Mies jättää usein yksin.

Ja mikä hulluinta turhista riitelyn ja monen päivän mökötyksessä, itkussa ja sohvalla lukituissa öissä. Silti jotenkin sovitaan, nauretaan, halataan, harrastetaan seksiä, herkutellaan, juodaan alkoholia... Kunnes joku päivä on ihme riita. Ei voi väsymys olla aina se syy. Siihen on yrittäny pönkittää tekonsa, tai siihen että on kipeenä ja siks huusi...

 

 

Jos sun jutut on livenä samanlaisia kun täälä, niin en toisaalta yhtään ihmettele, jos olet hiukan raskasta seuraa. En suoraan sanottuna oikein vieläkään ole ymmärtänyt, minkälaisia ne teidän riidat yleensä on ja kuinka usein riitelette jne. Siis sinä istut yksinäsi mielenosoituksellisesti jossain, vaikka oikeasti haluaisit olla miehesi kanssa? Ja sitten kirjoitat tänne aloituksen, että "mies jättää usein yksin"?

 

Kysyin ilman itkua että pitääkö mun taas olla koko vkl yksin. Ei sanonu mitään. No oon sitten omissa oloissa. Kyllä se tietää ilman vinkumista ja infoa mitä haluan. Nyt kun seura ei kelpaa niin ei. Hän söi tänään leipää, sille ei ikinä riidan aikaan mun tekemä ruoka kelpaa. Ihme nirsoilua kun ei voi kunnon ruokaa syödä.

Tämä nyt ei varmaan tullut sulle yllätyksenä, mutta miehesi on selvästikin pitkävihainen. Tarvitsee oman aikansa sulaakseen. Sun ei auta kun hyväksyä tämä hänen luontainen ominaisuutensa, sillä luultavasti se ei tule koskaan muuttumaan. Sua ärsyttää mökötys, miestäsi ärsyttää sun tarve heti sopia, näin luulen.

 

Noita vaiheita tulee ja menee, tuntuu että otat aika vakavasti. Onko sinulla masennusta? Onko sinulla harrastuksia tai kavereita joiden kanssa viettää aikaa silloin kun mies haluaa olla yksin?

 

Mies jättää yksin eli seurani ei kelpaa olen samassa huoneessa tai en. Ei ota kontaktia. Siksi minäkin olen omissa oloissa koska ei hyödytä olla vierellä kun ei kelpaa, ja teen jotain mitä haluan eli selaan nettiä puhelimella kun yhteiset asiat on poissuljettuja Minusta olisi tärkeää etten ole ainut joka asioihin panostaa. Ja riitaa tulee turhista arki asioista, en ole laskenut miten usein. Pitkälle tuntuu kun toinen ei ota kontaktia. Enkä halua niellä kaikkea siksi haluan etten aina ole se joka selvittää asiat. Miksi se olisi vaan minun velvollisuus, kertokaa.

 

Niin ollaan niin erilaisia. Mä en laihdu sillä että toisella on tärkeempää tekemistä kun sopia vaikka toinen tuulettaa ajatuksiaan kun tekee muuta. On todella pitkävihanen ja se hermostuttaa ja olen toisinaan kyllä masentunut sen takia. Pitää kehitellä enemmän omia juttuja niin ei tarvii pyöritellä samaa päässä, nyt kaipaan niin tuota toista ja se saa nyt vihassa tuolla toimintatavalla. Niin se vaan on. Pitäs oppia elämään sen kanssa.

 

Siis mä en lauhdu

 

Kai sillekin tulee joskus ikävä. Ja turhaan tein ison satsin ruokaa kun ei kelpaa. Sekin suututtaa. Pitää tehä mini mini annokset niin ei mene hukkaan tms. Pitkää vihaa kun ei ruoka kelpaa..

 

Mies jättää yksin eli seurani ei kelpaa olen samassa huoneessa tai en. Ei ota kontaktia. Siksi minäkin olen omissa oloissa koska ei hyödytä olla vierellä kun ei kelpaa, ja teen jotain mitä haluan eli selaan nettiä puhelimella kun yhteiset asiat on poissuljettuja Minusta olisi tärkeää etten ole ainut joka asioihin panostaa. Ja riitaa tulee turhista arki asioista, en ole laskenut miten usein. Pitkälle tuntuu kun toinen ei ota kontaktia. Enkä halua niellä kaikkea siksi haluan etten aina ole se joka selvittää asiat. Miksi se olisi vaan minun velvollisuus, kertokaa.

Kun näihin ihmissuhdejuttuihin(kaan) ei ole aina perustelua. Kuten mainitsin, pysyn itse kaikkein onnellisimpana, kun hyväksyn sen tosiasian, että meillä minä teen aloitteen sopimiseen. Vaihtoehtoja hyväksymiselle olis joko a) pitkä mökötys (en pysty) b) ero (en halua) c) miehen luonteen muuttuminen (hyvin epätodennäköistä).
Kun mietit tätä asiaa pidemmällä tähtäimellä, ehkä ymmärrät sen paremmin. Siis uskotko miehesi jonain päivänä muuttuvan tuon asian suhteen? Jos uskot, niin miten se tapahtuu? Voisitko ajatella, että koska sinä olet teidän suhteessa selvästi osaavampi sopija, niin sinä useimmiten sovit? Vähän niinkuin autolla ajo: se, jolta se sujuu luontevammin, useimmiten ajaa.
Ihan vaan oman hyvinvointisi kannalta yritän sulle asioita aukaista. Kun ei sillä jääräpäisellä nyt ei ole minun vuoroni sopia- asenteella ole minun uskoakseni yksikään ihminen mitään pysyvää hyvää lopputulosta saanut aikaan.

 

No näin nopeasti 'diagnosoituna' tältä pohjalta kuulostaa että sä olet aika tarvitseva, tarvitset huomiota, läheisyyttä jne. Eikä siinä ole mitään vikaa mutta miehesi sitten taitaa olla ihan eri laatua, eli viihtyy yksin ja haluaa reilusti omaa aikaa. Eli ehkä ette ole toisillenne kovin sopivia. Tuntuu että mies ehkä haluaisikin erota oikeasti mutta ei jostain syystä uskalla sanoa sitä. Kannattaisi harkita onko teidän järkeä olla yhdessä.

 

Mua myös vituttaa se kun se kattoi jotain ihkua amerikan pistä, ja on unohtanu nyt. Hauska leffa varmaan nyt ois kussakin kateltavaa. Kaiken hän kun kasaa niin ei voi kun oikeesti miettiä kahesti missä on ongelma. En kelpaa, olen paska. Mies mielummin kattoi kuluneen kerran kun tsiigaa esim mun tissejä. Ja olen vielä nuori 22... Kivaa. Ihan sama mitä se kattoi, vituttaa kun se istuu tuolla. Menen sohvalle nukkumaan kun ei tajua että minäkin oon olemassa. Kivaa miettiä kun ei mikään taas kelpaa.

 

Ja vielä, ehkä miehesi tosiaan on ihminen, joka kaipaa paljon omaa rauhaa. Sinä taas et haluat yhteistä aikaa paljon. Ilman pelisääntöjä olette tämän asian kanssa jatkuvalla törmäyskurssilla. Mies toivoo hengähdystaukoa, sinä toivot huomiota. Mahdoton yhtälö ja varmasti seuraa ns. arkisia riitoja.

Mä olen halunnut aina purkaa työpäivän kuulumiset heti, mies taas haluaa olla hetken omassa rauhassa. Meille tuli alkuun paljon riitoja tästä, koska loukkaannuin kun mies "torjui" minut. Teimme sitten sopimuksen: minä kerron kuulumiset viidessä minuutissa, jonka jälkeen mies menee tunniksi omaan rauhaan. Toimi mahdottoman hyvin.
Nyt lapsi on sotkenut kuvion, joten tuota sääntöä ei enää ole.

 

: ....[ tiedän että oon niin jäärä, en jaksa, oon miettiny tota mutten aina voi kaikkea vaan niellä

 

Mua myös vituttaa se kun se kattoi jotain ihkua amerikan pistä, ja on unohtanu nyt. Hauska leffa varmaan nyt ois kussakin kateltavaa. Kaiken hän kun kasaa niin ei voi kun oikeesti miettiä kahesti missä on ongelma. En kelpaa, olen paska. Mies mielummin kattoi kuluneen kerran kun tsiigaa esim mun tissejä. Ja olen vielä nuori 22... Kivaa. Ihan sama mitä se kattoi, vituttaa kun se istuu tuolla. Menen sohvalle nukkumaan kun ei tajua että minäkin oon olemassa. Kivaa miettiä kun ei mikään taas kelpaa.

Ehkä sun on parempikin jäädä sinne sohvalle kiukuttelemaan.

 

Mua myös vituttaa se kun se kattoi jotain ihkua amerikan pistä, ja on unohtanu nyt. Hauska leffa varmaan nyt ois kussakin kateltavaa. Kaiken hän kun kasaa niin ei voi kun oikeesti miettiä kahesti missä on ongelma. En kelpaa, olen paska. Mies mielummin kattoi kuluneen kerran kun tsiigaa esim mun tissejä. Ja olen vielä nuori 22... Kivaa. Ihan sama mitä se kattoi, vituttaa kun se istuu tuolla. Menen sohvalle nukkumaan kun ei tajua että minäkin oon olemassa. Kivaa miettiä kun ei mikään taas kelpaa.

Wtf, sua vituttaa kun se kattoo american pie leffaa ?!

Kuullostat samanlaiselta kun mä oon joskus ollut.

Yli mustasukkanen, itseluottamusta lähes nolla, vittumainen, omistushaluinen, huomionkipeä, marttyyri.

Parannuin.

 

Neydan, kiitos, olet oikeassa ja ymmärrän. Eri asia miten voin sulattaa aina kaiken. Ymmärrän tuon torjumis-oma rauha akselin, sitähän se on. Se on ongelma. Monesti niin pinnistelen ja epäreilua kun mies möllöttää, mahtaako pinnistellä kuten minä? Ainakin ponnistelee olemaan hiljaa kun toimintaa ei näy. Tai sitten ei tee mitään. Ja taas kierretään siihen ylpeyteen, että olisi reilua jos toinenkin vaivautuu..huoh. Erosta on puhuttu nyt eipä mieskään sitä halunnu, lohdutti kun itkin ja sama pyörä pyörii. Ollaan niin erilaisia ja


oon väsyny joustamaan ja myötäilemään

 

Joo musta on tullu tämmönen omistushalunen paska kun ei seura kelpaa.

 

Joo musta on tullu tämmönen omistushalunen paska kun ei seura kelpaa.

No miks sä semmosen miehen kanssa haluut olla joka ei halua olla sun kanssa?

... valoja päälle.

 

Neydan, kiitos, olet oikeassa ja ymmärrän. Eri asia miten voin sulattaa aina kaiken. Ymmärrän tuon torjumis-oma rauha akselin, sitähän se on. Se on ongelma. Monesti niin pinnistelen ja epäreilua kun mies möllöttää, mahtaako pinnistellä kuten minä? Ainakin ponnistelee olemaan hiljaa kun toimintaa ei näy. Tai sitten ei tee mitään. Ja taas kierretään siihen ylpeyteen, että olisi reilua jos toinenkin vaivautuu..huoh. Erosta on puhuttu nyt eipä mieskään sitä halunnu, lohdutti kun itkin ja sama pyörä pyörii. Ollaan niin erilaisia ja


oon väsyny joustamaan ja myötäilemään

Teillä on vielä tuore suhde ja olette nuoriakin, sinä ainakin. Parisuhde on kipuilua, ylä- ja alamäkiä. Jos kovasti haluaa, ongelmat saa ratkaistua. Ja sit jos ei halua, niin on aina mahdollista erota.
Mutta kun oman minän kasvu on vielä aluillaan, on helkkarin vaikeeta yrittää tukea ja ymmärtää kumppania ja kasvua. Oon kuitenkin aivan varma, etten 10vuoden päästä enää samojen asioiden kanssa kipuile!
Jaksamista. Menethän nyt lepyttelemään se miehesi, älä ainakaan siihen sohvalle jää

 

Hei mama. Kirjotin jo aiemmin että kun toisaalta sitten menee hyvin, normaalisti kunnes tulee uusi riita. Elämä on sitä ja on se kumma kun mä en hakuja tuhlata aikaa riitaan. Omissa oloissa voi olla ilman riitaa nyt kun ei niin ei. En aio tänään sopia yhtään mitään. Ei tosiaan oo enää mun homma, yritin jo tänään nyt ei vastata viestiin että eihän riidellä enää ja sitten siis puhelimeen ei vastaa. Yritin ja se siitä. Parempaa päivää odotellen..

 

Ja tuntuu että kun mulla siivoomista ja omia hommia niin kyllä sillon seura kelpaa, se tekee hän niin tahallaan. Kyllä se pyytää pelaamaan yms mutta käy varmaan niin miehenkin ylpeydelle pyytää anteeksi.

 

Ei kai sun nimi ala N:lllä..?

 

En silti tajua miks pitää olla sopimatta vaikka haluaa omaa aikaa.

 

Miehes on epäsosiaalinen? Sellaisten kanssa tuppaa kaikki normi ihmiseltä kasaantumaan draamaksi, siis jos itse on tyyppiä avoin ja sosiaalinen. Epäsosiaalisia ei oikein ole parisuhteisiin tarkoitettu.