Miks ihmeessä jotkut tyypit vaan jää ikuisesti ihon alle??

tajuan erittäin hyvin. mie kannan aina yhtä mukanani...

 

Mun ihastus jäi tänään pois töistä neljäksi viikoksi :'(

 

Sinne jää just ne mitä ei ole aikoinaan sieltä tullut häädettyä..
Selvittämättömät tapaukset ja ne jotka vain jäi leijumaan eikä asioita puitu loppuun asti :xmas:

 

Ymmärrän, minun ihonalaiseni on minun ihoni alla ja toisinpäin, vaikkemme toisiamme koskaan saa.

Näin on mullakin erään ihmisen kanssa.
Mutta onneksi kuitenkin löysin tuon aviomieheni jota rakastan enemmän kuin ketään koskaan.
Mutta sitä yhden ihmisen paikkaa sydämmessäni ei vie kukaan.
ja sen rakkauden jota häntä kohtaan tunnen saan antaa pojallemme.

 

Tiedän mitä meinaat. Mulla tälläisen tunteen saa aikaan myös yläasteen suuri rakkaus, jonka kanssa en edes seurustellut lopulta, mutta niin rakastunut olin kuin vain 14-15v ikinä voi olla.

 

Tiedän tunteen
Erästä eksääni yhä muistelen

 

Siellä on ja pysyy :heart:

 

Älkää viittikö aikuiset naiset tuntetisoida turhia. Eläkää tätä päivää.

Ihminen nyt vaan on sellanen, että meinaa haikailla sen perään, jota ei voi saada. Tai sitten haikailee sitä, kun asiat jäi kesken. Tai sitten ollaan tylsistyneitä jo vakiintuneeseen elämään.

Oikea elämä ja totuus on kuitenkin ihan muuta kuin joku teinirakkaus, ex, työkäveri ja joku naapurin komea Pertti.

Keskittykää omiin ukkoihinne, ettette kohta joudu haikailemaan niiden perään.

 

Älkää viittikö aikuiset naiset tuntetisoida turhia. Eläkää tätä päivää.

Ihminen nyt vaan on sellanen, että meinaa haikailla sen perään, jota ei voi saada. Tai sitten haikailee sitä, kun asiat jäi kesken. Tai sitten ollaan tylsistyneitä jo vakiintuneeseen elämään.

Oikea elämä ja totuus on kuitenkin ihan muuta kuin joku teinirakkaus, ex, työkäveri ja joku naapurin komea Pertti.

Keskittykää omiin ukkoihinne, ettette kohta joudu haikailemaan niiden perään.

Onneks mun ukko on lähös litomaan, niin saan rauhassa jäädä märehtii ihonalaistani.

 

uppista..

 

En koskaan o halunnu ensirakkaudestani enempää ku ystävän, mut ajatuksissa pysyy. Samoin yks entinen koulukaveri, jonka epäilin jossain vaiheessa olevan muhun ihastunu. (siis sillon peruskoulussa) En o nähny kumpaakaan vuosiin, mut aika usein tulee mietittyä mitä niille kuuluu. Hyviä tyyppejä molemmat, jollain tavalla kai ihan erityisen spesiaaleja.

 

Minä ainakin tajusin oikein hyvin..
Rakastan miestäni ylitsepääsemättömän paljon enkä vaihtaisi keneenkään!..
MUTTA näin myös eksäni jokunen aika sitten ja niin se vain sydän pomppasi kurkkuun
ja tuntu kuin syke olisi näkynyt paidankin läpi, kädet tärisi ja tuijotettiin vain toisiamme.

miksi näin, sitä en tiedä..ehkä jokaisella on olemassa se yksi sykähdyttävän tunteen herättävä ihminen, joka saa sinut leijumaan ilmassa ja pilkkeen kipuavan silmiisi,
mutta parisuhde hänen kanssaan ei vain toimi.
lieneekö siinä sitten mukana jo liikaakin tunnetta?

*filosofoi

No nyt tuli, kuin mun kynästä!

 

Näin tässä vanhan heilani pitkästä aikaa ja vieläkin sydän pomppas kurkkuun. Vaikka on mies ja lapset ja niitä rakastan yli kaiken niin silti tämä äijä vaan pysyy ihon alla.
Tajusko kukaan mitä tarkotan? Vai höpisenkö muutaman siiderin nousuhumalassa ittekseni?

Joo, mutta sitten, kun ne saa niin ainakin mä olen tässä huomannut, että ei se niin hääviä olekkaan. Sit sen tunteen yli pääsee... Keskeneräiset asiat on persiistä. Ne jää kaivelemaan.

 

On eräs...

Hän joka sen saa sydämen väpättämään. Yksi entinen duuni kaveri. Voi voi. Sen kun näkee noin puolen vuoden välein niin sydän lentää ja linnut laulaa. Kun istun sen vieressä on kuin olisin liimattu tuoliin enkä osaa seurata muiden keskusteluja tms. Jotenkin hänessä on kuin sellainen energiakenttä johon vain liimaannun kun olen sen läheisyydessä. Omaa miestäni rakastan enkä missään nimessä pettäisi.. mutta tämä toinen. Ensimmäisen kerran hänet tavatessani tunsin kuin jo tuntisin hänet.. Voih...Tiedän ettemme parina varmaankaan toimisi, mutta fantasiana toimii oikein hyvin

Välillä todellakin toivon, että lähtisi pois sieltä ihon alta pirulainen...

 

Näin tässä vanhan heilani pitkästä aikaa ja vieläkin sydän pomppas kurkkuun. Vaikka on mies ja lapset ja niitä rakastan yli kaiken niin silti tämä äijä vaan pysyy ihon alla.
Tajusko kukaan mitä tarkotan? Vai höpisenkö muutaman siiderin nousuhumalassa ittekseni?

Sama juttu täälläkin... Turhauttavaa.

 

miten se mies saikin minut niin häkellyksiin kun vain kaupassa käveli ohitse ja nyökkäsi tervehdyksen... tuntui että aivotoiminta lakkasi siihen paikkaan ja katse jähmetty suoraan hänen silmiin. 4vuoteen en ollut häntä nähny enkä ajatellu kummemmin.
vaikka tää on niin typerää kun *oikeaa* suhdetta meillä ei ollut, olin vain laastari hälle, että tuskin hän ajattelee minusta yhtään samalla lailla, ikävä kyllä

 

Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat :'(

 

Musta tässä aiheessa ei ole mitään hauskaa.

vittumainen aihe

 

Kiitos tästä ketjusta. Mä oon viimeaikoina kärsinyt hirveetä morkkista siitä, että yhden miehen kanssa tuntuu olevan joku sanaton yhteys. Eri mies kun omani, siis. En omastani koskaan luopuisi, mutta ei se mua niin häkellyksiin ole koskaan saanut, kun tää xxxx.

 

saako udella erinäisiä syitä että miksi ne suhteet ei kuitenkaan koskaan toimineet? mielenkiinnosta kysyn..
tämä on aika mielenkiintoinen aihe.. jännä kyllä miten joku voi saada sydämen niin sykkimään vaikka ei elämäänsä hänen kanssaan haluaisikaan viettää :´(