R
rrrsss
Vieras
Minä kävin läpi masennukseen johtaneen uupumuksen tuossa parisen vuotta sitten. Tänä aikana en jaksanut entisellä tavalla keskittyä kodin hoitamiseen, tein sen minkä jaksoin, mies teki osansa ja loppu vaan sitten jäi "kaaokseen".
Mulla meni silloin kaikki voimavarat siihen, että sain lapset ruokittua, ulkoilutettua yms hoidettua, ja pestyä pyykit. Sekaista oli, ja pyykkiä silti kertyi ja tiskejä yms. Ikkunat pesemättä ja sellaista pientä kaaosta koko ajan.
Nyt sitten kun oma oloni on ollut tässä jo jonkin aikaa paljon parempi, olen myös saanut paljon enemmän tehtyä kotona. Siis peruslastenhoidon lisäksi pestyä ihan säännöllisesti lattioita, imuroitua useammin, pestyä ikkunoita, järjesteltyä kaappeja, hoidettua pihaa. Ja miten mies on siihen reagoinut? No hänpä on lopettanut kokonaan kotitöiden tekemisen!
Entinen tilanne oli se, että minä tein kotitöistä kolmanneksen, mies kolmanneksen ja loput jäi tekemättä. Nyt tilanne on se, että minä teen 90 prosenttia kotitöistä, ainoa mitä mies tekee on se että lukee lapsille joka toinen päivä iltasadun. Ei tunnu ihan reilulta
Kaikki, alkaen kaupassa käynneistä on nyt siirtynyt minun vastuulleni. Mies ei ole mitenkään erityisen uupunut. Käyttää aikansa pääasiassa töihin, tai lukemiseen. Jos sanon asiasta jotain, vastaus on "no täällähän on ihan siistiä" tai "kohta".
Mikä lapanen siitä on yhtäkkiä tullut!?
Mulla meni silloin kaikki voimavarat siihen, että sain lapset ruokittua, ulkoilutettua yms hoidettua, ja pestyä pyykit. Sekaista oli, ja pyykkiä silti kertyi ja tiskejä yms. Ikkunat pesemättä ja sellaista pientä kaaosta koko ajan.
Nyt sitten kun oma oloni on ollut tässä jo jonkin aikaa paljon parempi, olen myös saanut paljon enemmän tehtyä kotona. Siis peruslastenhoidon lisäksi pestyä ihan säännöllisesti lattioita, imuroitua useammin, pestyä ikkunoita, järjesteltyä kaappeja, hoidettua pihaa. Ja miten mies on siihen reagoinut? No hänpä on lopettanut kokonaan kotitöiden tekemisen!
Entinen tilanne oli se, että minä tein kotitöistä kolmanneksen, mies kolmanneksen ja loput jäi tekemättä. Nyt tilanne on se, että minä teen 90 prosenttia kotitöistä, ainoa mitä mies tekee on se että lukee lapsille joka toinen päivä iltasadun. Ei tunnu ihan reilulta
Kaikki, alkaen kaupassa käynneistä on nyt siirtynyt minun vastuulleni. Mies ei ole mitenkään erityisen uupunut. Käyttää aikansa pääasiassa töihin, tai lukemiseen. Jos sanon asiasta jotain, vastaus on "no täällähän on ihan siistiä" tai "kohta".
Mikä lapanen siitä on yhtäkkiä tullut!?
