Mies lähti? Mielipiteitä kaipaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ex-vaimoko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Varmaan itsellesi sitä parempi mitä niukemmin nyt juttelet miehen kanssa. Jatkossa tietystikään sitä ei voi välttää. Mutta voit määritellä ehtosi heti alussa: sanot että sulle ei huudeta, jos huutoa kuuluu niin tämä keskustelu päättyy sitten siihen.

Tsemppiä.
 
Oudolta kuulostaa teidän systeemit :( Miksi pyykit pitää pestä erikseen , en ymmärrä .
Jättäisin tyypin heti toi on henkistä väkivaltaa ja painostusta mitä se suhun käyttää.

Joo... hiukka oudolta vaikuttaa tuo, että pesette pyykkinne erikseen... Ja olette naimisissa... En tajua... OUTOA.... Onko miehesi hieman narsistinen luonne kenties? Hieman siltä meinaan vaikuttaisi äkkituntumalta... Ja sellaisesta kannattaa koettaa päästä eroon vielä jos/kun se on mahdollista.
 
Mies soitti ja ehdotti että tulisimme hänen vanhempiensa kotikaupungin kautta ja otamme hänet mukaan. Tämä pidentäisi matkaa monella tunnilla molempiin suuntiin.
Tällä hetkellä tuntuu täysin mahdottomalta lähteä sinne. Miehen isä on täysin samanlainen kuin mieheni.
Sanoin että mies voi liittyä meidän mukaan, jos haluaa. En usko että tulee. Todennäköisesti syyttää mua siitä että hän ei saa viettää lomaa lasten kanssa.

Kuulen miehen äänestä että se on ärtynyt. Lopetin puhelun ennen kuin alkoi tuntua liian pahalta.

ap
 
Jos mies haluaa tulla mukaan teidän reissuun, niin silloin osaa myös tulla teidän luokse sinne missä itse olette... onhan tuo osannut mennä vanhempiensakin luokse mököttämään. Jos ei ole autoa, niin silloin on julkinen liikenne keksitty. Jos syyttää sinua siitä, ettei voi viettää lasten kanssa lomaa niin kerro, että hänellä on siihen mahdollisuus ihan milloin vaan.. ethän sinä ole millään tavalla kieltänyt/estänyt lähtemästä mukaan. Itse hän alunperin teki päätöksen lähteä pois niin, että alkuperäinen suunnitelma meni myttyyn..

jos alkaa sinua syyttelemään siitä, ettei saa lomailla lasten kanssa, niin toteat vaan että miehelläsi on mahdollisuus lähteä ihan milloin vain, vaikka viikonloppulomalle, lasten kanssa etkä ole esteenä.

Hyvä, että lopetit puhelun siihen pisteeseen, kun tuntui ettet saa pidettyä omaa pokkaa pidempään kasassa. Älä lähde mukaan miehen syytöksiin.. toteat vaan asiat niin kuin ne ovat sen enempää selittelemättä. Anna miehesi mesota rauhassa.. sitä hän ei tule valitettavasti ikinä lopettamaan. Tuli mieleen, että jos miehesi isä on samanlainen kuin miehesi niin onkohan miehesi kokenut lapsuutensa ajan samanlaista vähättelyä ja alistamista kuin mitä sinä nyt?? ja hän on varmaan nähnyt äitinsä kokevan tuollaista alentuvaa käytöstä? Miehellesi se on normaalia parisuhteessa tapahtuvaa viestintää (valitettavasti).. ei hän ehkä tajua, mikä hänellä menee vikaan ja todennäköisesti ei tule koskaan ymmärtämäänkään.

Sinä ilmeisesti ap alat vähetellen ymmärtää mitä olet saanut kokea. Oletko ajatellut sitä, että jos mieheesi on jäänyt tuollaiset jäljet ja tapa käyttäytyä parisuhteessa kiitos isänsä mallin.. niin mitä sinä annat perintönä lapsillesi pysymällä parisuhteessa?? Miehesi on lapsillesi esikuva siitä miten mies käyttäytyy parisuhteessa ja muita ihmisiä kohtaan. Haluatko, että poikasi (et ole kertonut lasten sukupuolta, joten oletan tässä kohtaa) kohtelee vanhempana omaa vaimoaan samalla tavalla kuin miehesi sinua.. tai tyttösi löytää miehekseen samanlaisen alistavan miehen?? Se miten parisuhteessa käyttäydytään on saatu oppina omasta lapsuuden kodista.. sen ainakin huomaan omassa elämässäni ja parisuhteessani. Onneksi olen löytänyt vierelleni puolison, jolla on saman tyylinen perhetausta ja tapa käsitellä ongelmia ja riitoja....
 
Mun miehessä on paljon samoja piirteitä. Ottaa nokkiinsa todella herkästi, siis vaikka olisin sanonut jotain ihan neutraalia, hän saattaa käsittää sen syyttelyksi tms. Häipymistä ei enää onneksi ole, mutta osani sain siitäkin. Ja tuttua se, että sen jälkeen olisi pitänyt olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jos huomautin asiasta, mies käänsi aina asiat niin, että oli minun syyni, että hän lähti. Muitakin yhtäläisyyksiä on.

Ero on siinä, että mä en ole koskaan pyydellyt anteeksi, jos en ole tehnyt mitään väärää. Puolustaudun kyllä, ja se saa miehen vihaiseksi. Yleensä määrää minut sitten olemaan hiljaa. Mihin en tietenkään suostu vain siksi, että hän käskee. En mielistele, mutta oman näkemykseni asioista esitän. On tosi vaikeaa elää, jos joutuu koko ajan olemaan varpaillaan ja miettimään ilmeitään. Joskus jätän jotain sanomatta päästäkseni helpommalla. Miehen raivoaminen on kurjaa lapsillekin.

Eli ainoa vaihtoehto kai olisi erota tuollaisesta miehestä. Ei sillä naisen käytöksellä loppujen lopuksi ole mitään merkitystä... kuten ap:nkin mies sanoi...
 
Mies soitti ja ehdotti että tulisimme hänen vanhempiensa kotikaupungin kautta ja otamme hänet mukaan. Tämä pidentäisi matkaa monella tunnilla molempiin suuntiin.
Tällä hetkellä tuntuu täysin mahdottomalta lähteä sinne. Miehen isä on täysin samanlainen kuin mieheni.
Sanoin että mies voi liittyä meidän mukaan, jos haluaa. En usko että tulee. Todennäköisesti syyttää mua siitä että hän ei saa viettää lomaa lasten kanssa.

Kuulen miehen äänestä että se on ärtynyt. Lopetin puhelun ennen kuin alkoi tuntua liian pahalta.

ap

Anna sen kiukkupussin olla ihan rauhassa, kyllä se pärjää.
 
En siis ole lähdössä hakemaan miestäni mistään. Hänellä on auto ja n. 2h matka luoksemme, jos haluaa tulla.
Luulen että hän alkaa ajatella ettei tämä oikein näytä enää hyvältä hänen kannaltaa. Varmaan selittänyt vanhemmilleen että oon niin kamala, ettei voi olla kotona. Nyt kun aika kuluu, alkavat pikkuhiljaa varmaan ihmettelemään miehen pidempiaikaista majailua luonaan.
Myös tuo häistä poisjääminen näyttää kummalta. Eipä tosin ollut eka kerta...on tässä edustettu ilman miestä ennenkin.
En tiedä miten elämä tuntuukin helpommalta näin "neutraalilla maaperällä". Mitenköhän tästä palataan arkeen?

ap
 
Mies laittoi viestin jossa ilmoitti jo ihan tarpeeksi pyydelleensä??? Siis mihen mielestä se on pyyntö, että ilmoittaa, että on ajatellut sittenkin lähteä. Tosin sen jälkeen huusi kuinka tästä ei tuu mitään, kun en enää suostunut muuttamaan suunnitelmia.
Tänään sitten syytti mua lasten kaappaamisesta...ja sanoi että on niin kyllästynyt jne. Hermostui kun en luvannut poiketa suunnitelmista.

Soitin muuten miehen isälle!!!

ap
 
Mies laittoi viestin jossa ilmoitti jo ihan tarpeeksi pyydelleensä??? Siis mihen mielestä se on pyyntö, että ilmoittaa, että on ajatellut sittenkin lähteä. Tosin sen jälkeen huusi kuinka tästä ei tuu mitään, kun en enää suostunut muuttamaan suunnitelmia.
Tänään sitten syytti mua lasten kaappaamisesta...ja sanoi että on niin kyllästynyt jne. Hermostui kun en luvannut poiketa suunnitelmista.

Soitin muuten miehen isälle!!!

ap

Miehes alkaa olla paniikissa, kun sä et enää hypikään sen pillin mukaan. Tajuathan, että sä olet nyt oikealla tiellä! Jatka nyt samaa linjaa niin saat muutoksia aikaan. Sillä jos jatkat miehes kanssa, teidän suhteeseen on tultava muutoksia. (Ite kyllä melkein toivon, että ette jatka, jos niin saa sanoa.) Ja et todellakaan ole lapsia kaapannut, joten älä hermostu noista syytöksistä.

Kovasti tsemppiä! :hug:
 
Ymmärräthän että sun ei ole mikään pakko palata sinne arkeen! Tai siis siihen samaan paskaan mitä miehen kanssa on. Sä voit ihan itse päättää erota ja tehdä sulle ja lapsille sellaisen arjen kuin haluat. Ei se tarkoita että se erottaisit miehen lapsista tms., kyllä hän saa silti lapsia nähdä mutta sun ei tartte sietää miehen kusipäistä käytöstä 24/7.
 
  • Tykkää
Reactions: rockyroad
Miehen isä oli puhelimessa tosi asiallinen ja lupasi puhua miehelle. En tosin laske kovin paljon sen varaan.
Tosin helpottavaa oli kuulla, ettei miehen isä pidä mua "lastenkaappaajana" tai mitään. Hänkin kehoitti pitämään kiinni nykyisestä suunnitelmasta.
Mies soitti lapsille ja lapset kertoivat päivän tapahtumista pitkän aikaa. Oltiin siis huvipuistossa päivällä.

ap
 
Jos en pyydä anteeksi, ovat asiat vain huonommin. Kokeiltu on. Tuolla yrittämisellä on sentään joskus tullut sovinto. Odottamalla ei koskaan.

En tanssi mieheni pillin mukaan aina, mutta riitatilanteissa se menee aina siihen.

Mieheni ottaa mut huomioon omalla tavallaan. En voi häntä siitä syyttää. En olisi nyt saanut pyytää mitään, koska hän on mielestään tehnyt jo parhaansa. Hän voi olla oikeassa ja siksi pyysinkin anteeksi. En tiedä mitä olisin voinut tehdä enemmän.

ap

Sulle sovinto tuntuu olevan aina tärkeämpi asia kuin itsestäsi huolta pitäminen, pitääkö paikkaansa? Eli sovinto hinnalla millä hyvänsä, ja häviäjä olet aina sinä? Näetkö itsekään miten nurinkurista on tuo että mies on mielestään "menettänyt ison osan elämästään" hoitaessaan lapsianne ja kun ei voi spontaanisti harrastaa, mutta jos tilanne olisi toisin päin, et kokisi samoin. Silti voivottelet miehesi puolesta. Opiskelulla kuitenkin on määräaika ja olet saanut urakan valmiiksi.

Kuulostaa narsistilta tai ainakin erittäin keskenkasvuiselta tuo kuvionne, ja sinulla on paha läheisriippuvuus tarinasi perusteella. Kumpa osaisinkin neuvoa kuinka saisit vahvuutta kohdata nuo tilanteet niin ettet aina väistelisi. Anteeksi pyytämisen tulisi olla molemminpuolista, samoin halu tehdä toinen onnelliseksi.
 
Voi Tavaton! Miehesi on niin selvä narsisti tai muu persoonallisuushäiriöinen, muuttuu täysin lapseksi jos ei asiat mene hänen pillinsä mukaan. Jätä se mies, aloita oma elämä, muuten huomaat mummona, että koko elämäsi olet yrittänyt toista miellyttää, eikä mikään ole kelvannu. HUOM! vaikka sä tekisit kaikkesi, hakisit kuun taivaalta ja palvoisit miestä hamaan tappiin, sille ei tule mikään kelpaamaan. Lopulta huomaat ettet ole elämääsi koskaan elänytkään. Normaali parisuhde on vuorotellen myötäilemistä, ei toisen jatkuvana kynnysmattona oleminen.
 
Mies laittoi viestin että lapset on mulle vallankäytön väline... voi itku.
Siis siksi että en suostu tulemaan hänen luo. Jos menisin, niin yksi väärinkäsitys/vääräliike, ja mie suuttuisi taas. Huomenna häät ja koitan nyt selvitä niistä.
Hautajaiset sopisivat mielialaan paremmin.

ap
 
Älä vastaa mitään. Tuo on nyt mieheltä niin lapsellista heittoa, että paras sivuuttaa se kokonaan. Hänellehän ne ovat yhtä lailla vallankäytön väline: esimerkiksi siten, että hän voi katsoa asiakseen häipyä epämääräiseksi ajaksi tuntemattomaan paikkaan ja siten sitoo sinut yksin huoltamaan lapsia.

Toivottavasti katsoo peiliin kun aikansa kiukuttelee.
 
että tässä ap:n kirjoituksessa on vain totuuden toinen puoli. Miestä ei ole kuullut kukaan.

Ehkä teidän kannattaisi tarkastella tuota perhe-elämää kokonaisuutena? Kun perustetaan perhe, tehdään silloin asiatkin yhdessä, siinä määrin kun se on mahdollista. Mun mielestä on käsittämätöntä, että perheelliset ihmiset sopivat/neuvottelevat kesälomistaan siihen tyyliin, että kuka viettää missäkin ja kuinka kauan YKSIN lomaa. Miksi?? Meillä loma vietettiin yhdessä, ei mietitty mitään etukäteen, joten ei ollut stressiäkään mistään.

Ja tuo pyykkiasia... Siis mitä ihmettä?? Meillä on 5 hengen talous. Pyykkiä pesee se, joka on esim. työpäivän jälkeen ensimmäisenä kotona ja pyykkikoneeseen laitetaan pyykit siinä järjestyksessä kun ne sinne ilmestyy. Tietysti vähän värien mukaan ;) Mutta siis, voiko ollla näin, että te teette jopa pyykinpesusta TAIDETTA? :O Se pesee ja ripustaa kuivumaan, joka ensin ehtii ja jolla ei siinä hetkessä muuta tekemistä ole. Meillä mies tekee ruuan kun pääsee aiemmin töistä ja minä teen vuorostani kun pääsen aiemmin. Pyykkien, tiskien ja lapsien hoidon/hoidosta hakemisen kanssa sama juttu. Näistä asioista ei koskaan riidellä. Ehkä sen takia kun se päivänselvä asia, että nää kuuluu kaikkien hoidettavaksi..
Myös lapset tekee osuutensa kotitöistä.

Ja tuo seksiasia... Aha. Siihen en uskalla edes kommentoida...
 
[QUOTE="...";26820884]Voi Tavaton! Miehesi on niin selvä narsisti tai muu persoonallisuushäiriöinen, muuttuu täysin lapseksi jos ei asiat mene hänen pillinsä mukaan. Jätä se mies, aloita oma elämä, muuten huomaat mummona, että koko elämäsi olet yrittänyt toista miellyttää, eikä mikään ole kelvannu. HUOM! vaikka sä tekisit kaikkesi, hakisit kuun taivaalta ja palvoisit miestä hamaan tappiin, sille ei tule mikään kelpaamaan. Lopulta huomaat ettet ole elämääsi koskaan elänytkään. Normaali parisuhde on vuorotellen myötäilemistä, ei toisen jatkuvana kynnysmattona oleminen.[/QUOTE]

Näin.

Tsemppiä kilokaupalla täältä!!!

Suurin osa neuvoista ja mielipiteistä joita olet saanut, on oikein hyviä ja asiallisia. Hienoa.
Olisi niin mukava olla ystäväsi, tsemppaan sua täällä kovasti.
 

Yhteistyössä