Mihin on teiltä ihmisiltä

Voi että, onpas kinkkinen tilanne. Kyllä minä olen sen käsittänyt, että ihminen, joka on uskossa Jeesukseen, pääsee taivaaseen ja sieltä ei puutu enää mitään. Ja olen kuullut opetusta, että ihminen todellakin kuin unohtaa ne ihmiset ja läheisensä jotka eivät sinne päässeet. Koska taivaassa ei ole enää itkua. Mutta mikä mua oikeesti eniten surettaa, on teidän loppuperhe, eli sinä ja tyttäresi. Voit tukea poikaasi omassa uskossaan sillä tavalla, että kehoitat häntä rukoilemaan teidän puolestanne, että Jumalan hyvä tahto tapahtuisi koko perheessäne. Sillä Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin. onko pajallasi uskovia, kristittyjä kavereita? Tai käykö hän missään srk:ssa? Sieltä varmasti voisi saada hyvää apua ja tukea omassa uskossa kasvamiseen.

Junnulla ei ole erityiseen uskovia kavereita eikä ole missään seurakuntien toiminnassa mukana. Ihan siksikin, että on luultavasti helpompaa elää perheensä kanssa ilman kirkon tuomitsevaisuutta. Tarkoitan siis sitä, että 16-vuotiaan on varmaan helpompi elää, jos ulkopuolinen taho ei passita äitiä ja siskoa helvettiin. Se 16 v kun joutuu olosuhteiden pakosta elämään niiden helvettiin menijöiden kanssa. Ja on toisesta helvettiin menijästä - äidistään - vielä taloudellisesti riippuvainenkin =)

Mä en usko, että junnu suree mun ja likan kohtaloa. Moniuskontoisessa perheessä kun kukaan ei voi ajatella niin, että se oma uskonto on ainoa oikea ja muiden uskonnot on vääriä. Uskonto on ainoa oikea vain itselle, mutta ei niille muille. Mä en sure sitä, että junnu ei tule aikanaan likan ja mun mukaan. En sure sitä siksi, että se toiseen paikkaan meno on junnun oma valinta. Aivan kuten mun ja likan valinta on mennä muualle kuin kristittyjen taivaaseen.

 

Voi että, onpas kinkkinen tilanne. Kyllä minä olen sen käsittänyt, että ihminen, joka on uskossa Jeesukseen, pääsee taivaaseen ja sieltä ei puutu enää mitään. Ja olen kuullut opetusta, että ihminen todellakin kuin unohtaa ne ihmiset ja läheisensä jotka eivät sinne päässeet. Koska taivaassa ei ole enää itkua. Mutta mikä mua oikeesti eniten surettaa, on teidän loppuperhe, eli sinä ja tyttäresi. Voit tukea poikaasi omassa uskossaan sillä tavalla, että kehoitat häntä rukoilemaan teidän puolestanne, että Jumalan hyvä tahto tapahtuisi koko perheessäne. Sillä Jumala kuulee rukoukset ja vastaa niihin. onko pajallasi uskovia, kristittyjä kavereita? Tai käykö hän missään srk:ssa? Sieltä varmasti voisi saada hyvää apua ja tukea omassa uskossa kasvamiseen.

Junnulla ei ole erityiseen uskovia kavereita eikä ole missään seurakuntien toiminnassa mukana. Ihan siksikin, että on luultavasti helpompaa elää perheensä kanssa ilman kirkon tuomitsevaisuutta. Tarkoitan siis sitä, että 16-vuotiaan on varmaan helpompi elää, jos ulkopuolinen taho ei passita äitiä ja siskoa helvettiin. Se 16 v kun joutuu olosuhteiden pakosta elämään niiden helvettiin menijöiden kanssa. Ja on toisesta helvettiin menijästä - äidistään - vielä taloudellisesti riippuvainenkin =)

Mä en usko, että junnu suree mun ja likan kohtaloa. Moniuskontoisessa perheessä kun kukaan ei voi ajatella niin, että se oma uskonto on ainoa oikea ja muiden uskonnot on vääriä. Uskonto on ainoa oikea vain itselle, mutta ei niille muille. Mä en sure sitä, että junnu ei tule aikanaan likan ja mun mukaan. En sure sitä siksi, että se toiseen paikkaan meno on junnun oma valinta. Aivan kuten mun ja likan valinta on mennä muualle kuin kristittyjen taivaaseen.

Ei mikään srk tuomitse helvettiin. Oikeesti. Kun kysyit, että kuinka voisit tukea sun poikaasi tuossa uskonto-asiassa, niin se srk-yhteys ois kyllä hyvä. Mutta niinkuin Gracekin kysyi, niin onko poikasi siis uskossa?

 

Eli hän siis uskoo Jeesukseen näin olen ymmärtänyt eikö?

Sinä et äitinä voi varmaan enemmän sanoa kuin mitä olet sanonut eli ei hän taivaassa sure mitään koska siellä ei tunneta surua.

Se mitä hän voi tehdä niin on rukoilla Jumalalta siihen asiaan helpotusta ja viisautta ymmärtää.

Mä haluan kysyä sinulta vielä kun minähän olen pelännyt kuolemaa ennen uskon tuloani, mutta eikö sinua pelota yhtään ?

Kyllä, junnu uskoo Jeesukseen. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän. Tuo rukous pitääkin junnulle sanoa. Tiedän, että poikaa surettaa se, että meidän tiemme tulevat aikanaan erkanemaan. Tietää myös, että minä ja isosisko jatketaan matkaamme yhdessä, hän vaan valitsee toisen tien. Mutta kun sen tien tuntee oikeaksi, sen kulkee menetyksistään huolimatta =)

Pelkäisinkö kuolemaa? Ehei, en todellakaan pelkää. Jälleensyntymiseen uskovana kuolema on vain ovi seuraavaan elämään. Ei siinä ole mitään pelättävää =)

 

Ei mikään srk tuomitse helvettiin. Oikeesti. Kun kysyit, että kuinka voisit tukea sun poikaasi tuossa uskonto-asiassa, niin se srk-yhteys ois kyllä hyvä. Mutta niinkuin Gracekin kysyi, niin onko poikasi siis uskossa?

Myönnän, että se helvettiin tuomitseminen oli hieman kärjistettyä =) Mutta jo rippikoulussa junnulle tuli kirkon taholta erittäin ikävä tunne perheensä vuoksi. Meinasi jättää koko riparinkin ksken, koska koki papin puheet siten, että äiti ja sisko on kadotukseen tuomittuja. Ja niinhän me tietty kristinuskon mukaan ollaankin. Onko olemassa sellaista kristillistä yhteisöä, joka kunnioittaa myös muita uskovaisia kuin kristittyjä?

 

Eli hän siis uskoo Jeesukseen näin olen ymmärtänyt eikö?

Sinä et äitinä voi varmaan enemmän sanoa kuin mitä olet sanonut eli ei hän taivaassa sure mitään koska siellä ei tunneta surua.

Se mitä hän voi tehdä niin on rukoilla Jumalalta siihen asiaan helpotusta ja viisautta ymmärtää.

Mä haluan kysyä sinulta vielä kun minähän olen pelännyt kuolemaa ennen uskon tuloani, mutta eikö sinua pelota yhtään ?

Kyllä, junnu uskoo Jeesukseen. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän. Tuo rukous pitääkin junnulle sanoa. Tiedän, että poikaa surettaa se, että meidän tiemme tulevat aikanaan erkanemaan. Tietää myös, että minä ja isosisko jatketaan matkaamme yhdessä, hän vaan valitsee toisen tien. Mutta kun sen tien tuntee oikeaksi, sen kulkee menetyksistään huolimatta =)

Pelkäisinkö kuolemaa? Ehei, en todellakaan pelkää. Jälleensyntymiseen uskovana kuolema on vain ovi seuraavaan elämään. Ei siinä ole mitään pelättävää =)

Oliko se niiin että uskot syntyväsi joksikin metsäneläimeksi?
Tässä mulla vähän aukkoa sivistyksessä kuten muissakin uskonnoissa...

 

Oliko se niiin että uskot syntyväsi joksikin metsäneläimeksi?
Tässä mulla vähän aukkoa sivistyksessä kuten muissakin uskonnoissa...

Mä uskon siihen, että synnyn uudestaan joksikin elolliseksi olennoksi. Ihmiseksi, ketuksi, oravaksi, ameebaksi, männyksi tai rairuohoksi. Sielunvaellukseen taas en usko.Eli siihen, että syntyisin jokaisessa elämässäni aina uudestaan ihmiseksi.

 

Eli hän siis uskoo Jeesukseen näin olen ymmärtänyt eikö?

Sinä et äitinä voi varmaan enemmän sanoa kuin mitä olet sanonut eli ei hän taivaassa sure mitään koska siellä ei tunneta surua.

Se mitä hän voi tehdä niin on rukoilla Jumalalta siihen asiaan helpotusta ja viisautta ymmärtää.

Mä haluan kysyä sinulta vielä kun minähän olen pelännyt kuolemaa ennen uskon tuloani, mutta eikö sinua pelota yhtään ?

Kyllä, junnu uskoo Jeesukseen. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän. Tuo rukous pitääkin junnulle sanoa. Tiedän, että poikaa surettaa se, että meidän tiemme tulevat aikanaan erkanemaan. Tietää myös, että minä ja isosisko jatketaan matkaamme yhdessä, hän vaan valitsee toisen tien. Mutta kun sen tien tuntee oikeaksi, sen kulkee menetyksistään huolimatta =)

Pelkäisinkö kuolemaa? Ehei, en todellakaan pelkää. Jälleensyntymiseen uskovana kuolema on vain ovi seuraavaan elämään. Ei siinä ole mitään pelättävää =)

nyt tuli kyllä aivan off topic-kysymys, mutta tuosta jälleensyntymisestä..Kun tämä maapallokin näyttää vetelevän aika lailla viimoisia (meistä hörhöilijösitä huolimatta...). Mites käy tuon jälleensyntymisopin kanssa, kun elämää ei enää täällä ole? Onko se riippuvainen maapallosta? Ja sitten, onko teillä olemssa jotain "nirvanaa" tai vastaavaa paikkaa, jos ei enää jaksa syntyä uudestaan? Voiko kierteestä vapautua sun uskonnon mukaan? Mikä määrittelee sen, mikä susta tulee seuraavassa elämässä? Mihin pahaa tehneet ihmiset joutuvat ja missä menee raja pahan ja hyvin pahan välillä? Jos sun uskonnossa elävää ihmistä alkaa vaivata omat tehdyt pahat teot, miten niistä voi vapautua? tässäpä aluksi

 

Ei mikään srk tuomitse helvettiin. Oikeesti. Kun kysyit, että kuinka voisit tukea sun poikaasi tuossa uskonto-asiassa, niin se srk-yhteys ois kyllä hyvä. Mutta niinkuin Gracekin kysyi, niin onko poikasi siis uskossa?

Myönnän, että se helvettiin tuomitseminen oli hieman kärjistettyä =) Mutta jo rippikoulussa junnulle tuli kirkon taholta erittäin ikävä tunne perheensä vuoksi. Meinasi jättää koko riparinkin ksken, koska koki papin puheet siten, että äiti ja sisko on kadotukseen tuomittuja. Ja niinhän me tietty kristinuskon mukaan ollaankin. Onko olemassa sellaista kristillistä yhteisöä, joka kunnioittaa myös muita uskovaisia kuin kristittyjä?

jaa-a ei kyllä tule mieleen..me kristityt ollaan aika ehdottomia näiden asioiden suhteen :/

Mutta ei me kaikki olla helvettiin tuomitsemassa en minä ainakaan..sitä valtaa mulle ei ole annettu..ONNEKSI

 

Oliko se niiin että uskot syntyväsi joksikin metsäneläimeksi?
Tässä mulla vähän aukkoa sivistyksessä kuten muissakin uskonnoissa...

Mä uskon siihen, että synnyn uudestaan joksikin elolliseksi olennoksi. Ihmiseksi, ketuksi, oravaksi, ameebaksi, männyksi tai rairuohoksi. Sielunvaellukseen taas en usko.Eli siihen, että syntyisin jokaisessa elämässäni aina uudestaan ihmiseksi.

rairuohoksi? Mitä iloa siitä on??? mikä idea tuossa on? Jos kerran syntyy uudesti oravaksi tms, niin eikö ois paljon järkevämpi syntyä joksikin missä voisi näitä sun tässä elämässäsi saatua ymmärrystä edes jollain tapaa hyödyntää?

 

Ei mikään srk tuomitse helvettiin. Oikeesti. Kun kysyit, että kuinka voisit tukea sun poikaasi tuossa uskonto-asiassa, niin se srk-yhteys ois kyllä hyvä. Mutta niinkuin Gracekin kysyi, niin onko poikasi siis uskossa?

Myönnän, että se helvettiin tuomitseminen oli hieman kärjistettyä =) Mutta jo rippikoulussa junnulle tuli kirkon taholta erittäin ikävä tunne perheensä vuoksi. Meinasi jättää koko riparinkin ksken, koska koki papin puheet siten, että äiti ja sisko on kadotukseen tuomittuja. Ja niinhän me tietty kristinuskon mukaan ollaankin. Onko olemassa sellaista kristillistä yhteisöä, joka kunnioittaa myös muita uskovaisia kuin kristittyjä?

jaa-a ei kyllä tule mieleen..me kristityt ollaan aika ehdottomia näiden asioiden suhteen :/

Mutta ei me kaikki olla helvettiin tuomitsemassa en minä ainakaan..sitä valtaa mulle ei ole annettu..ONNEKSI

kyllä kaikissa srk:ssa otetaan kaikki ihmiset ilolla vastaan. Mutta se ei tarkoita, että opista alettaisiin luopua. Ymmärrätkö?

 

En mä järjestöistä tiedä mutta olen itse kristitty ja uskovainen ja minulla on ystäviä eri uskonto suuntauksista 1 jehova pari muslimia katolilainen ja ortodoksi ja minä kyllä kunnioitan heitä ja he minua siksi me tullaankin juttuun mutta uskonasioista ei kinata eikä tapella

 

Oliko se niiin että uskot syntyväsi joksikin metsäneläimeksi?
Tässä mulla vähän aukkoa sivistyksessä kuten muissakin uskonnoissa...

Mä uskon siihen, että synnyn uudestaan joksikin elolliseksi olennoksi. Ihmiseksi, ketuksi, oravaksi, ameebaksi, männyksi tai rairuohoksi. Sielunvaellukseen taas en usko.Eli siihen, että syntyisin jokaisessa elämässäni aina uudestaan ihmiseksi.

Voi kauheeta, mun täytyy olla sitten tuolla tienpäällä varovainen entäpä jos ajan sun päälle kun olet syntynyt vaikka ketuksi tai mitä sulle käy jos tasaan pääsiäisenä saksilla rairuohoa..

Oletetaan nyt että jos kuolet ennen minua.
En tahdo nyt loukata millään lailla sinua..ehkä yritän olla jotenkin hauska..en tiedä...tai ehkä mua oikeesti kiinnostaa :snotty: :ashamed:

 

Oliko se niiin että uskot syntyväsi joksikin metsäneläimeksi?
Tässä mulla vähän aukkoa sivistyksessä kuten muissakin uskonnoissa...

Mä uskon siihen, että synnyn uudestaan joksikin elolliseksi olennoksi. Ihmiseksi, ketuksi, oravaksi, ameebaksi, männyksi tai rairuohoksi. Sielunvaellukseen taas en usko.Eli siihen, että syntyisin jokaisessa elämässäni aina uudestaan ihmiseksi.

Voi kauheeta, mun täytyy olla sitten tuolla tienpäällä varovainen entäpä jos ajan sun päälle kun olet syntynyt vaikka ketuksi tai mitä sulle käy jos tasaan pääsiäisenä saksilla rairuohoa..

Oletetaan nyt että jos kuolet ennen minua.
En tahdo nyt loukata millään lailla sinua..ehkä yritän olla jotenkin hauska..en tiedä...tai ehkä mua oikeesti kiinnostaa :snotty: :ashamed:

Joo, mutta oikeesti aika karmea ajatus, jos ihmiset syntyis uudestaan ruohoksi. Koskaan ei tiedä, missä se meidän matti nyt on, tässä vai tuossa tupossa. Ei kyllä mene ihan mun ajatteluun...

 

nyt tuli kyllä aivan off topic-kysymys, mutta tuosta jälleensyntymisestä..Kun tämä maapallokin näyttää vetelevän aika lailla viimoisia (meistä hörhöilijösitä huolimatta...). Mites käy tuon jälleensyntymisopin kanssa, kun elämää ei enää täällä ole? Onko se riippuvainen maapallosta? Ja sitten, onko teillä olemssa jotain "nirvanaa" tai vastaavaa paikkaa, jos ei enää jaksa syntyä uudestaan? Voiko kierteestä vapautua sun uskonnon mukaan? Mikä määrittelee sen, mikä susta tulee seuraavassa elämässä? Mihin pahaa tehneet ihmiset joutuvat ja missä menee raja pahan ja hyvin pahan välillä? Jos sun uskonnossa elävää ihmistä alkaa vaivata omat tehdyt pahat teot, miten niistä voi vapautua? tässäpä aluksi

paljon kysymyksiä, mutta koitan vastailla

En usko, että tämä maapallo koskaan täydellisesti tuhoutuu. Rotat, torakat ja skorpionit elävät hyvinkin elinkelvottomissa olosuhteissa. Onhan meillä ollut jääkausia ym ennenkin ja silti aina on jotain elollista siitä kasvanut. Luonto kyyllä pitää huolen siitä, että maapallon kannalta pahimmat vitsaukset eli ihmiset aikanaan hävitetään. Jos ei ihan kokonaan, niin ainakin ekologisesti kestäviin mittasuhteisiin.

Mun uskooni ei kuulu karman laki, nirvana eikä muukaan sellainen. Mun uskooni ei myöskään kuulu se, etteikö "jaksaisi" syntyä uudelleen. Kun aikanaan kuolen, mun ruumiini hajoaa alkuaineiksi ja niistä alkuaineista sitten syntyy taas jotain uutta. Vaikka kärpässieni =)

Ei, mun uskontoni mukaan "kierteestä" ei voi vapautua. Kyse kun on luonnon kiertokulusta. Vain siinä tapauksessa, että tosiaan koko maapallo tuhoutuu siten, että täällä ei mikään elollinen enää elä, luonnon kiertokulku loppuu.

Mikä määrittelee sen, mikä musta tulee seuraavassa elämässä? En minä tiedä. Luultavasti sattuma =) Riippuu vähän siitäkin, mihin mun tuhkani ripotellaan.

Pahantekijät menee sinne minne hyväntekijätkin. Eli maatuvat, hajoavat alkuaineiksi. Ne, jotka eivät mitään edellisestä elämästään oppineet, laitetaan lepovaiheen jälkeen takaisin opettelemaan. Ne, jotka oppivat, pääsevät oppimaan lisää. Useimmat ihmiset ajattelevat, että ihmisyys on korkein taso, millä maan päällä voi mitään oppia tai ymmärtää. Mun uskossani kuitenkin ihminen ei ole sen ihmeellisempi olento kuin kanttarellikaan.

Jos alkaa vaivata omat pahat teot, silloin ne pitää tavalla tai toisella hyvittää. Ja nimenomaan tässä elämässä. Tekemällä hyviä tekoja muille elollisille olennoille.

 

nyt tuli kyllä aivan off topic-kysymys, mutta tuosta jälleensyntymisestä..Kun tämä maapallokin näyttää vetelevän aika lailla viimoisia (meistä hörhöilijösitä huolimatta...). Mites käy tuon jälleensyntymisopin kanssa, kun elämää ei enää täällä ole? Onko se riippuvainen maapallosta? Ja sitten, onko teillä olemssa jotain "nirvanaa" tai vastaavaa paikkaa, jos ei enää jaksa syntyä uudestaan? Voiko kierteestä vapautua sun uskonnon mukaan? Mikä määrittelee sen, mikä susta tulee seuraavassa elämässä? Mihin pahaa tehneet ihmiset joutuvat ja missä menee raja pahan ja hyvin pahan välillä? Jos sun uskonnossa elävää ihmistä alkaa vaivata omat tehdyt pahat teot, miten niistä voi vapautua? tässäpä aluksi

paljon kysymyksiä, mutta koitan vastailla

En usko, että tämä maapallo koskaan täydellisesti tuhoutuu. Rotat, torakat ja skorpionit elävät hyvinkin elinkelvottomissa olosuhteissa. Onhan meillä ollut jääkausia ym ennenkin ja silti aina on jotain elollista siitä kasvanut. Luonto kyyllä pitää huolen siitä, että maapallon kannalta pahimmat vitsaukset eli ihmiset aikanaan hävitetään. Jos ei ihan kokonaan, niin ainakin ekologisesti kestäviin mittasuhteisiin.

Mun uskooni ei kuulu karman laki, nirvana eikä muukaan sellainen. Mun uskooni ei myöskään kuulu se, etteikö "jaksaisi" syntyä uudelleen. Kun aikanaan kuolen, mun ruumiini hajoaa alkuaineiksi ja niistä alkuaineista sitten syntyy taas jotain uutta. Vaikka kärpässieni =)

Ei, mun uskontoni mukaan "kierteestä" ei voi vapautua. Kyse kun on luonnon kiertokulusta. Vain siinä tapauksessa, että tosiaan koko maapallo tuhoutuu siten, että täällä ei mikään elollinen enää elä, luonnon kiertokulku loppuu.

Mikä määrittelee sen, mikä musta tulee seuraavassa elämässä? En minä tiedä. Luultavasti sattuma =) Riippuu vähän siitäkin, mihin mun tuhkani ripotellaan.

Pahantekijät menee sinne minne hyväntekijätkin. Eli maatuvat, hajoavat alkuaineiksi. Ne, jotka eivät mitään edellisestä elämästään oppineet, laitetaan lepovaiheen jälkeen takaisin opettelemaan. Ne, jotka oppivat, pääsevät oppimaan lisää. Useimmat ihmiset ajattelevat, että ihmisyys on korkein taso, millä maan päällä voi mitään oppia tai ymmärtää. Mun uskossani kuitenkin ihminen ei ole sen ihmeellisempi olento kuin kanttarellikaan.

Jos alkaa vaivata omat pahat teot, silloin ne pitää tavalla tai toisella hyvittää. Ja nimenomaan tässä elämässä. Tekemällä hyviä tekoja muille elollisille olennoille.

Ok, kiitos vastauksesta.
Ymmärrän taas himpun enemmän =)

 

Voi kauheeta, mun täytyy olla sitten tuolla tienpäällä varovainen entäpä jos ajan sun päälle kun olet syntynyt vaikka ketuksi tai mitä sulle käy jos tasaan pääsiäisenä saksilla rairuohoa..

Oletetaan nyt että jos kuolet ennen minua.
En tahdo nyt loukata millään lailla sinua..ehkä yritän olla jotenkin hauska..en tiedä...tai ehkä mua oikeesti kiinnostaa :snotty: :ashamed:

=) =) =) Ei sun tarvitse asiaa surra, koska sun uskontosi on eri kuin mun. Mutta mä en tosiaankaan tapa makuuhuoneeseeni ärsyttävästi inisemään tullutta hyttystä vaan ohjaan sen takaisin ikkunasta ulos. Kun valmistan junnulle liharuokia, teen tietyt riitit pyytääkseni anteeksi siltä eläimeltä - joka saattoi olla serkkuni - ja kun teen kasvisruokia, teen sen rakkaudella ja kiitollisuudella. Olen osa luontoa ja ihmiseksi syntyneenä mulla on ihmisen maailma. Mutta mun maailmani ei ole yhtään sen tärkeämpi kuin ketun maailmakaan. Jänis syö porkkanan ja kettu - tai ihminen - jäniksen. Se on luonnon kiertokulkua =)

Jos sä ajat mun ylitseni kettuna ei se ole sen kummallisempi asia kuin ajaisit mun ylitseni ihmisenä. Sun on tätä vaikea ymmärtää, koska pidät ihmistä tärkeämpänä kuin muita eläimiä. Minä taas en pidä, joten on aivan sama, keilaatko mut autollasi ollessani ihminen vai kettu.

 

En usko, että tämä maapallo koskaan täydellisesti tuhoutuu. Rotat, torakat ja skorpionit elävät hyvinkin elinkelvottomissa olosuhteissa. Onhan meillä ollut jääkausia ym ennenkin ja silti aina on jotain elollista siitä kasvanut. Luonto kyyllä pitää huolen siitä, että maapallon kannalta pahimmat vitsaukset eli ihmiset aikanaan hävitetään. Jos ei ihan kokonaan, niin ainakin ekologisesti kestäviin mittasuhteisiin.

Mun uskooni ei kuulu karman laki, nirvana eikä muukaan sellainen. Mun uskooni ei myöskään kuulu se, etteikö "jaksaisi" syntyä uudelleen. Kun aikanaan kuolen, mun ruumiini hajoaa alkuaineiksi ja niistä alkuaineista sitten syntyy taas jotain uutta. Vaikka kärpässieni =)

Ei, mun uskontoni mukaan "kierteestä" ei voi vapautua. Kyse kun on luonnon kiertokulusta. Vain siinä tapauksessa, että tosiaan koko maapallo tuhoutuu siten, että täällä ei mikään elollinen enää elä, luonnon kiertokulku loppuu.

Mikä määrittelee sen, mikä musta tulee seuraavassa elämässä? En minä tiedä. Luultavasti sattuma =) Riippuu vähän siitäkin, mihin mun tuhkani ripotellaan.

Pahantekijät menee sinne minne hyväntekijätkin. Eli maatuvat, hajoavat alkuaineiksi. Ne, jotka eivät mitään edellisestä elämästään oppineet, laitetaan lepovaiheen jälkeen takaisin opettelemaan. Ne, jotka oppivat, pääsevät oppimaan lisää. Useimmat ihmiset ajattelevat, että ihmisyys on korkein taso, millä maan päällä voi mitään oppia tai ymmärtää. Mun uskossani kuitenkin ihminen ei ole sen ihmeellisempi olento kuin kanttarellikaan.

Jos alkaa vaivata omat pahat teot, silloin ne pitää tavalla tai toisella hyvittää. Ja nimenomaan tässä elämässä. Tekemällä hyviä tekoja muille elollisille olennoille.

Eli tavallaan sinä uskot biologiaan, että ruumiisi maatuu ja jätöksisä madot saavat omansa, ja ehkä pari voikukkaakin. Ok. Tässä ei siis ole mukana sun sielustasi eikä persoonastasi mitään?
Tuo pahantekijä vs hyväntekijä-juttu meni kyllä himpun verran yli ymmärryksen...eli he siis hajoavat niinkuin me kaikki, myös kristityt (ellemme valitse polttohautausta). Mutta, menevätkö siis kanttarellit ja ihmiset samaan lepopaikkaan??? Ja missä se paikka on? ja kuka määrittelee, ketkä hajoavat atomeiksi ja ketkä menevät levähtämään? Ja kuka määrittelee sen, etten ole riittävän oppinut pääsemään atomiksi? vaikeita kysymyksiä :/

 

En usko, että tämä maapallo koskaan täydellisesti tuhoutuu. Rotat, torakat ja skorpionit elävät hyvinkin elinkelvottomissa olosuhteissa. Onhan meillä ollut jääkausia ym ennenkin ja silti aina on jotain elollista siitä kasvanut. Luonto kyyllä pitää huolen siitä, että maapallon kannalta pahimmat vitsaukset eli ihmiset aikanaan hävitetään. Jos ei ihan kokonaan, niin ainakin ekologisesti kestäviin mittasuhteisiin.

Mun uskooni ei kuulu karman laki, nirvana eikä muukaan sellainen. Mun uskooni ei myöskään kuulu se, etteikö "jaksaisi" syntyä uudelleen. Kun aikanaan kuolen, mun ruumiini hajoaa alkuaineiksi ja niistä alkuaineista sitten syntyy taas jotain uutta. Vaikka kärpässieni =)

Ei, mun uskontoni mukaan "kierteestä" ei voi vapautua. Kyse kun on luonnon kiertokulusta. Vain siinä tapauksessa, että tosiaan koko maapallo tuhoutuu siten, että täällä ei mikään elollinen enää elä, luonnon kiertokulku loppuu.

Mikä määrittelee sen, mikä musta tulee seuraavassa elämässä? En minä tiedä. Luultavasti sattuma =) Riippuu vähän siitäkin, mihin mun tuhkani ripotellaan.

Pahantekijät menee sinne minne hyväntekijätkin. Eli maatuvat, hajoavat alkuaineiksi. Ne, jotka eivät mitään edellisestä elämästään oppineet, laitetaan lepovaiheen jälkeen takaisin opettelemaan. Ne, jotka oppivat, pääsevät oppimaan lisää. Useimmat ihmiset ajattelevat, että ihmisyys on korkein taso, millä maan päällä voi mitään oppia tai ymmärtää. Mun uskossani kuitenkin ihminen ei ole sen ihmeellisempi olento kuin kanttarellikaan.

Jos alkaa vaivata omat pahat teot, silloin ne pitää tavalla tai toisella hyvittää. Ja nimenomaan tässä elämässä. Tekemällä hyviä tekoja muille elollisille olennoille.

Eli tavallaan sinä uskot biologiaan, että ruumiisi maatuu ja jätöksisä madot saavat omansa, ja ehkä pari voikukkaakin. Ok. Tässä ei siis ole mukana sun sielustasi eikä persoonastasi mitään?
Tuo pahantekijä vs hyväntekijä-juttu meni kyllä himpun verran yli ymmärryksen...eli he siis hajoavat niinkuin me kaikki, myös kristityt (ellemme valitse polttohautausta). Mutta, menevätkö siis kanttarellit ja ihmiset samaan lepopaikkaan??? Ja missä se paikka on? ja kuka määrittelee, ketkä hajoavat atomeiksi ja ketkä menevät levähtämään? Ja kuka määrittelee sen, etten ole riittävän oppinut pääsemään atomiksi? vaikeita kysymyksiä :/

JA TAAS LAINAUS PIELEEN!! Mä en ikinä opi .

 

Voi kauheeta, mun täytyy olla sitten tuolla tienpäällä varovainen entäpä jos ajan sun päälle kun olet syntynyt vaikka ketuksi tai mitä sulle käy jos tasaan pääsiäisenä saksilla rairuohoa..

Oletetaan nyt että jos kuolet ennen minua.
En tahdo nyt loukata millään lailla sinua..ehkä yritän olla jotenkin hauska..en tiedä...tai ehkä mua oikeesti kiinnostaa :snotty: :ashamed:

=) =) =) Ei sun tarvitse asiaa surra, koska sun uskontosi on eri kuin mun. Mutta mä en tosiaankaan tapa makuuhuoneeseeni ärsyttävästi inisemään tullutta hyttystä vaan ohjaan sen takaisin ikkunasta ulos. Kun valmistan junnulle liharuokia, teen tietyt riitit pyytääkseni anteeksi siltä eläimeltä - joka saattoi olla serkkuni - ja kun teen kasvisruokia, teen sen rakkaudella ja kiitollisuudella. Olen osa luontoa ja ihmiseksi syntyneenä mulla on ihmisen maailma. Mutta mun maailmani ei ole yhtään sen tärkeämpi kuin ketun maailmakaan. Jänis syö porkkanan ja kettu - tai ihminen - jäniksen. Se on luonnon kiertokulkua =)

Jos sä ajat mun ylitseni kettuna ei se ole sen kummallisempi asia kuin ajaisit mun ylitseni ihmisenä. Sun on tätä vaikea ymmärtää, koska pidät ihmistä tärkeämpänä kuin muita eläimiä. Minä taas en pidä, joten on aivan sama, keilaatko mut autollasi ollessani ihminen vai kettu.

Huh, onpas melkoinen systeemi!! Ei varmaan menisi mun putkiaivoihin nuo opit..Mutta tuo ruoan tietynlainen kunnioittaminen on kyllä tärkeä. Minä siunaan aina ruoan ja kiitän Taivaan Isää siitä, että Hän tänäkin päivänä ravitsee meidät.

 

Eli tavallaan sinä uskot biologiaan, että ruumiisi maatuu ja jätöksisä madot saavat omansa, ja ehkä pari voikukkaakin. Ok. Tässä ei siis ole mukana sun sielustasi eikä persoonastasi mitään?
Tuo pahantekijä vs hyväntekijä-juttu meni kyllä himpun verran yli ymmärryksen...eli he siis hajoavat niinkuin me kaikki, myös kristityt (ellemme valitse polttohautausta). Mutta, menevätkö siis kanttarellit ja ihmiset samaan lepopaikkaan??? Ja missä se paikka on? ja kuka määrittelee, ketkä hajoavat atomeiksi ja ketkä menevät levähtämään? Ja kuka määrittelee sen, etten ole riittävän oppinut pääsemään atomiksi? vaikeita kysymyksiä :/

JA TAAS LAINAUS PIELEEN!! Mä en ikinä opi .

Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin tietokoneet Mäkin lainailen palstalla milloin mitäkin.

Biologiaan on vaikea olla uskomatta, jos käy kaivamassa joskus lemmikkinsä haudan auki. Luut sielä vaan kissasta on. Ei sielua eikä muutakaan. Jotainhan sille ksissan turkille ja lihalle, verisuonille ja sisäelimille on täytynyt tapahtua, kun ei ne enää siellä haudassakaan ole. Mutta vaikea kuvitella, että missään leijailisi irrallisia kissan turkkeja, verisuionia, maksoja jne. Kyllä ne taitaa maatua ja jotain uutta niistä syntyy. Tavalla tai toisella..

Mun uskoni on sikäli erikoinen, että en pidä kenenkään muun uskoa vääränä. Päinvastoin kuin sinä, mä ajattelen, että sinä varmaan menet juuri sinne kuin olet uskonutkin. Luultavasti siis taivaaseen =) Sinä varmaan oman uskosi perusteella ajattelet, että minä en voi mitenkään jälleensyntyä vaan joudun kadotukseen. Eikö vain? =)

Ei ole olemassa mitään ketä tai kuka, joka asioista päättäisi. Tai no on... luonto. Vaikka olenkin suurimmaksi osaksi muinaissuomalainen ja siten mulla on useita jumalia, olen myös toisaalta osin panteisti. Mun uskossani ei kaivata ketään henkilöä, joka päättäisi, että nyt teet noin ja nyt tapahtuu näin. Kristinuskossa on selkeä jumala, joka päättää ja määrää. Mun uskossani ei ole.

Mun uskossani kaikki kaltaiseni hajoavat atomeiksi ja menevät levähtämään. Ja syntyvät aikanaan jossain olomuodossa uudestaan.

 

Huh, onpas melkoinen systeemi!! Ei varmaan menisi mun putkiaivoihin nuo opit..Mutta tuo ruoan tietynlainen kunnioittaminen on kyllä tärkeä. Minä siunaan aina ruoan ja kiitän Taivaan Isää siitä, että Hän tänäkin päivänä ravitsee meidät.

Ei ole tarkoituskaan, että kaikki maailman ihmiset uskoisivat samalla tavalla =) Uskontojen monipuolisuus on yksi ihmiskunnan suurimmista rikkauksista.

 

Huh, onpas melkoinen systeemi!! Ei varmaan menisi mun putkiaivoihin nuo opit..Mutta tuo ruoan tietynlainen kunnioittaminen on kyllä tärkeä. Minä siunaan aina ruoan ja kiitän Taivaan Isää siitä, että Hän tänäkin päivänä ravitsee meidät.

Ei ole tarkoituskaan, että kaikki maailman ihmiset uskoisivat samalla tavalla =) Uskontojen monipuolisuus on yksi ihmiskunnan suurimmista rikkauksista.

mä ajattelen, että kulttuurien moninaisuus on rikkautta. Uskonnon taas käsitän niin, että on olemssa Luoja-Jumala, joka on luonut meidät ihmiset yhteyteensä. Ja ihmisellä on myös kaipuu Luojaansa kohtaan, mistä seuraa uskonnot, eli oppirakennelmat, jotka pyrkivät selittämään ns. perimmäissiä kysymyksiä.

 

Eli tavallaan sinä uskot biologiaan, että ruumiisi maatuu ja jätöksisä madot saavat omansa, ja ehkä pari voikukkaakin. Ok. Tässä ei siis ole mukana sun sielustasi eikä persoonastasi mitään?
Tuo pahantekijä vs hyväntekijä-juttu meni kyllä himpun verran yli ymmärryksen...eli he siis hajoavat niinkuin me kaikki, myös kristityt (ellemme valitse polttohautausta). Mutta, menevätkö siis kanttarellit ja ihmiset samaan lepopaikkaan??? Ja missä se paikka on? ja kuka määrittelee, ketkä hajoavat atomeiksi ja ketkä menevät levähtämään? Ja kuka määrittelee sen, etten ole riittävän oppinut pääsemään atomiksi? vaikeita kysymyksiä :/

JA TAAS LAINAUS PIELEEN!! Mä en ikinä opi .

Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin tietokoneet Mäkin lainailen palstalla milloin mitäkin.

Biologiaan on vaikea olla uskomatta, jos käy kaivamassa joskus lemmikkinsä haudan auki. Luut sielä vaan kissasta on. Ei sielua eikä muutakaan. Jotainhan sille ksissan turkille ja lihalle, verisuonille ja sisäelimille on täytynyt tapahtua, kun ei ne enää siellä haudassakaan ole. Mutta vaikea kuvitella, että missään leijailisi irrallisia kissan turkkeja, verisuionia, maksoja jne. Kyllä ne taitaa maatua ja jotain uutta niistä syntyy. Tavalla tai toisella..

Mun uskoni on sikäli erikoinen, että en pidä kenenkään muun uskoa vääränä. Päinvastoin kuin sinä, mä ajattelen, että sinä varmaan menet juuri sinne kuin olet uskonutkin. Luultavasti siis taivaaseen =) Sinä varmaan oman uskosi perusteella ajattelet, että minä en voi mitenkään jälleensyntyä vaan joudun kadotukseen. Eikö vain? =)

Ei ole olemassa mitään ketä tai kuka, joka asioista päättäisi. Tai no on... luonto. Vaikka olenkin suurimmaksi osaksi muinaissuomalainen ja siten mulla on useita jumalia, olen myös toisaalta osin panteisti. Mun uskossani ei kaivata ketään henkilöä, joka päättäisi, että nyt teet noin ja nyt tapahtuu näin. Kristinuskossa on selkeä jumala, joka päättää ja määrää. Mun uskossani ei ole.

Mun uskossani kaikki kaltaiseni hajoavat atomeiksi ja menevät levähtämään. Ja syntyvät aikanaan jossain olomuodossa uudestaan.

kirkauduin, niin on ehkä selkeämpää, kuin hillua vuoroin petrana jne . Juu, tavallaan en tarkoittanut siis sitä, etten usko että ihmine maatuu, kukkanen lakastuu jne, vaan siis sitä että sun uskos on sama, mitä biologisesti siis organismille tapahtuu luonnossa. Mun ymmärrykseni mukaan mikään ei tapahdu itsestään. Lautanen ei liiku itsestään, enkä ymmärrä, kuinka sun uskonnossasi siis itsestään joku menisi lepäämään, ilman selkeää isompaa, ylempää ymmärrystä, joka päättää, kuka on riittävän hyvä ja kuka taas menee lepäämään ja lähtee oppimaan lisää. Täytyy olla joku, joka erottelee, sillä itsestään esim luonto ei voi tuollaista määritellä.

 

mä ajattelen, että kulttuurien moninaisuus on rikkautta. Uskonnon taas käsitän niin, että on olemssa Luoja-Jumala, joka on luonut meidät ihmiset yhteyteensä. Ja ihmisellä on myös kaipuu Luojaansa kohtaan, mistä seuraa uskonnot, eli oppirakennelmat, jotka pyrkivät selittämään ns. perimmäissiä kysymyksiä.

No aika pitkälle noinkin =) Mutta usein kulttuuri ja uskonto liittyy hyvin tiiviisti toisiinsa, varsinkin alkuperäiskansojen kohdalla. Vietin tuossa reilu vuosi sitten yhden päivän Fort Piercessä reservaatissa ja täytyy sanoa, että aika tiiviisti siihen intiaanikulttuuriin liittyi myös heidän ikiaikainen uskontonsakin. Itse asiassa erittäin vaikea edes kuvitella, miten sen uskonnon erottaisi siitä kulttuurista.

 

Täytyy olla joku, joka erottelee, sillä itsestään esim luonto ei voi tuollaista määritellä.

nää on varmaan asioita, joihin meistä kumpikaan ei osaa vastata =) Sinä tarvitset uskoaksesi "sen jonkun" ja minä taas en tarvitse. Koska minusta nimenomaan luonto voi keksiä miltei mitä tahansa...uusia viruksia, mutaatioita jne. Sinä kenties ajattelet, että mutaatiot on jumalan luomia, mutta mun uskoni mukaan luonto vain tekee tehtävänsä. Niinkin raadollisessa asiassa kuin esim keskenmeno. Mun ajatusmaailmassani luonto aiheutti sen, sun ajatusmaailmassasi taas Jumala aiheutti sen.

Ei meidän ajatusmaailmat nyt niin kovin kaukana toisistaan ole =) Sinä vaan haluat jonkin henkilöitymän ja minä tyydyn abstraktiin. Luultavasti loppupeleissä täysin sama asia =)