Mun ex oli melkein koko yhdessäoömme linnassa ja suurimman osan pojan elämästä (poika nyt 2.5v), se oli rankkaa aikaa... Onneksi poika oli niin pieni ettei osannut ihmetellä missä isä on, oli niin tottunut siihen ettei isä ole kotona. Linnassa oloaika oli toisaalta myös helpottavaa, ei ollut ainaisia riitoja, pettämistä, poissaoloja jne..vaan rauhallista "normaali" arkea mulla ja lapsella. Isä pääsi pois pojan ollessa 2v, heten jakso olla meidän kanssa mut sit taas oma elämä eli huumeet ja naiset kiinnostivat enemmän... Nyt onkin vaikeampaa selitellä pojalle miksei isä ole kotona...Isä jätti meidät tosi tylysti, löysi uuden naisen ja muutti sinne, ei ensin edes kertonut mulle... Oli mukams aina "Töissä"

Rankkaa olla linnakundin muija oli sitten ex tai nykyinen, aina tuomitaan..ei voikertoa totuutta jne... Tapasin uden miehen joka selitti miten kamalasti hänelle kävi, kun tapasi muijan jonka ex oli linnakundi..Kertoo kuulemma miten tyhmä muija on..En sit viitsinyt kertoa et mun ex on myös linnakundi, hävisin vaan paikalta..
Voimia sulle tai teille joiden mies onlinnassa