Mihin perustuu...?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Lentokala:
Ehkä siihen samaan kuin se, että lapsi voi syödä niin monta nakkia ku on ikävuosia :whistle:
Oon miettinyt milloin tuo laskeminen loppuu..ei kai sentään vasta täysikäisenä?

No ois se hurjaa, kun vanhainkodissa saisi vanhimmat annoksena 80 nakkia ja muusia :D

mites se muusin määrä sit lasketaan? 80 kauhallista? :whistle: :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Lienee jonkun tutkimuksen tulos, sellainen joka on todellakin iskostunut joittenkin mieleen =)

Mikähän tutkimus se on?

En tiedä, eikä sitä ole muistaakseni täälläkään kukaan kertonut, on vain vedonnut siihen. =) Kyllä minä uskon, että sellaiseen johtopäätökseen joku tutkimus on päätynyt, tutkimuksiahan on joka lähtöön ja jokainen löytää mieleisensä johon viitata.

no ei se nyt ihan näinkään ole, että "yhdessä tutkimuksessa on todettu".. ihan perustason kehityspsykologiaa tämä taitaa olla. pienellä vauvalla ei ole käsitystä ajasta ja hänestä muutama tunti saattaa tuntua ikuisuudelta ja jo yön aikana hän siis voi helposti "unohtaa" äidin..

se, horjuuko lapsen perusturvallisuus hoitoon jättämisestä, riippuu tietysti myös muista asioista, esim siitä kuka lasta hoitaa.. tärkeintä lienee ettei lapsi koe tulevansa hylätyksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Lienee jonkun tutkimuksen tulos, sellainen joka on todellakin iskostunut joittenkin mieleen =)

Mikähän tutkimus se on?

En tiedä, eikä sitä ole muistaakseni täälläkään kukaan kertonut, on vain vedonnut siihen. =) Kyllä minä uskon, että sellaiseen johtopäätökseen joku tutkimus on päätynyt, tutkimuksiahan on joka lähtöön ja jokainen löytää mieleisensä johon viitata.

no ei se nyt ihan näinkään ole, että "yhdessä tutkimuksessa on todettu".. ihan perustason kehityspsykologiaa tämä taitaa olla. pienellä vauvalla ei ole käsitystä ajasta ja hänestä muutama tunti saattaa tuntua ikuisuudelta ja jo yön aikana hän siis voi helposti "unohtaa" äidin..

se, horjuuko lapsen perusturvallisuus hoitoon jättämisestä, riippuu tietysti myös muista asioista, esim siitä kuka lasta hoitaa.. tärkeintä lienee ettei lapsi koe tulevansa hylätyksi.


Tarkoitin sitä, että täällä palstalla juuri usein aloitetaan se oma argumentointi sillä, että kun on se joku tutkimus olemassa =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
En tiedä, eikä sitä ole muistaakseni täälläkään kukaan kertonut, on vain vedonnut siihen. =) Kyllä minä uskon, että sellaiseen johtopäätökseen joku tutkimus on päätynyt, tutkimuksiahan on joka lähtöön ja jokainen löytää mieleisensä johon viitata.

no ei se nyt ihan näinkään ole, että "yhdessä tutkimuksessa on todettu".. ihan perustason kehityspsykologiaa tämä taitaa olla. pienellä vauvalla ei ole käsitystä ajasta ja hänestä muutama tunti saattaa tuntua ikuisuudelta ja jo yön aikana hän siis voi helposti "unohtaa" äidin..

se, horjuuko lapsen perusturvallisuus hoitoon jättämisestä, riippuu tietysti myös muista asioista, esim siitä kuka lasta hoitaa.. tärkeintä lienee ettei lapsi koe tulevansa hylätyksi. [/quote]

Mutta eikö lapsi koe joutuneensa hylätyksi, jos unohtaa vanhempansa?

 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Lienee jonkun tutkimuksen tulos, sellainen joka on todellakin iskostunut joittenkin mieleen =)

Mikähän tutkimus se on?

En tiedä, eikä sitä ole muistaakseni täälläkään kukaan kertonut, on vain vedonnut siihen. =) Kyllä minä uskon, että sellaiseen johtopäätökseen joku tutkimus on päätynyt, tutkimuksiahan on joka lähtöön ja jokainen löytää mieleisensä johon viitata.

no ei se nyt ihan näinkään ole, että "yhdessä tutkimuksessa on todettu".. ihan perustason kehityspsykologiaa tämä taitaa olla. pienellä vauvalla ei ole käsitystä ajasta ja hänestä muutama tunti saattaa tuntua ikuisuudelta ja jo yön aikana hän siis voi helposti "unohtaa" äidin..

se, horjuuko lapsen perusturvallisuus hoitoon jättämisestä, riippuu tietysti myös muista asioista, esim siitä kuka lasta hoitaa.. tärkeintä lienee ettei lapsi koe tulevansa hylätyksi.


Tarkoitin sitä, että täällä palstalla juuri usein aloitetaan se oma argumentointi sillä, että kun on se joku tutkimus olemassa =)

niin joo, joka asiaan liittyen on olemassa SE tutkimus :D

puoli vuotta palstaa seuranneena tiedän, että vain ERITTÄIN HARVOILLA palstaijoilla on kykyä etsiä luotettavaa tutkimustietoa..valitettavasti.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
niin joo, joka asiaan liittyen on olemassa SE tutkimus :D

puoli vuotta palstaa seuranneena tiedän, että vain ERITTÄIN HARVOILLA palstaijoilla on kykyä etsiä luotettavaa tutkimustietoa..valitettavasti.

Myönnän kyllä itsekin, että kirjoitan usein epämääräisesti, vaikka luin jostain tai jonkun tutkimuksen mukaan . Mutta en silloin tohdi kyllä kamalan kärkkäästi sillä lähteenmainitsemistyylillä toisten mielipiteitä luututa :D
 
Kun meidän vauva oli sairaalassa, mun ruotsissa asuva täti oli ihan kauhuissaan, kun olin olosuhteiden pakosta yli vuorokauden pois lapseni läheltä.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan alle vuoden vanha lapsi saa elinikäisiä traumoja, jos joutuu olemaan vuorokauden erossa äidistään. Eli alle vuoden vanha ei saisi olla täyttä vuorokauttakaan erossa.
Ei tuossa pojassa vielä ainakaan mitään merkkejä traumoista näy, ikää nyt 2v.
 
Ainakin Sosiaalipsykologi Saara Kinnusen kirjassa Anna mun olla lapsi on juttua tuosta teoriasta että lapsi voi olla ikävuosiensa verran öitä erossa vanhemmistaan.
 
Meidän muru oli puolen vuoden ikäisenä meistä melkein vuorokauden erossa kun oltiin viettämässä hääpäivää hotellissa miehen kans ja yhden yön oli vajaa 10kk ikäisenä muuten vaan mummulla yötä kun mummu halus ja tyttö oli ollut ihan kiltti :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liina78:
Ainakin Sosiaalipsykologi Saara Kinnusen kirjassa Anna mun olla lapsi on juttua tuosta teoriasta että lapsi voi olla ikävuosiensa verran öitä erossa vanhemmistaan.

Kiitos tiedosta!! Täytyykin kipaista kirjastoon :) .

 
Alkuperäinen kirjoittaja oon vissiin tyhmä tai jtn...:
Miten yön aikana laps voi unohtaa, jos hän nukkuu? Siis jos vanhempi on paikalla hänen nukahtaessaan ja herätessään aamulla?

mietin taas et kuinkas kun lapsi (sanotaan vaikka 6kk) nukkuu 9 tunnin yöunet, niin eikö tuon tuntiteorian mukaan sen ois jo pitäny unohtaa vanhempansa?
 
Minusta tuntuu, että tuo suositus ei ole tarkoitettu kirjaimelliseksi, vaan niin, että se kansantajuisesti havainnollistaa sen tosiasian, että pienen lapsen ei pitäisi olla erossa vanhemmistaan kovin kauaa. Ja onhan se jotenkin järkeenkäypää ja helppoa ajatella ikävuosissa. Itselläni on vanhempi lapsi 3,5-vuotias, eivätkä ole kumpikaan vielä olleet yökylässä. Ensi kesänä aateltiin aloittaa, kun kuopuskin on jo 2,5-vuotias.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ehe:
Alkuperäinen kirjoittaja oon vissiin tyhmä tai jtn...:
Miten yön aikana laps voi unohtaa, jos hän nukkuu? Siis jos vanhempi on paikalla hänen nukahtaessaan ja herätessään aamulla?

mietin taas et kuinkas kun lapsi (sanotaan vaikka 6kk) nukkuu 9 tunnin yöunet, niin eikö tuon tuntiteorian mukaan sen ois jo pitäny unohtaa vanhempansa?

Mietis nyt uudestaan.

Oleellista tossakin on se, että vanhempi on paikalla kun lapsi herää.
Se kasvattaa luottamusta. Ei se, mitä unen aikana tapahtuu, merkitse yhtään mitään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keikas:
Minusta tuntuu, että tuo suositus ei ole tarkoitettu kirjaimelliseksi, vaan niin, että se kansantajuisesti havainnollistaa sen tosiasian, että pienen lapsen ei pitäisi olla erossa vanhemmistaan kovin kauaa. Ja onhan se jotenkin järkeenkäypää ja helppoa ajatella ikävuosissa. Itselläni on vanhempi lapsi 3,5-vuotias, eivätkä ole kumpikaan vielä olleet yökylässä. Ensi kesänä aateltiin aloittaa, kun kuopuskin on jo 2,5-vuotias.

Näin juuri.

Kyllä tästä aiheesta psykologista tutkimustietoa löytyy jos vain jaksaa etsiä.
Lapsen psyykkisessä kehityksessä on ainakin pari vierastamisvaihetta ennen ja jälkeen vuoden iän, jolloin takertuu tavallista enemmän vanhempiinsa/vanhempaansa. Silloin lienee parempi välttää kovin pitkiä erossa oloja lapsesta.
Meillä isommat lapset olivat aikanaan jo alle vuoden iässä ekoja kertoja yökylässä, kun äiti oli nuorempi ja menovaihde toisinaan päällä. Nyt kuopus vietiin ekan kerran yökylään lähemmäs kahden vuoden iässä ja silloinkin isommat sisarukset "turvana" mummulassa mukana. En raaskis nyt moneksi yöksi viedäkään hoitoon noin pientä, koska tulee kuitenkin se aika kun ne koululaisina vinkuvat joka viikonloppu johonkin yökyläilemään.
 

Yhteistyössä