mikä lahja voi yllättä lapsia jouluna?:)

Sokea Reettakin näkee silmillään, että täällä kotiäidit ovat taas kateellisia NUORELLE, KAUNIILLE, YRITTELIÄÄLLE savannalle, jolla on RAHAA millä mällätä ja ilahdtutaa lapsia

Minä en ole tippaakaan kateellinen,. Olen itse elänyt lapsuuteni yrittäjä perheessä ja tiedän, mitä on vanhemman puuttuminen arkipäivästä. Olen itsekin nyt yrittäjä, mutta en olisi ruvennut tähän hommaan lasteni ollessa pieniä. MIKÄÄN ei mielestäni korvaa lapselle vanhempiensa kanssa vietettyä kiireetöntä aikaa. Sitä aikaa, kun vaan kömpii murmelina isin tai äidin kainaloon ja tietää, että siinä voi olla vuorokauden, jos haluaa.

Voitin myös nuorena yhden kauneuskilpailunkin, joten ihan riihen seinästä revitty en nuorena ollut. Nyt kyllä, mutta se meille vanhuksille sallittakoon.

Mun lapseni ovat jo aikuisia ja nyt kun mietin vuosia taaksepäin ja lapsiani tänä päivänä, niin tärkeintä oikeastaan on ollut se, että lapseni ovat oppineet sietämään arkipäivän tylsyyttä. Koska sitähän tämä elämä pääasiassa on. Töitä, kotitöitä, työmatkoja, unta. Ja sitten niitä pieniä arjen iloja kuten kirjan lukemista lapsille.

 

Mitä sä oikeen pakenet? onko sulla niin paha olo, ettet sä viihdy edes hetkeä kotona rauhassa. Sun pää ei kestä hetkeäkään rauhassa olemista, vaan sä järjestät elämäs niin täyteen menoa, että sun ei tarvi ajatella mitään. Sitten sulle tulee huono omatunto, kun sä tiedät, että oot aika puutteellinen äitinä. Sitä sä sitten paikkaat tolla ylenmääräsellä tavaran määrällä. ym. Etkö ihan oikeasti tajua tekeväsi lapsillesi karhun palvelusta. Pysähdy arjessasi ja ota se vastaan sellaisena kun se on. älä pelkää. Huomaat, että alat nauttia siitä jonain päivänä. Kuulostat läheisriippuvaiselta ihimiseltä.

 

risupuska

 

[QUOTE="minä";22019698]Mitä sä oikeen pakenet? onko sulla niin paha olo, ettet sä viihdy edes hetkeä kotona rauhassa. Sun pää ei kestä hetkeäkään rauhassa olemista, vaan sä järjestät elämäs niin täyteen menoa, että sun ei tarvi ajatella mitään. Sitten sulle tulee huono omatunto, kun sä tiedät, että oot aika puutteellinen äitinä. Sitä sä sitten paikkaat tolla ylenmääräsellä tavaran määrällä. ym. Etkö ihan oikeasti tajua tekeväsi lapsillesi karhun palvelusta. Pysähdy arjessasi ja ota se vastaan sellaisena kun se on. älä pelkää. Huomaat, että alat nauttia siitä jonain päivänä. Kuulostat läheisriippuvaiselta ihimiseltä.[/QUOTE]

lainaan nyt omaa kirjoitustani, kun haluan jatkaa vielä. Savanna tiedän ettet ole paha ihminen ja tarkoitat varmasti hyvää. rakastat selvästi lapsiasi mutta ole niin hukassa äitiyden kanssa. Vanhemmuus onkin aika vaativaa hommaa, eikö? jossain vaiheessa tulee seinä vastaan ja joudut olemaan äiti muutenkin kun tavara automaattina. anteeksi, että toistan itseäni mutta älä pakene enää vastuutasi äitinä savanna! ihan oikeasti, luulen, että susta on oikeesti hyväksi äidiksi mutta tän solmun avaaminen vie aikaa. Sun kandeis käydä jossain ammattiauttajalla juttelemassa näistä sun tunemuksista. Sekin kertoo jostain, että vaikka kaikki muut ovat eri mieltä kanssasi, niin silti olet sitä mieltä, että sinä et voi olla väärässä. anteeksi mutta olen viettänyt sellaisen lapsuuden , jossa aikaa vanhempien kanssa korvattiin materialla. eipä ole niissä muistoissa paljon kehumista. hyvät muistot on vanhempien kanssa vietetyistä sauna illoista. väität että sinun tyttösi tarvitsevat sitä ja tätä ja vaativat tätä ja tuota, eivätkä oikeasti ole tyytyväisiä mihinkään tavalliseen. ihmisiä hekin on ihan oikeasti ja vaikka he ensin protestoivat vastaa, niin oikeasti he salaa toivovat, että joskus kieltäisit heiltä jotain

 

Voi hyvä luoja teitä joitakin...

"Anna villasukat"
"Anna lahjaksi telttaretki pakkasessa ja lumessa"
"Anna narua ja puupala"

Käsi sydämelle, kuinka moni teistä olisi LAPSENA ilahtunut vaikkapa villasukista... Tuskin kukaan.

 

[QUOTE="huoh";22019836]Voi hyvä luoja teitä joitakin...

"Anna villasukat"
"Anna lahjaksi telttaretki pakkasessa ja lumessa"
"Anna narua ja puupala"

Käsi sydämelle, kuinka moni teistä olisi LAPSENA ilahtunut vaikkapa villasukista... Tuskin kukaan.[/QUOTE]
:wave: Nykypäivän tenavat ei tosin tekkiensä keskellä edes tiedä, mitä tarkoittaa paleleminen. Onneksi mun lapsenielivät vielä sellaisena aikana, jolloin kylmyys ei vielä ollut täysin tainnutettu luonnonilmiö. Ja joo...villasukat on edelleen sekä 24 veelle että 18 veelle varsin toivottu joululahja. Mutta he ovatkin eläneet lapsuutensa ennen tekkiaikaa.

 

[QUOTE="huoh";22019836]Voi hyvä luoja teitä joitakin...

"Anna villasukat"
"Anna lahjaksi telttaretki pakkasessa ja lumessa"
"Anna narua ja puupala"

Käsi sydämelle, kuinka moni teistä olisi LAPSENA ilahtunut vaikkapa villasukista... Tuskin kukaan.[/QUOTE]

No jumankauta jos kerran lapsilla kaikkea muuta näyttää olevan ja jollain ne pitäisi yllättä.

Btw telttaretket on ihan mun lapsuuden kärkipäässä muistojen suhteen.

 

[QUOTE="huoh";22019836]Voi hyvä luoja teitä joitakin...

"Anna villasukat"
"Anna lahjaksi telttaretki pakkasessa ja lumessa"
"Anna narua ja puupala"

Käsi sydämelle, kuinka moni teistä olisi LAPSENA ilahtunut vaikkapa villasukista... Tuskin kukaan.[/QUOTE]

Itseasiassa jotkut villasukat olivat kivoja.

Itse tuon ikäisenä olin onnessani uudesta nukesta, jostain ponista tms lelusta, nukkekodista, pulkasta, kirjasta, lautapelistä, uusista suksista, kivoista vaatteista jne. Ongelmana vaan tässä on että Savannan lapsilla on noita kaikkia jo yllinkyllin eikä he edes jaksa leikkiä niillä. Siksi tuntuu järjettömältä kasata lisää leluja joista lapset eivät edes ole kiinnostuneita.

Tuon takia taas joku elämyksellinen retki lumisessa metsässä voisi olla suurempi vaihtelun ja ilon tuoja heille. Ja kieltämättä tuollaisista retkistä on itsellenikin jäänyt vahvemmat lapsuusmuistot kuin monestakaan tavallisesta joululahjasta.

 

:wave: Nykypäivän tenavat ei tosin tekkiensä keskellä edes tiedä, mitä tarkoittaa paleleminen. Onneksi mun lapsenielivät vielä sellaisena aikana, jolloin kylmyys ei vielä ollut täysin tainnutettu luonnonilmiö. Ja joo...villasukat on edelleen sekä 24 veelle että 18 veelle varsin toivottu joululahja. Mutta he ovatkin eläneet lapsuutensa ennen tekkiaikaa.

Kuule, 18-vuotias ja 24-vuotias eivät varsinaisesti ole enää lapsia. Mutta mahtavaa lukea jälleen kerran, millaiset ihmelapset sinulla on

 

[QUOTE="huoh";22019836]Voi hyvä luoja teitä joitakin...

"Anna villasukat"
"Anna lahjaksi telttaretki pakkasessa ja lumessa"
"Anna narua ja puupala"

Käsi sydämelle, kuinka moni teistä olisi LAPSENA ilahtunut vaikkapa villasukista... Tuskin kukaan.[/QUOTE]

Mutta hei, kerro mikä sinusta olisi tuossa tapauksessa se hyvä lahjaidea. Se tonttupukuinen kääpiökoiranpentu?

 

Mutta hei, kerro mikä sinusta olisi tuossa tapauksessa se hyvä lahjaidea. Se tonttupukuinen kääpiökoiranpentu?

Minusta se on ihan hyvä idea. Opettaa lapselle vastuuntuntoa ja huolenpitoa ja on ehkä seuraksikin kun äiti on töissä.

 

[QUOTE="ama";22019880]Kuule, 18-vuotias ja 24-vuotias eivät varsinaisesti ole enää lapsia. Mutta mahtavaa lukea jälleen kerran, millaiset ihmelapset sinulla on[/QUOTE]
Juu, eivät ole ENÄÄ lapsia. Mutta eivät kyllä täysi-ikäisinä syntyneetkään Eli ihan lapsia nuokin ovat olleet kuten sinunkin lapsesi. Vanhemmista se on kiinni, millaisia lahjoja lapset arvostavat. Ylipäätään vanhemat antavat lapsilleen oman arvomaailmansa ja vasta tuossa murkkuiässä lapset alkavat kapinoida sitä arvomaailmaa vastaan. Jos katsovat kapinoinnin tarpeelliseksi. Ja usko ihan vaikka vaan huviksesi, niin ei nuoret aikuisetkaan ihan idiootteja ole. Jos he näkevät, että jollain lapsuuden asialla on ollut heille oikeasti merkitystä, he jatkavat sitä perinnettä myös omassa aikuiselämässään ja omille lapsilleen.

 

En edes jaksa kahlata koko ketjua läpi... on vain pakko todeta, että VOI LUOJA!!!! On meitä joka lähtöön...

 

[QUOTE="huoh";22019907]Minusta se on ihan hyvä idea. Opettaa lapselle vastuuntuntoa ja huolenpitoa ja on ehkä seuraksikin kun äiti on töissä.[/QUOTE]
Opettaa joo, ehkä. Mutta koska ap on ennekin luopunut lemmikkieläimistäänsen vuoksi, ettei jaksa/ehdi/halua niitä hoitaa, niin musta eläimen ottaminen koekaniiniksi lapselle on väärin. Meillä on aina ollut lemmikkejä - siis niin kauan, kun mulla on ollut lapsia ja jo sitä ennenkin - mutta mä olen aina kantanut vastuun lemmikeistä. Meillä ei luovuta lemmikistä sen takia, että mä halusiin baariin tai haluan nukkua aamulla pitkään. Tai en jaksaisi siivota jyrsijän häkkiä. Ei se mitään lapselle opeta, jos äiti heivaa elukan mäkeen, kun kyllästyy. Tai opettaa joo, muttta ei mitään sellaista, mitä minä haluaisin lapselleni opettaa.

 

[QUOTE="huoh";22019907]Minusta se on ihan hyvä idea. Opettaa lapselle vastuuntuntoa ja huolenpitoa ja on ehkä seuraksikin kun äiti on töissä.[/QUOTE]

Ok.

 

Miten olisi

- täkkejä ja tyynyjä joista saisi rakentaa majan pöydän alle?
- käsinukkeja ja aaltopahvia josta tehdä teatteri?
- leikkimökki pihalle?
- akvaario, siinä ei olisi niin paljon hoitamistakaan?
- videokamera ja lasten rooliasuja joilla kuvata satuja?
-

 

Milanna, mne ponravilis eti soobshenija, t.k. ty ih vseh prosto dovela svoim obrazom Obychno zdes skuchno, daze vse provokazii povtorjajutsja kazduju nedelju
Horoshoi poezdki, esli dejstvitelno sobiraetes

 

Opettaa joo, ehkä. Mutta koska ap on ennekin luopunut lemmikkieläimistäänsen vuoksi, ettei jaksa/ehdi/halua niitä hoitaa, niin musta eläimen ottaminen koekaniiniksi lapselle on väärin. Meillä on aina ollut lemmikkejä - siis niin kauan, kun mulla on ollut lapsia ja jo sitä ennenkin - mutta mä olen aina kantanut vastuun lemmikeistä. Meillä ei luovuta lemmikistä sen takia, että mä halusiin baariin tai haluan nukkua aamulla pitkään. Tai en jaksaisi siivota jyrsijän häkkiä. Ei se mitään lapselle opeta, jos äiti heivaa elukan mäkeen, kun kyllästyy. Tai opettaa joo, muttta ei mitään sellaista, mitä minä haluaisin lapselleni opettaa.

Ohhoh, onko näin? Onko Savannalla siis ollut jokin muu lemmmikkikin kuin se yhden päivän ajan ollut kissa joka pinkaisi ovesta pihalle? Jos näin on, niin perun puheeni koiran sopivuudesta. Toisaalta, tuo jonkun ehdottama akvaario voisi tulla kysymykseen, mutta kalojen päässä ei vaan tonttulakit taida pysyä

 

Ok.

Voisko pikkusisko tai pikkuveli korvata saman asian? Opettaa vastuullisuutta? Jos hoitaa huonosti, niin ainahan siitä eroon pääsee :xmas:

 

[QUOTE="sama";22019937]Ohhoh, onko näin? Onko Savannalla siis ollut jokin muu lemmmikkikin kuin se yhden päivän ajan ollut kissa joka pinkaisi ovesta pihalle? Jos näin on, niin perun puheeni koiran sopivuudesta. Toisaalta, tuo jonkun ehdottama akvaario voisi tulla kysymykseen, mutta kalojen päässä ei vaan tonttulakit taida pysyä[/QUOTE]

En muista kuinka kauaa se kani heillä oli, muttei kovin pitkäaikainen lemmikki kuitenkaan.

 

[QUOTE="sama";22019937]Ohhoh, onko näin? Onko Savannalla siis ollut jokin muu lemmmikkikin kuin se yhden päivän ajan ollut kissa joka pinkaisi ovesta pihalle? Jos näin on, niin perun puheeni koiran sopivuudesta. Toisaalta, tuo jonkun ehdottama akvaario voisi tulla kysymykseen, mutta kalojen päässä ei vaan tonttulakit taida pysyä[/QUOTE]
No ainakin kani on ollut. Mutta ei Savannalla ollut aikaa edes kanille. Käsittääkseni kani kuitenkin löysi ihan hyvä uuden kodin, mikä sinälläään on hyvä juttu. Mutta mä en lähtisi leikkimään elollisilla olennoilla joulukuusen alla. Joku pattereilla toimiva lelukoira mieluummin kuin oikea eläin.

 

Uimapuvut ja sellaiset sarjaliput uimahalliin koko perheelle ja lupaus käydä uimassa kerran viikossa yhdessä perheen kesken.

Tai uudet pyjamat ja sellainen iltasatukirja, jossa on satu vuoden jolaiselle päivälle. Ja sitä sit ois tarkoitus lukea joka päivä yhdessä.

Tai joku yhteinen harrastus koko perheelle yhdessä... jotain siihen liittyvää siis.

 

Voisko pikkusisko tai pikkuveli korvata saman asian? Opettaa vastuullisuutta? Jos hoitaa huonosti, niin ainahan siitä eroon pääsee :xmas:

Juu. Hmm... Meidän vauvalla on la 5.12 eli jos pidettäisiinkin se piilossa jouluun asti ja laitettaisiin sitten lasten iloksi odottelemaan tonttulakki päässä kuusen juurelle? Tyttö kun on muutenkin jatkuvasti vauvanukkeja hoitelemassa niin se voisikin olla kiva lahja hänelle! :xmas: Voitaisiin tietty alkuun vähän auttaa ja opastaa noissa syöttämisissä ja hoitamisissa, pikkuhiljaahan siitä sitten kasvaisi tytölle kiva kaveri, varsinkin jos sekin sattuu olemaan tyttö. Tietty jos onkin poika tai muuten kyllästyy niin eiköhän sillekin löydy vielä koti jostain...

 

Voisko pikkusisko tai pikkuveli korvata saman asian? Opettaa vastuullisuutta? Jos hoitaa huonosti, niin ainahan siitä eroon pääsee :xmas:

Totta. Kaiken lisäksi Suomessa syntyneelle pikkulapselle on huomattavasti helpompaa löytää hyvät adoptiovanhemmat kuin koiralle uusi koti.

 

Ei kai hullukaan nyt joulu- tai tammikuussa telttaile.

No tää hullu ainakin on moista tehnyt, enkä tosiaan ole ainoa.