapsellesi äidinkielen opettaa, kun kirjoituksesi vilisee yhdyssanavirheitä. Lienee vielä joku äidinkielen tunti koulussa käymättä vai käytitkö ne kenties johonkin muuhun.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.01.2005 klo 21:40 vieras kirjoitti:
Olen ainakin sen verta kypsä, etten mene hankkimaan lasta tässä elämäntilanteessa.

Ikää pari kk vaille 20, vakiduuni (lopetan tosin kesän jälkeen kun lähden opiskelemaan), opiskelut kesken.
Valkolakin sain viime keväänä.
Seurustellut olen poikaystävän kanssa hieman yli 2 vuotta, hänen inttinsä jälkeen olisi tarkoitus muuttaa yhteen.

Silti en mitään lasta menisi nyt hankkimaan.
Ei olisi tarpeeksi rahaa, ei enää vakiduunia, opiskelut kesken, liian vähän ikää ja elämänkokemusta antaakseni lapselle hyvän ja turvallisen tulevaisuuden.

En koe tarvetta julistaa "oOn IkÄisTäNi kYbZemPi!1!!!1", koska näin ei ole.
(en tiedä muuten yhtäkään teiniä, joka todellisuudessa olisi kypsempi kuin mitä on. Yleensä nämä juuri niitä lapsellisimpia tapauksia)

Haluan lapsen vasta kun on opiskelut suoritettu, vakituinen työpaikka, pidempi suhde mieheni kanssa takana.
Oma asuntokin olisi kiva, siis _oma_.

Ettei tarvitsisi miettiä jokaista senttiä ja kituuttaa väkisin, kun ei todellakaan ole rahaa.
 

Yhteistyössä