Mikä geeni pistää naisen nalkuttamaan?

  • Viestiketjun aloittaja Vierasmies
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Sama geeni, joka saa miehen unohtamaan, että on luvannut tehdä jonkun työn?

Esim. meillä miehen homma on viikata pyykit ja hoitaa ne kaappeihin. Tästä on ihan yhdessä sovittu. Miehelle on vaikeaa lajitella pyykkejä värin jne. mukaan koneeseen (hän on siis itse aina epävarma mitä voi pestä keskenään, eikä tee sitä mielellään) ja hän inhoaa märkien pyykkien käsittelemistä. Niinpä minä teen em. työt. Miehen pitäisi jatkaa tästä. Usein on kaikki vaatteet puhtaina kasassa ja minun huomautettava, että voisi niitä pyykkejä nyt viikatakin taas.
 
juuri näin
[QUOTE="nilla";28994395]miehen tapaan,eli onko se sellainen laiska hutiloitni joka ei oikeastaan näy missään ja lapsetki syö vaan eineksiä ja kämppä on lopulta kaaos? no ei mikään ihme jos nalkutus jatkuu.

mun mies joskus yritti ku yhteen muutettiin että pyyhki pöydän kattomatta silleen yhellä vetäsyllä ja väitti naama peruslukemilla tehneensä parhaansa, sanoin että en usko, koska pöytä näyttää edelleen samalta(hirveä määrä leivän muruja yms siis oikeesti likainen), mies otti rätin ja keskittyi hommaan ja puhdasta tuli.

te miehet ootte yleensä vaan niin helvetin laiskoja ja usein hyvin itsekkäitä! joten vaihda puolison kanssa osia ja tee työsi HYVIN![/QUOTE]

Tämähän se yleinen miesten tapa on. Peiliin katsomisen paikka miehellä, jos alkaa sitä "nalkutusta" kuulumaan.
 
juuri näin
Onkohan tämä oikeasti kuinkakin yleistä, että niitä kalsareita on pitkin lattioita? Vai onko kyseessä ns. urbaani legenda jonka varjolla naiset oikeuttavat itsensä määräilemään ja näpisemään lukemattomista asioista?

Kirkkain silminkö väitätte, että nalkutuksenne syy on huono mies?
Ihan kuule kirkkain silmiin näin voi väittää. Uskomatonta miten paljon löytyykin sitä surkeaa ainesta jota mieheksikin kutsutaan. Toki on poikkeuksia. Minulla oli mies jolle ei tarvinut nalkuttaa näistä ns. tavallisista asioista koska mies osasi laittaa vaatteet kaappiin (oli yleensä siistimpi kaappi kuin minulla!). Osasi myös pyyhkiä pöydät, ei ollut mitään moittimista. Jos sotki, osasi itse ilman sanomista, ohjailua, kiristystä ja lopulta raivoamista siivota ihan itse. Ei tarvinut äitihahmoa elämäänsä koska oli jo lapsena oppinut että miestenkin kuuluu tehdä kotihommia ja ne tehdään HYVIN. Aivan kuten isänsä teki.

Sitten on näitä reikäkalsarissa veikkosia jotka laskevat vaatteet myttyyn juuri siihen mihin ovat riisuneet, lattialle. Reikäiset kalsarit eivät kävele itse roskikseen joten mamin täytyy ne sinne kiikuttaa ja jopa ostaa uudet kun eihän se pikkupoika osaa sellaista itse tehdä. Tai reikäiset sukat. Kun keittiössä tuo alikehittynyt "mies" eli kersa jotain touhuaa, jälki on samaa kuin 2-3-vuotiaalla. Ja niitä ei todellakaan siivota ellei mami taas holhoa ja käske jos sittenkään kun ottaahan se jo ison miehen itsetunnolle kun mami joutuu vielä ohjailemaan.

Roskat eivät myöskään itse kävele roskikseen joten mamin on ne sinne vietävä tai yritettävä keskenkasvuinen imbesilli mies saada itse motivoitumaan rankkaan suoritukseen. Yleensä epäonnistunut yritys. Kun yrityksiä on kertynyt jo monta kymmentä, alkaa teräshermoisenkin mamin pinna lopulta kiristyä ja pata on valmis kiehumaan yli!

Että on tuo miessukupuoli aika epäonnistunut. Ihminen kun on kuuluisa kehittymistaidoistaan ja jatkuvasti uuden oppimisesta. Ei pitäisi päteä klisee "vanha koira ei opi uusia temppuja" ellei sitten tosiaan ole koiran tasolle vajonnut. Moni vanhus opettelee uusia asioita vanhoilla päivilläänkin.

Mikä siis estää 2-vuotiaan tasolle jäänyttä miestä kehittymästä? Syy taitaa olla harvinaisen selvä. Ellei ole kehitysvammasta kyse, ainoaksi vaihtoehdoksi jää se kuuluisa LAISKUUS ja ITSEKKYYS.

Siinä sinulle tyhjentävä selvitys. Onko tuttua?
 
"huoh"
:LOL:
tätä minä juuri tarkoitan. Jos tavarat ovat jossain muualla kuin naisen määrämässä paikassa tai vaatteita ei ole pesty 24h sisään, ollaan TODELLISELLA varaavyöhykkeellä. Aivan kuin alvariinsa lapsia murtaisi jalkojaan banaanin kuoriin ja nurkissa loisisi yököttäviä matoja mätänevien ruoantähteiden takia :LOL:

eli suhteellisuuden tajua, pliize babe
Naurat ihan syyttä. Kun jääkaappi pursuaa ruoantähteistä, vettä valuu hyllyjen pohjille, tavarat homehtuu. Enpä uskaltaisi meidän jääkaappiin päästää ketään tutkimaan mitkä terveysriskit siellä muhii. No kuka sitä tyhjentää ja siivoaa jollen minä? Mies jos sinne laittaa kaupasta tavaraa, on ihan turha luulo että samalla katsoisi pilaantuneet pois tai viitsisi edes katsoa mikä jääkaappia vaivaa kun jatkuvasti tulee vettä. Ei sitä kato kiinnosta kunhan saa oman napansa jostain täyteen ja mielellään sitä vettä väkevämpääkin kitusiinsa.

Pyykkiläjien alta löytyy mitä ihanampia ylläreitä. Sokeritoukkia, turkiskuoriaisia, kirppuja.

Kuka repi meidän makkarin seinälistat irti kun halusi päästä ötököistä eroon? Kukas muu kuin minä. Kuka myrkytti, siivosi ja puunasi joka nurkan? Kukas muu kuin minä.

Ja miestä ei voi puolustella edes raskailla töillä. Käy harvoin työssä, työttömänäkin ollut, ei ole sairas, aikaa kyllä on. Mutta ei kun nyt pitää katsoa tv:stä jotain, jos ei muuta niin tuijottaa vaikka lastenohjelmia. Tai tietokoneella pelata pallopelejä kun niitä töitäkin pitäisi katsoa. Kun kysyn että katsoiko töitä, vastaus on: En ole kerennyt!

Siis WTF??? Mua hävettäis olla mies ja hävettää vierasmies-nikin puolesta joka on täysin sokea, tyhmä tai muuten vain vajaa jos vielä näiden monien kommenttien jälkeen ei ole saanut pienintäkään ahaa-elämystä!!!
 
iu
Mä kans aikani huomauttelin miehelle tekemättömistä asioista. Sitten lapset kasvoivat sen verran isoiksi, että selviävät hengissä vähän vähemmälläkin, ja mä lakkasin huomauttelemasta. Ja tekemästä toisen puolesta. Ja sitten jo vähän omastakin puolestani.

Arvatkaa, mikä oli tilanne muutaman viikon päästä? Meillä alkoi nalkutus. Ja se nalkuttaja en ollut minä. Ai että NAISILLA vaan on jokin nalkutusgeeni?
 
Taitaa se olla geeni tai oikeastaan opittu kommunikointitapa. Miehen ja naisen välinen kommunikointiongelma. Nainen esittää asiat siten, että mies ymmärtää ne väärin. Kuten esimerkkiksi "Täällä on aina hirveä sotku"-lause kuulostaa miehestä helposti tältä: "Täällä on ihan kuin sikolätissä sinun takiasi. Minä yritän parhaani mukaan siivota, mutta ennen kuin olen ehtinyt lopettaa, sinä olet jo sotkenut kaikki paikat. Olet laiska vetelys..."* Naiset helposti jo pyynnössään syyttävät miestä asioiden hoitamisesta/hoitamatta jättämisestä, jolloin mies ei tunne itseään arvostetuksi ja tarpeelliseksi.

Naisilla on myös suhteessa alusta alkaen eräänlainen pesänrakennusvietti/vimma, jolloin nainen hoitaa mielellään kaikki siivoukset yms., väsyttäen itsensä lopulta. Suhteen alusta alkaen miehet eivät saa tuntea olevansa tarpeellisia. "Miehiä motivoi ja kannustaa se, että he tuntevat olevansa tarpeellisia. Ellei mies tunne olevansa parisuhteessa tarpeellinen, hän vähitellen passivoituu ja menettää toimintatarmoaan." **

*(John Gray: Miehet ovat marssista naiset venuksesta, sivu 86)
**(John Gray: Miehet ovat marssista naiset venuksesta, sivu 64)
 
Vierasmies
[QUOTE="huoh";28997083]
Siis WTF??? Mua hävettäis olla mies ja hävettää vierasmies-nikin puolesta joka on täysin sokea, tyhmä tai muuten vain vajaa jos vielä näiden monien kommenttien jälkeen ei ole saanut pienintäkään ahaa-elämystä!!![/QUOTE]

En puhu mistään epämääräisistä ameeboista vaan normaaleista ihmisistä.
 
Täydellisen epätäydellinen
Tätä ketjua lukiessa alkoi tehdä mieli sammuttaa valot ettei nää ihan kaikkea mikä ei ole lähelläkään oikeaa paikkaansa...

En osaa siivota itseäni varten, viihdyn kaaoksen keskellä (kappas, löysin juuri terottimen jota lapsen kanssa eilen etsittiin), ja pahasti näyttää että lapsi on tullut minuun. Lelut kuuluvat lattialle, lelulaatikko on kiva tyhjänä kun siihen voi rakentaa vaikka merirosvolaivan tai nukeille uima-altaan.

Opiskeluaikoina yksin asuessa oli vain yksi kattila, yksi paistinpannu, yksi lautanen jne, eli jos meinasin kotona jotain lämmittää ja syödä niin piti tiskata, eikä niiden muutaman hassun astian tiskaamiseen mennyt kuin hetki. Nykyään saadaan lapsen kanssa yksi tiskikoneellinen päivässä, josta tulikin mieleeni että olisi pitänyt laittaa se tänään päälle. Pyykkikoneen sentäs muistin tänään täyttää ja laittaa vaatteet kuivumaan.

Saman katon alla asuessa aikuisen kanssa, tai viettäessäni aikaa seurustelukumppanini asunnolla pitkitä aikoja yötä päivää, siivosin ja laitoin ruokaa ihan erikseen sanomatta. Nykyisessä tilanteessa katsellut joskus kun silmät sattuvat toimimaan ja huomaan oikeasti kaaoksen tarvitsevani vaimon. Ruokaa tulee laitettua lapsen takia, mitä nyt välillä ulkoistetaan se minua paremmille kokeille. Itse pärjään juuri niillä mitä kotoa sattuu löytymään siihen asti että kofeiinivalmisteet loppuvat. Tällä hetkellä se tosin tarkottaisi hirvenlihaa ja marjoja, hmm, taitaisin jopa syödä terveellisemmin kuin nyt kun kaupassa käyn ja ostelen kaikkea epämääräistä.

Lapsen takia pitäisi siivota useammin. Mutta kun lasta ei haittaa yhtään tämä kaaos, niin me molemmat vain touhuamme tyytyväisinä omiamme emmekä siivoa mitään. Erosta ja muutostakin on jo toista vuotta ja yhä on ainakin 5 muuttolaatikkoa täynnä ilman että enää muistan yhtään mitä niissä oli. Luultavasti ei mitään tärkeää kun ei ole mitään tarvittu. Ovatpahan pakattuja valmiiksi jos tästä vielä muutetaan seruraavan kymmenen vuoden sisään.

Sen verran yritän pitää kämppää siistinä ettei hometta kasva jäljiltäni tai epämääräisiä ötököitä ala täällä juoksentelemaan. Ja että olisi puhtaita vaatteita päälle suihkun jälkeen.

Mutta kuten jo aikaisemmin sanoin, tarvitisin sen vaimon. Minä teen jos vain pystyn jo siitä ensimmäisestä pyynnöstä enkä vasta kun toisella menee hermo. Pyytämisestä tuli yksi pariskunta mieleen, vaimo pyysi monta päivää miestään tekemään asian x, mies vain mutisi jotain jos reagoi ylipäätään. Lopulta vaimo käytti suoraa käskyä "tee tämä!", mies lopulta ottaa ja tekee sen, ja valittaa sen jälkeen että vaimo voisi joskus pyytääkin eikä vain aina käskeä. Tässä vaiheessa vaimo oli valmis kuristamaan miehensä. Joten yritän kyllä niihin pyyntöihinkin jo reagoida kun silloin teininä tuli oppi tästä :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Täydellisen epätäydellinen;28997946:
Pyytämisestä tuli yksi pariskunta mieleen, vaimo pyysi monta päivää miestään tekemään asian x, mies vain mutisi jotain jos reagoi ylipäätään. Lopulta vaimo käytti suoraa käskyä "tee tämä!", mies lopulta ottaa ja tekee sen, ja valittaa sen jälkeen että vaimo voisi joskus pyytääkin eikä vain aina käskeä. Tässä vaiheessa vaimo oli valmis kuristamaan miehensä. Joten yritän kyllä niihin pyyntöihinkin jo reagoida kun silloin teininä tuli oppi tästä :D
Tällaistahan se usein on. Ja varmasti monet natkuttavat turhasta. Vierasmies ei vain tunnu ymmärtävän lainkaan, että miehessäkin voi olla vikaa, tai ainakaan siinä omassa navassa. Extreme-tapauksia "ei lasketa", muissa nainen nalkuttaa turhaan. Mitäs siinä sitten edes yrittämään keskustelua, kun asenne on valmiiksi tällainen.

Toivottavaa tosiaan olisi, että ihmiset saavat kommunikoitua muutenkin kuin nalkuttamalla, mutta jos oikeasti toiselle pitää huomauttaa ja huomauttaa ja huomauttaa, niin jossain välissä se kauniisti sanominen alkaa rapista. Ja toisaalta toinen saataa pitää jo sitä ensimmäistä pyytöä nalkutuksena. Ja tosiaan, nalkuttaa ne miehetkin, usein ihan käsittämättömistä asioista. Paljon ufommista jutuista kuin levälleen jätetyistä kengistä tai kesken jääneistä korjaustöistä.

Meillä siedetään nalkutusta jonkun verran, mutta ei sitä paljoa harrastetakaan. Mies on kuitenkin sitä mallia, jota pitää vähän töniä tekemään, yleensä "koulutus" kuitenkin tuottaa hedelmää eikä tarvitse aina sanoa rumasti tai jatkaa jankuttamista loppuelämää.
 

Yhteistyössä