Miksei nainen tee aloitetta seksissä parisuhteessa

[49v mies]

Olen ollut naimisissa kohta 30v ja sama ongelma on ollut lähes koko ajan kuin ketjun aloittajalla. Ollaan asiasta keskusteltu vaimon kanssa ja hän sanoo ettei oikein osaa tehdä aloitetta ja toisaalta siinä on kuulemma vähän sama periaate kuin siinä, ettei hän esim. hae koskaan miestä tanssimaan eli ei käy naistentansseissa. Hän ei ole seksuaalisesti muutenkaan kovin aktiivinen.

Ollaan näistä asioista juteltu useammassa äijäporukassa ja sama tuntuu olevan ongelma suurimmalla osalla. On toki joukossa poikkeuksiakin, jotka sanovat että heillä ei muijalle tunnu riittävän mikään Tämän tyyppiset naisethan (kuten vaimoni) eivät tällaisilla sivustoilla käy, naiset jotka täällä käyvät ovat tod.näk. seksuaalisesti melko aktiivisia. Siksi täällä kuulee enempi ehkä juuri noita päinvastaisia kommentteja.

 

[jarppi30]

Mielenkiintoista tosiaan. Omalla kohdalla tilanne on se, että nainen koki seksiin tähtäävät lähentely yritykseni sen verran ahdistaviksi, että sovittiin niin että aloite seksiin tapahtuu vain hänen puoleltaan. Arvata nyt vain saattaa, niin seksi on tippunut murto osaan siitä mitä itse haluaisin.

Minun seksuaaliset haluni kun eivät ole minnekään kadonneet. kyllä sitä vieläkin olisi kiva mambota kuten silloin kun tavattiin. Se on vain hiipunut ja kangistunut kaavoihin. Vikaa olen peilistä välillä yrittänyt etsiä, mutta olen tullut johtopäätökseen että parisuhteessa mennään vain yksinkertaisesti sen pillin mukaan jolla on seksuaalinen vietti hieman heikompi. Seksi kun on niitä asioita joita en missään nimessä halua säälistä tai vain sen takia että toisen kaipuu pitää tyydyttää. Sen pitää olla aitoa halua toista ja myös itseä kohtaan. Niin, muuten menee suhteessa asiat todella hyvin ja nekin harvat kerrat kun seksiä on ovat molempia tyydyttäviä.

Tulipa näistäkin asioista joskus keskusteltua äitini kanssa ja hän oli tajunnut, hän on eläkkeellä, vasta vanhoilla päivillään että kuinka tärkeätä seksi on monelle miehelle. Jotenkin kovin surullista että sitä voivat jotkut heittää leijona osan elämästään ennen kuin oivaltavat aivan perus asioita.

Ja tosiaan epäilen vahvasti että tämän keskustelulaudan naisjakauma on sattuneista syistä hieman viriilimmästä päästä.Siskoja kun nyt ei nyt aivan älyttömästi asia nuin keskimäärin kiinnosta, ellei sitten olla tekemässä lapsia.

 

[liika on liikaa]

Mä en ainakaan pidä ees ukkoo kädestä oma-alotteisesti. Hän kun tulkitsee kaikki mulkullaan.
Jatkuvasti pitää olla naimassa, ei yön, ei päivän rauhaa.
Kun teen ruokaa, ukko on selan takana juputtamassa.
Herraijessus, että olen kyllästynyt jatkuvaan naimiseen.
Jos muuta reikää löydy, se nai vaikka korvaan.

 

[keski-ikäinen nainen]

Onko aloittaja ajatellut sitä että yleensä naisella on enempi tunteet pelissä myöskin seksin suhteen. Tunteeko vaimosi olevansa rakastettu vai pelkkä huonekalu tai kodin yleiskone ?. Pitkässä pari suhteessa toinen alkaa tuntua itsestään selvyydeltä ja puhun nyt itse kokemuksesta 17 vuotta yhteistä taivalta takana. Kannattaa ottaa asiat puheeksi ja nostaa kissa ns. pöydälle. Meille siitä oli apua ja seksi on taas mahtavaa.

 

[ailaav]

Onko aloittaja ajatellut sitä että yleensä naisella on enempi tunteet pelissä myöskin seksin suhteen. Tunteeko vaimosi olevansa rakastettu vai pelkkä huonekalu tai kodin yleiskone ?. Pitkässä pari suhteessa toinen alkaa tuntua itsestään selvyydeltä ja puhun nyt itse kokemuksesta 17 vuotta yhteistä taivalta takana. Kannattaa ottaa asiat puheeksi ja nostaa kissa ns. pöydälle. Meille siitä oli apua ja seksi on taas mahtavaa.

Asiaa kirjoitat.

Taikasanat "Minä rakastan sinua" riittävän usein arkenakin - sydämestä lausuttuina, ja hyvä tulee. Liki 30 vuoden kokemuksesta puhun.

 

[Hei]

Asiaa kirjoitat.

Taikasanat "Minä rakastan sinua" riittävän usein arkenakin - sydämestä lausuttuina, ja hyvä tulee. Liki 30 vuoden kokemuksesta puhun.

Kumpa olisin tuo se viisastekivi.
Ajoittain montakinkertaa päivässä lausuttuna ei toivottua tolosta ole saanut aikaan.
Ja minulle kun riittäisi sekin, jos seksistä voisi puhua vapautuneesti puolisoidenkesken.

 

[ukko]

kysyin että josko rouva vois kans ehdottaa. Lupasi yrittää ja ei ikinä sitä tee, nyt on seksiä pari kertaa kk kun sanoin että en viitsi sitten aina ehdottaa kun tuntuu että mun mieliksi suostuu

 

[Ei huvita enää edes panna]

Ymmärrän kyllä, että moni nainen tykkää tulla miehen ottamaksi ja että mies tekee aloitteen ja ottaa mitä haluaa. Se on ihan ok suurimman osan ajasta. Mutta jos nainen ei KOSKAAN tee aloitetta, niin kuin on mun suhteessa, siis EI KERTAAKAAN, se alkaa syödä miehen itseluottamusta ja kiinnostusta koko suhteeseen. Ainakin minusta tuntuu silloin, ettei nainen tosiasiassa halua minua, vaan hän haluaa vain, että minä haluan häntä. Se on niin yksipuolista, että jatkuessaan vuosia siinä lakkaa nainen kiihottamasta.

Voin hyväksyä sen, että teen aloitteen 9 kertaa kymmenestä, mutta usein tilanne on niin kuin minulla, että teen aloitteen 10 kertaa 10:stä ja sitten nainen on ennen pitkää ihmeissään, kun seksi vähenee, kun ei vaan huvita enää. Kyllä me miehetkin halutaan tuntea itsemme halutuiksi.

 

[Ennemmin seksiä]

Ymmärrän kyllä, että moni nainen tykkää tulla miehen ottamaksi ja että mies tekee aloitteen ja ottaa mitä haluaa. Se on ihan ok suurimman osan ajasta. Mutta jos nainen ei KOSKAAN tee aloitetta, niin kuin on mun suhteessa, siis EI KERTAAKAAN, se alkaa syödä miehen itseluottamusta ja kiinnostusta koko suhteeseen. Ainakin minusta tuntuu silloin, ettei nainen tosiasiassa halua minua, vaan hän haluaa vain, että minä haluan häntä. Se on niin yksipuolista, että jatkuessaan vuosia siinä lakkaa nainen kiihottamasta.

Voin hyväksyä sen, että teen aloitteen 9 kertaa kymmenestä, mutta usein tilanne on niin kuin minulla, että teen aloitteen 10 kertaa 10:stä ja sitten nainen on ennen pitkää ihmeissään, kun seksi vähenee, kun ei vaan huvita enää. Kyllä me miehetkin halutaan tuntea itsemme halutuiksi.

Näinhän se monessa suhteessa valitettavasti on. Seksissä on aina kysymys kahden ihmisen välisestä kanssakäymisestä. Se, että suhteessa vain yksi ottaa tai antaa ei kanna pidemmän päälle. Naiset tukeutuvat usein hormonaalisiin kiertoihin ja muuten otollisiin ajankohtiin, jolloinka he haluavat seksiä. Tosiasia kuitenkin on, että läheisyyden harrastaminen, toisen huomioiminen ja helliminen on mahdollista päivittäin. Läheisyys herättelee myös seksuaalisia haluja ja usein johtaa myös varsinaiseen aktiin. Kannattaa aina lähteä mukaan "läheilyyn" vaikka ei ajattelisikaan, että tänään harrastetaan seksiä. Spontaanisuus parisuhteessa seksin suhteen on aina suositeltavaa ja erittäin mielihyvää tuottavaa. Heittäkää naiset romukoppaan ajatukset siitä, että seksiä voi harrastaa vain silloin kun ovuloi tai lauantaina saunan jälkeen koska se ei pidä paikkaansa, vaan kysymys on silkasta viitseliäisyydestä. Parisuhteen kannalta kannattaa aina valita ennemmin seksin kuin nukkumaan menon.

 

[Ansku]

Minä lopetin mieheltäni seksin vonkaamisen, kun tarpeeksi monta kertaa tulin torjutuksi. Alkuun se valitti, että väsyttää niin ettei huvita, lopulta se ei edes selitellyt mitään, käänsi vain selkänsä minulle. Mies tekee aloitteen ehkä kerran kuussa, ja kun harvoin saa, niin eihän siitä vähästäkään viitsi kieltäytyä. Vaikka ei se enää ole sellaista kuin ennen vanhaan.

Ratkaisin ongelman omalta osaltani ottamalla rakastajan. Seksin määrä on nyt siedettävällä tasolla, tunnen itseni taas halutuksi ja seksikin on parempaa kuin se mitä kotona joskus harvoin sattuu saamaan.

 

[Kukka]

Exän kanssa olin minä se aloitteen tekijä... yli kolme vuotta yhdessä jätkä teki aloitteen seksiin muutaman hassun kerran... Lopultahan siihen kyllästyin ja lakkasin niitä aloitteita tekemästä. Homma menikin sitten siihen että seksiä oli 3-4 kertaa puolessa vuodessa.

Nykyisen miesystäväni kanssa tilanne on päinvastainen. Haluaisin tehdä aloitteen useammin ja olla himokas, mutta... mieystäväni nylkyttää minua melkein jatkuvaan. Siis niin kuin koira nylkyttää jalkaa niin jätkäkaverini tekee sitä minulle. Ei oikeasti kiihota yhtään. Ja toinen on jatkuva nipistely ja puristelu. Olen sanonut hänelle, että minuun sattuu ja että minua pitää kohdella hellemmin, mutta kuin lapselle puhuisi.

Tahtoisin halia ja pusutella ja hyväillä ilman automaattista oletusta siitä että nyt nussitaan. Mutta ei. Tuntuu välillä että toista ei voi edes hipaista ku se alkaa nylkyttää itseään minua vasten. Lisäksi himoja vähentää se, että emme ole tasa-arvoisia suhteessa. Maksan hälle ruuat, tiskaan astiat, pesen pyykit, siivoon ja ostan vaatteet ja tupakat...Oikein koskaan ei jää rahaa ostaa itselleni mitään kivaa ylimääräistä. Jos edes kerran, kun tulen koulusta kotiin, olisi vastassa suihkun raikas mies ja tiskatut astiat niin kävisin päälle kuin tiikeri.

Kerran pesi hampaat ihan vain minun vuoksi. Lämmitti sydäntä ja vakosta. Sai pimppaa

 

[tosi romanttista..]

Näinhän se monessa suhteessa valitettavasti on. Seksissä on aina kysymys kahden ihmisen välisestä kanssakäymisestä. Se, että suhteessa vain yksi ottaa tai antaa ei kanna pidemmän päälle. Naiset tukeutuvat usein hormonaalisiin kiertoihin ja muuten otollisiin ajankohtiin, jolloinka he haluavat seksiä. Tosiasia kuitenkin on, että läheisyyden harrastaminen, toisen huomioiminen ja helliminen on mahdollista päivittäin. Läheisyys herättelee myös seksuaalisia haluja ja usein johtaa myös varsinaiseen aktiin. Kannattaa aina lähteä mukaan "läheilyyn" vaikka ei ajattelisikaan, että tänään harrastetaan seksiä. Spontaanisuus parisuhteessa seksin suhteen on aina suositeltavaa ja erittäin mielihyvää tuottavaa. Heittäkää naiset romukoppaan ajatukset siitä, että seksiä voi harrastaa vain silloin kun ovuloi tai lauantaina saunan jälkeen koska se ei pidä paikkaansa, vaan kysymys on silkasta viitseliäisyydestä. Parisuhteen kannalta kannattaa aina valita ennemmin seksin kuin nukkumaan menon.

Kerro toi mun miehellekin että seksiä voi harrastaa ihan spontaanistikin eikä vaan lauantaisin saunan jälkeen. Eipä näy spontaanisuutta, ei näytä äijää kiinnostavan enää koko seksi. Minulla ei ole koskaan ollut päänsärkyä tai väsymystä kun pitäisi seksiä harrastaa mutta miehellä on aina verukkeita miks just nyt ei kiinnosta. Sitten kun sen saa suostuteltua puuhaan niin se makaa kuin lahna sängyssä ja mä ratsastan sen päällä. Miestä ei kiinnosta juuri asentoja vaihdella, kunhan vaan saa homman äkkiä alta pois niin hyvä. Joskus on tuntunut että mä hyväksikäytän sitä kun toinen vaan makaa ja mä otan sen mitä tarviin...

 

[jatkoa vielä]

Kerro toi mun miehellekin että seksiä voi harrastaa ihan spontaanistikin eikä vaan lauantaisin saunan jälkeen. Eipä näy spontaanisuutta, ei näytä äijää kiinnostavan enää koko seksi. Minulla ei ole koskaan ollut päänsärkyä tai väsymystä kun pitäisi seksiä harrastaa mutta miehellä on aina verukkeita miks just nyt ei kiinnosta. Sitten kun sen saa suostuteltua puuhaan niin se makaa kuin lahna sängyssä ja mä ratsastan sen päällä. Miestä ei kiinnosta juuri asentoja vaihdella, kunhan vaan saa homman äkkiä alta pois niin hyvä. Joskus on tuntunut että mä hyväksikäytän sitä kun toinen vaan makaa ja mä otan sen mitä tarviin...

..ja jatkan vielä: kyllä se tietysti "käteen vedon" voittaa mutta eipä siitä oikein kiksejä saa... ikävä sanoa mutta kerran kun meillä oli breikki niin seksielämä kyllä vilkastui, sain jopa pari-kolme kertaa viikossa ja aina oli innokas partneri (vanhoja "tuttuja"). Harmi vaan että heistä ei kukaan kiinnostanut niin paljoa että parisuhteeseen ois ruvettu. Eli en ole onnistunut yhdistämään rakkautta ja seksiä hyvällä menestyksellä vaan ne kulkevat eri paketeissa. Onpas vaikeeta...

 

[Mies]

Exän kanssa olin minä se aloitteen tekijä... yli kolme vuotta yhdessä jätkä teki aloitteen seksiin muutaman hassun kerran... Lopultahan siihen kyllästyin ja lakkasin niitä aloitteita tekemästä. Homma menikin sitten siihen että seksiä oli 3-4 kertaa puolessa vuodessa.

Nykyisen miesystäväni kanssa tilanne on päinvastainen. Haluaisin tehdä aloitteen useammin ja olla himokas, mutta... mieystäväni nylkyttää minua melkein jatkuvaan. Siis niin kuin koira nylkyttää jalkaa niin jätkäkaverini tekee sitä minulle. Ei oikeasti kiihota yhtään. Ja toinen on jatkuva nipistely ja puristelu. Olen sanonut hänelle, että minuun sattuu ja että minua pitää kohdella hellemmin, mutta kuin lapselle puhuisi.

Tahtoisin halia ja pusutella ja hyväillä ilman automaattista oletusta siitä että nyt nussitaan. Mutta ei. Tuntuu välillä että toista ei voi edes hipaista ku se alkaa nylkyttää itseään minua vasten. Lisäksi himoja vähentää se, että emme ole tasa-arvoisia suhteessa. Maksan hälle ruuat, tiskaan astiat, pesen pyykit, siivoon ja ostan vaatteet ja tupakat...Oikein koskaan ei jää rahaa ostaa itselleni mitään kivaa ylimääräistä. Jos edes kerran, kun tulen koulusta kotiin, olisi vastassa suihkun raikas mies ja tiskatut astiat niin kävisin päälle kuin tiikeri.

Kerran pesi hampaat ihan vain minun vuoksi. Lämmitti sydäntä ja vakosta. Sai pimppaa

Kukka. Sinua käytetään hyväksi. Lemppaa moinen luuseri. Näitä juttuja lukiessa en jaksa ymmärtää miksi naiset alistuvat tällaiseen. Varmasti sinullekin löytyy mies joka arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa sinua.

 

[sanna]

Antaahan nainen suhteen alussa kun kaikki on jännää ja mies halutaan pitää lieassa, mutta pidemmässä vakisuhteessa tuntuu olevan järjestäin niin että mies tuntee ettei nainen halua häntä seksuaalisesti. Jokainen kaunispoikakin oli Ville Valo, George Clooney, Brad Pitt, Johnny Depp tulee vähitellen tavikseksi kun tätä näkee koko ajan ja kaikki jännitys, salaperäisyys ja fantasia häipyy, joka naisille tuntuu olevan kaikki kaiksessa kiimaan tulemisessa. Sen sijaan miehelle yleensä kelpaa sama pillu, suu ja anaali pitkäänkin jos varsi pysyy suht koht ennallaan.

Tuo on niiiin totta muuten, paitsi että ei nainen ANNA suhteen alussakaan eikä syynä seksin määrään tosiaankaan ole se, että mies halutaan pitää lieassa. Suhteen alussa on paljon seksiä, koska mies on uusi ja naista vaan panettaa silloin niin paljon. Uuden miehen kanssa elo on jatkuvaa kiimaa, ajatuskin miehestä saa kostumaan, saati sitten kosketus.

En mä tiedä mikä siinä on, mutta muutaman vuoden jälkeen sitä vaan kyllästyy mieheen kuin mieheen. Sitten seksin haluaminen vaan loppuu, se on ihan fyysistä. Muita miehiä nainen kyllä haluaa, jos antaa siihen itselleen mahdollisuuden. Ja kun pääsee vieraan miehen lähelle, yleinenkin halukkuus nousee muutamaksi viikoksi ja silloin seksi sen omankin kanssa kelpaa taas.

 

[Old school man]

Tuo on niiiin totta muuten, paitsi että ei nainen ANNA suhteen alussakaan eikä syynä seksin määrään tosiaankaan ole se, että mies halutaan pitää lieassa. Suhteen alussa on paljon seksiä, koska mies on uusi ja naista vaan panettaa silloin niin paljon. Uuden miehen kanssa elo on jatkuvaa kiimaa, ajatuskin miehestä saa kostumaan, saati sitten kosketus.

En mä tiedä mikä siinä on, mutta muutaman vuoden jälkeen sitä vaan kyllästyy mieheen kuin mieheen. Sitten seksin haluaminen vaan loppuu, se on ihan fyysistä. Muita miehiä nainen kyllä haluaa, jos antaa siihen itselleen mahdollisuuden. Ja kun pääsee vieraan miehen lähelle, yleinenkin halukkuus nousee muutamaksi viikoksi ja silloin seksi sen omankin kanssa kelpaa taas.

Katselin tätä ketjua ja kiitin luojaani, että olen syntynyt aikana jolloin vielä lapsille opetettiin mitä on toisen rakastaminen, kunnioittaminen ja ihmisyyden arvostaminen. Sanna. Noinko ajatelet toisesta ihmisestä: muutaman vuoden jälkeen etsit uuden kiihoittavan seksikumppanin kun vanhasta ei löydy enää potkua? O`tempores, O`mores. Vanhan dinosauruksen on aika mennä ikuiseen lepoon.

 

[sanna]

Katselin tätä ketjua ja kiitin luojaani, että olen syntynyt aikana jolloin vielä lapsille opetettiin mitä on toisen rakastaminen, kunnioittaminen ja ihmisyyden arvostaminen. Sanna. Noinko ajatelet toisesta ihmisestä: muutaman vuoden jälkeen etsit uuden kiihoittavan seksikumppanin kun vanhasta ei löydy enää potkua? O`tempores, O`mores. Vanhan dinosauruksen on aika mennä ikuiseen lepoon.

Rakastan ja arvostan kyllä miestäni. Mutta kun ei siitä seksistä enää 10 vuoden jälkeen saa samanlaisia kicksejä kuin alussa. Keltä se on pois, jos välillä saan hekumallista seksiä ja sitten kotonakin seksi maistuu taas hetken aikaa paremmalle? Toinen vaihtoehto olisi sitten loppuelämän ajan saada vain ihan ok seksiä - minusta se olisi melkoinen uhraus kolmekymppiseltä... Tai sitten voisin tietenkin vaihtaa kumppania aina parin vuoden välein, mutta kyllä siinä kymmeniä vuosia kestävässä parisuhteessa on niin paljon hyvää, etten siitä olisi missään nimessä valmis luopumaan. En vain kestä ilman hyvää seksiä, mulla hajoaa pää. Ehkä olen sitten itsekäs ja paha ihminen, minkäs teen...

 

[Old School man]

Rakastan ja arvostan kyllä miestäni. Mutta kun ei siitä seksistä enää 10 vuoden jälkeen saa samanlaisia kicksejä kuin alussa. Keltä se on pois, jos välillä saan hekumallista seksiä ja sitten kotonakin seksi maistuu taas hetken aikaa paremmalle? Toinen vaihtoehto olisi sitten loppuelämän ajan saada vain ihan ok seksiä - minusta se olisi melkoinen uhraus kolmekymppiseltä... Tai sitten voisin tietenkin vaihtaa kumppania aina parin vuoden välein, mutta kyllä siinä kymmeniä vuosia kestävässä parisuhteessa on niin paljon hyvää, etten siitä olisi missään nimessä valmis luopumaan. En vain kestä ilman hyvää seksiä, mulla hajoaa pää. Ehkä olen sitten itsekäs ja paha ihminen, minkäs teen...

Kuinka voit sanoa rakastavasi ja kunnioittavasi miestäsi jos olet valmis pettämään häntä. Hyväksyisitkö saman käytöksen mieheltäsi? Uskoisitko, että hän rakastaa sinua jos pettäisi muiden kanssa? Tietääkö miehesi näistä syrjähypyistäsi? Nykyäänhän cuckolding on varsin suosittua. Itse en kyllä moista katselisi, mutta kuten sanottu olen vanha dinosaurus jonka ohi aika on jo ajanut.

 

[sanna]

Kuinka voit sanoa rakastavasi ja kunnioittavasi miestäsi jos olet valmis pettämään häntä. Hyväksyisitkö saman käytöksen mieheltäsi? Uskoisitko, että hän rakastaa sinua jos pettäisi muiden kanssa? Tietääkö miehesi näistä syrjähypyistäsi? Nykyäänhän cuckolding on varsin suosittua. Itse en kyllä moista katselisi, mutta kuten sanottu olen vanha dinosaurus jonka ohi aika on jo ajanut.

Tiedän, että rakastan ja mielestäni myös kunnioitan, vaikka petänkin. Oman ajatukseni mukaan nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa. Parisuhteen ulkopuolella se on tavallaan vain seksiä. Tiedän, että haluan elää mieheni kanssa, hän on minulle se oikea. Mutta yksi mies ei vain riitä kaikkeen, ei kukaan.

En tietenkään haluaisi, että mieheni pettäisi mutta enpä häntä siitä tuomitakaan voisi. Jos en saisi koskaan tietää, niin eihän sitä minun kannaltani ole koskaan tapahtunutkaan. Koska olen ihminen, kokisin tietenkin tuskaa, mustasukkaisuutta ja riittämättömyyttä, vertaisin itseäni naiseen, jonka kanssa mieheni pettäisi. Tämä vain on ihmiselle luontaista käytöstä, mielemme vain toimii niin. Mielemme toimii kuitenkin myös niin, että haluamme muita siitä huolimatta että olemme parisuhteessa. Olin vuosia täysin uskollinen, sitten raja vain tuli vastaan enkä enää kyennyt siihen. Olin aina ajatellut etten koskaan pettäisi. Oikeastaan en edes tiedä mitä tapahtui. Nykyään se on minulle hyvin luontevaa, en koe minkäänlaista syyllisyyttä eikä omatunto soimaa.

Entisaikaan oli muuten aivan tavallista, että sekä miehellä että naisella oli rakastaja, ei siitä isoa numeroa tehty. Nykyään ja varsinkin Suomessa vaan ollaan paljon rajoittuneempia tämän suhteen. Esimerkiksi Italiassa vain suljetaan silmät rakastajilta ja rakastajattarilta, tiedetään että heitä on, muttei välitetä. Tämä on paljolti aika- ja kulttuurikysymys.

 

[Old school man]

Tiedän, että rakastan ja mielestäni myös kunnioitan, vaikka petänkin. Oman ajatukseni mukaan nämä kaksi asiaa eivät liity toisiinsa. Parisuhteen ulkopuolella se on tavallaan vain seksiä. Tiedän, että haluan elää mieheni kanssa, hän on minulle se oikea. Mutta yksi mies ei vain riitä kaikkeen, ei kukaan.

En tietenkään haluaisi, että mieheni pettäisi mutta enpä häntä siitä tuomitakaan voisi. Jos en saisi koskaan tietää, niin eihän sitä minun kannaltani ole koskaan tapahtunutkaan. Koska olen ihminen, kokisin tietenkin tuskaa, mustasukkaisuutta ja riittämättömyyttä, vertaisin itseäni naiseen, jonka kanssa mieheni pettäisi. Tämä vain on ihmiselle luontaista käytöstä, mielemme vain toimii niin. Mielemme toimii kuitenkin myös niin, että haluamme muita siitä huolimatta että olemme parisuhteessa. Olin vuosia täysin uskollinen, sitten raja vain tuli vastaan enkä enää kyennyt siihen. Olin aina ajatellut etten koskaan pettäisi. Oikeastaan en edes tiedä mitä tapahtui. Nykyään se on minulle hyvin luontevaa, en koe minkäänlaista syyllisyyttä eikä omatunto soimaa.

Entisaikaan oli muuten aivan tavallista, että sekä miehellä että naisella oli rakastaja, ei siitä isoa numeroa tehty. Nykyään ja varsinkin Suomessa vaan ollaan paljon rajoittuneempia tämän suhteen. Esimerkiksi Italiassa vain suljetaan silmät rakastajilta ja rakastajattarilta, tiedetään että heitä on, muttei välitetä. Tämä on paljolti aika- ja kulttuurikysymys.

Mitä sydän ei tiedä, sitä se ei voi itkeä. Niinhän se menee. Olin vuosia huonossa parisuhteessa
(avioliitossa) jossa kumppanin sukupuolivietti sammui lasten syntymän jälkeen täysin. Kova paikka nuorelle viriilille miehelle. Minulle olisi riitänyt se huonompikin seksi, mutta ei ollut edes sitä. Vuosien kuluessa tilanne johti siihen, että petin aina kun oli mahdollista ja Suomessahan se onnistuu. No, erohan oli lopulta tuloksena tästä kaikesta. Varsin pian eron jälkeen tapasin nykyisen vaimoni ja täytyy sanoa,että seksi hänen kanssaan tulee vain entistä nautinnollisemmaksi vuosi vuoden jälkeen. Molemmat voivat toteuttaa fantasioitaan ja molemmat ovat aina valmiina tuottamaan toiselle hyvää. Rakastan tätä naista. En tiennyt tällaisen olevan mahdollista silloin kun olin huonossa avioliitossa. Siksi, Sanna, kun sanot rakastavasi ja kunnioittavasi miestäsi tiedän sinun valehtelevan. Et tiedä mitä rakkaus on.

 

[sanna]

Mitä sydän ei tiedä, sitä se ei voi itkeä. Niinhän se menee. Olin vuosia huonossa parisuhteessa
(avioliitossa) jossa kumppanin sukupuolivietti sammui lasten syntymän jälkeen täysin. Kova paikka nuorelle viriilille miehelle. Minulle olisi riitänyt se huonompikin seksi, mutta ei ollut edes sitä. Vuosien kuluessa tilanne johti siihen, että petin aina kun oli mahdollista ja Suomessahan se onnistuu. No, erohan oli lopulta tuloksena tästä kaikesta. Varsin pian eron jälkeen tapasin nykyisen vaimoni ja täytyy sanoa,että seksi hänen kanssaan tulee vain entistä nautinnollisemmaksi vuosi vuoden jälkeen. Molemmat voivat toteuttaa fantasioitaan ja molemmat ovat aina valmiina tuottamaan toiselle hyvää. Rakastan tätä naista. En tiennyt tällaisen olevan mahdollista silloin kun olin huonossa avioliitossa. Siksi, Sanna, kun sanot rakastavasi ja kunnioittavasi miestäsi tiedän sinun valehtelevan. Et tiedä mitä rakkaus on.

olet siis itsekin pettänyt ja niin pois päin... Ajattelin että moralisoit elämääni. Mielestäni parisuhteeni ei ole huono, mutta toisaalta, en minä paremmastakaan tiedä. En ole tällä tavalla rakastanut koskaan aikaisemmin, siis näin paljon. Toki suhteessamme on ongelmia, mutta mielestäni meillä on vahva side, pidämme yhtä kaikesta huolimatta. Seksi meille on tosin aina tuottanut jonkinasteisia ongelmia.

On varmasti ollut kova paikka tuo mistä kerroit. Varmaan sitten ymmärrät myös minua jollakin tavalla ainakin. Oma tilanteeni ei ole läheskään yhtä paha, mutta minulle riittävän paha. En kai ole kovin vahva ihminen kun huono seksi tuntuu fyysisenä kipuna kropassani ja seksin kaipuu saa mieleni huutamaan.

Eikö mielestäsi henkilöä, jonka kanssa seksi ei suju täydellisesti, voi rakastaa ja kunnioittaa? Eikö silloin voi olla rakkautta, jos seksielämä ei pelaa? Vai eikö se ole rakkautta jos ei kestä sitä, ettei seksielämä pelaa ja hakee seksinsä suhteen ulkopuolelta? Rakastaisitko nykyistä vaimoasi, jos hän ei enää jostain syystä kykenisi seksiin? Eli loppuuko rakkaus mielestäsi aina siihen kun seksi loppuu tai muuttuu vähemmän tyydyttäväksi?

Itse olen ajatellut, että eroaminen vain siksi ettei seksi ole maailman tyydyttävintä olisi todella pinnallista tai jotain. Jos suhde on muuten hyvä ja mies ihana, miksi lopettaa suhde vain seksin vuoksi. Ja toisaalta seksi on kuitenkin niin iso osa ihmisen elämää, että miksi lopettaa seksielämä vain parisuhteen vuoksi. Kymmenen vuoden yhteinen historia on jo sellainen, että siinä ollaan kasvettu yksiin. Ei sitä mikään korvaa. En haluaisi siitä luopua, mutten myöskään elää saaden pelkästään ok tai huonompaa seksiä. Toki miehenikin kanssa välillä saan hekumallista hyvää seksiä, mutta ei pari kertaa vuodessa riitä minulle mitenkään.

 

[Old school man]

olet siis itsekin pettänyt ja niin pois päin... Ajattelin että moralisoit elämääni. Mielestäni parisuhteeni ei ole huono, mutta toisaalta, en minä paremmastakaan tiedä. En ole tällä tavalla rakastanut koskaan aikaisemmin, siis näin paljon. Toki suhteessamme on ongelmia, mutta mielestäni meillä on vahva side, pidämme yhtä kaikesta huolimatta. Seksi meille on tosin aina tuottanut jonkinasteisia ongelmia.

On varmasti ollut kova paikka tuo mistä kerroit. Varmaan sitten ymmärrät myös minua jollakin tavalla ainakin. Oma tilanteeni ei ole läheskään yhtä paha, mutta minulle riittävän paha. En kai ole kovin vahva ihminen kun huono seksi tuntuu fyysisenä kipuna kropassani ja seksin kaipuu saa mieleni huutamaan.

Eikö mielestäsi henkilöä, jonka kanssa seksi ei suju täydellisesti, voi rakastaa ja kunnioittaa? Eikö silloin voi olla rakkautta, jos seksielämä ei pelaa? Vai eikö se ole rakkautta jos ei kestä sitä, ettei seksielämä pelaa ja hakee seksinsä suhteen ulkopuolelta? Rakastaisitko nykyistä vaimoasi, jos hän ei enää jostain syystä kykenisi seksiin? Eli loppuuko rakkaus mielestäsi aina siihen kun seksi loppuu tai muuttuu vähemmän tyydyttäväksi?

Itse olen ajatellut, että eroaminen vain siksi ettei seksi ole maailman tyydyttävintä olisi todella pinnallista tai jotain. Jos suhde on muuten hyvä ja mies ihana, miksi lopettaa suhde vain seksin vuoksi. Ja toisaalta seksi on kuitenkin niin iso osa ihmisen elämää, että miksi lopettaa seksielämä vain parisuhteen vuoksi. Kymmenen vuoden yhteinen historia on jo sellainen, että siinä ollaan kasvettu yksiin. Ei sitä mikään korvaa. En haluaisi siitä luopua, mutten myöskään elää saaden pelkästään ok tai huonompaa seksiä. Toki miehenikin kanssa välillä saan hekumallista hyvää seksiä, mutta ei pari kertaa vuodessa riitä minulle mitenkään.

Jos vaimoni olisi pitänyt minua hyvänä silloin kuin sitä tarvitsin eikä käskenyt painumaan vessaan vetään käteen olisimme vielä varmasti yhdessä. En ymmärrä miksi toisen ihmisen on niin vaikea tuottaa toiselle hyvää vaikkei itse olisikaan täysillä mukana.
Ja rakastaisin nykyistä vaimoani vaikkei hän kykenisikään enää seksiin. Ex kykeni muttei halunnut kun itseä ei huvittanut. Ajatteli, että olkoon ilman kun ei itseäkään kiinnosta.
Pointtini on että en pystyisi loukkaamaan puolisoani(jota rakastan) pettämällä häntä. Ennemmin elän vaikka puutteessa. Se on varmaan sitä rakkautta...Toisaalta, jos tietäisin hänen pettäneen minua, en voisi enää elää hänen kanssaan.

 

[sanna]

Jos vaimoni olisi pitänyt minua hyvänä silloin kuin sitä tarvitsin eikä käskenyt painumaan vessaan vetään käteen olisimme vielä varmasti yhdessä. En ymmärrä miksi toisen ihmisen on niin vaikea tuottaa toiselle hyvää vaikkei itse olisikaan täysillä mukana.
Ja rakastaisin nykyistä vaimoani vaikkei hän kykenisikään enää seksiin. Ex kykeni muttei halunnut kun itseä ei huvittanut. Ajatteli, että olkoon ilman kun ei itseäkään kiinnosta.
Pointtini on että en pystyisi loukkaamaan puolisoani(jota rakastan) pettämällä häntä. Ennemmin elän vaikka puutteessa. Se on varmaan sitä rakkautta...Toisaalta, jos tietäisin hänen pettäneen minua, en voisi enää elää hänen kanssaan.

kaunista... Noin mäkin ajattelin ennen kuin aloin pettää. Pettämiseni alkoi siitä, kun ihastuin toiseen mieheen. Tämän ihastukseni lisäksi on sitten ollut muitakin. Sitä jotenkin vaan ajautui siihen touhuun ja lopulta siihen jäi koukkuun. Nyt on vaan saatava lisää. Tuntuu, että kykyni empatiaankin on vähentynyt. Ymmärrän, että teen todella väärin miestäni kohtaan, mutta ei se tunnu niin väärälle. Sitä haluaa vaan järkeistää ja ajatella kaiken siten, ettei tarvitse ajatella itseään pahana pettäjänä. Olin aikanaan niin rakastunut mieheeni, että en usko että muuttuisin tästä mihinkään vaikka miestä vaihtaisinkin (koska mieheni on siis minulle hyvin tärkeä ja rakas). Ehkä mä vaan olen tällainen paska petturi. Mistä näistä tietää...

 

[Surullinen]

Ymmärrän kyllä, että moni nainen tykkää tulla miehen ottamaksi ja että mies tekee aloitteen ja ottaa mitä haluaa. Se on ihan ok suurimman osan ajasta. Mutta jos nainen ei KOSKAAN tee aloitetta, niin kuin on mun suhteessa, siis EI KERTAAKAAN, se alkaa syödä miehen itseluottamusta ja kiinnostusta koko suhteeseen. Ainakin minusta tuntuu silloin, ettei nainen tosiasiassa halua minua, vaan hän haluaa vain, että minä haluan häntä. Se on niin yksipuolista, että jatkuessaan vuosia siinä lakkaa nainen kiihottamasta.

Voin hyväksyä sen, että teen aloitteen 9 kertaa kymmenestä, mutta usein tilanne on niin kuin minulla, että teen aloitteen 10 kertaa 10:stä ja sitten nainen on ennen pitkää ihmeissään, kun seksi vähenee, kun ei vaan huvita enää. Kyllä me miehetkin halutaan tuntea itsemme halutuiksi.

asasfsd sad asd

 

[erilainen nainen]

Meidän suhde on toistaseksi ollut lyhyt ja lyhyeksi se jää. Mies haluaa panna useammin kuin minä. Käytännössä joka päivä jos joka päviä tavattais. Mun ei tosiaan tarvitse tehdä alotteita. Kun mieskään ei niitä tee pidän sitä lomana.

Tässä toissa viikolla se ihmetteli miksi hän on se kenen pitää aina tehdä aloite, johon vastasin, että ei seksi ole kaikki kaikessa ja teen kyllä aloitteen kun siltä tuntuu ja tekee mieli. Ei malttanut viikkoa odottaa kun ilmoittamatta ilmaantui oven taakse ja mielessään vain seksi. Ajattelin, että olkoon, annetaan sille. Homman jälkeen se totesi että et sitten antanut mitään vinkkiä kun kuitenkin olin kuumana.

Jollain ihmeellä erottiin diplomaattisissa merkeissä mutta olen miettinyt mitenkä eroilmoituksen muotoilen. Hän selkeesti tarttee enempi seksiorientoituneen naisen kuin mihin minusta on. Ja minä tarviin miehen jolle seksi on vähemmän tärkeää. En haluais lukua pitää, mutta kyllä sen pitäis olla vähän niinkun molemminpuolinen tarve.

Tiedän kyllä ittestäni että oikeanlaista miestä saatan haluta ihan oma-alotteisesti ja useamminkin, mutta vaativaa miestä en halua. Siltikin mies voi olla se "ottaja" vaikka aloite tulis multa.