Mies on vihainen kun en kyennytkään töihin

[vieras]

Ymmärrän ap:ta. Itselläni on paniikkioireita ollut ja kyllähän mä tiedän että ne on liioteltuja, mutta tää on sairaus eikä sitä niin vaan itteään siitä ylös psyykata. Sitä ei voi ymmärtää ihminen joka ei ole sitä itse kokenut. Luulen että miehesi vaan turhautui kun oli niin toivonut että olisit parantunut. Anna sillekkin aikaa ja ymmärrystä tsemppiä että vielä joskus pääset työelämään!

 

[Herra Majuri]

Burn out helmikuussa, tänään oli töihin paluu mutta aloin oireilla niin pahasti etten kyennyt menemään. Mies ollut kuin perseelle ammuttu karhu. Kysyin, että mitä on mieltä. Sanoi, ettei jaksa koko ajan jauhaa asiasta. Lopulta sanoi, että jos olisin mennyt töihin, ei tarvis tuotakaan kysellä
Muutenkin tosi luuserimainen olo ja olen pettynyt itseeni.

Alat toipumaan, koska myönnät olevasi luuseri

 

[ap]

Burn out helmikuussa, tänään oli töihin paluu mutta aloin oireilla niin pahasti etten kyennyt menemään. Mies ollut kuin perseelle ammuttu karhu. Kysyin, että mitä on mieltä. Sanoi, ettei jaksa koko ajan jauhaa asiasta. Lopulta sanoi, että jos olisin mennyt töihin, ei tarvis tuotakaan kysellä
Muutenkin tosi luuserimainen olo ja olen pettynyt itseeni.

Alat toipumaan, koska myönnät olevasi luuseri

Nyt täytyy sanoa pahasti, haista paska.

 

[f]

Eli siis miehesi on ollut pitempään osana tuota sinun kuviotasi kuin tuon ensin mainitsemasi 2kk. Jos kerran olit osastolla ennen sitä ja oireet alkoivat jo lähes kymmenen vuotta sitten.

Jep, se on ollut 10 vuotta kuvioissa mutta normaalisti olen lapset saanut, opiskellut jne kunnes oireet alkoi KUNNOLLA 2008.

Eli loppujen lopuksi miehesi on ollut vierelläsi kokemassa tuota asiaa noin kaksi vuotta. Minun mielestäni tuossa kohtaa on erittäinkin todennäköistä se, että myös miehesi on väsynyt tuossa tilanteessa. Masennushan on rankkaa myös sairastajan läheisille. Ei miehesi varmastikaan ole väsynyt sinuun, vaan nimenomaan tuohon tilanteeseen. Ehkä hän ajatteli, että nyt vihdoin on valoa tunnelin päässä sinun töihin menosi myötä ja nyt kun niin ei sitten käynytkään, niin mies turhautui.

Tsemppiä sulle ja perheellesi! :hug:

 

[ap]

Eli siis miehesi on ollut pitempään osana tuota sinun kuviotasi kuin tuon ensin mainitsemasi 2kk. Jos kerran olit osastolla ennen sitä ja oireet alkoivat jo lähes kymmenen vuotta sitten.

Jep, se on ollut 10 vuotta kuvioissa mutta normaalisti olen lapset saanut, opiskellut jne kunnes oireet alkoi KUNNOLLA 2008.

Eli loppujen lopuksi miehesi on ollut vierelläsi kokemassa tuota asiaa noin kaksi vuotta. Minun mielestäni tuossa kohtaa on erittäinkin todennäköistä se, että myös miehesi on väsynyt tuossa tilanteessa. Masennushan on rankkaa myös sairastajan läheisille. Ei miehesi varmastikaan ole väsynyt sinuun, vaan nimenomaan tuohon tilanteeseen. Ehkä hän ajatteli, että nyt vihdoin on valoa tunnelin päässä sinun töihin menosi myötä ja nyt kun niin ei sitten käynytkään, niin mies turhautui.

Tsemppiä sulle ja perheellesi! :hug:

Kyllä mä tiedän että on rankkaa. Siksi olen hakenut apua meille. Ja olin jo aiemmin töissä, mutta kävi näin..tulevaa en osaa ennustaa.