Mies jättää usein yksin.

Ei välitä vaikka itken. Toinen ilta taas yksin. Siellä se kattoi telkkaria ja minä itken toisessa huoneessa. Ei lohduta kun on sanonu väärin. Ei vastannu päivällä puhelimeen kun tyhmänä annoin taas myöten ja yritin ettei riidellä. Kiva vkl taas yksin, miehellä ensi vk iltavuoroa, minulla normaali työaika eli ei hirveesti nähdä. Silti ei voi olla riitelemättä ja tehdä yhdessä jotain. Yksin kävi luistelemassa ei kutsunut mukaan. En tyrkytä enää itseäni seuraan kun en kelpaa. Välillä oon niin rakas nyt tämmöset ajat käy päähän ja mä vaan itken eikä lopulta oikein ruoka maistu kun oon niin surullinen. En tajua miten saadaan aina sovittua. Mulla on tosi loukkaantunut olo erityisesti siitä kun jättää yksin. En ala joka kerta olemaan se joka ekana sopii, en nyt jaksa vaikka päivällä taaaas yritin. Siis yksin vkl ja ens viikon illat... millon lie saan halin, ei voi kun arvuutella ..

 

Oon kysyny joskus mikä on ongelma että oon niin paska etten kelpaa...sitten kun ei oo riitaa huomioi kyllä hyvin, mutta ei vaan tajua sopia asioita. On omissa oloissaan. Mua niin ottaa päähän kun ei voi puhelimeen vastata, oli tärkeää asiaa eikä nipotusta. Laitoin viestiäkin ja sitten hermo meni.

 

Kuinka vanha suhde?

Mä koin joskus noin, ehkä 1 vuoden kohdalla. Noh, nyt osat on vaihtuneet ja mies kuulemma kokee etten huomioi, nyt 6 vuoden ja vauvavuoden kohdalla...

Miehes tarvii vaan omaa aikaa ehkäpä, koita keksiä itselles jotain noi kuuluu suhteeseen

 

nyyh! onpa sullaki nyt ongelmat. Jotenki naurattaa miten vähästä ihmiset väsähtää,nyyh

 

Siis mulla meni hermo ja laitoin sit pari valittua sanaa perään. Ja ei mitään tajua kun itken yksinäisyyttä. En jaksa lähteä mihinkään päivä tolkulla, shoppailut tehty jo kahdesti tällä viikolla muuten vaan ja sen jälkeen tuli riitaa. Olisi pitänyt säästää ostosreissu vkl..

 

Siis mulla meni hermo ja laitoin sit pari valittua sanaa perään. Ja ei mitään tajua kun itken yksinäisyyttä. En jaksa lähteä mihinkään päivä tolkulla, shoppailut tehty jo kahdesti tällä viikolla muuten vaan ja sen jälkeen tuli riitaa. Olisi pitänyt säästää ostosreissu vkl..

Musta tuntuu, että sua vituttaa se et mies on viihteella. Kun jos kerran jo kaks kertaa tällä viikolla olette käyneet shoppailemassa.

 

No nyyh itsellesi. Koko päivän kun odottaa että kotona saa olla toisen kanssa niin on se pidemmän päälle puuduttavaa kun tietää ettei asiat päivässä ratkea. Olen paljon yksin ja kyllä itkettää koska tuo on rakas ihminen. Turhaan menee aikaa hukkaan riitaan. Nyyh nyyh vaan sille joka ei ymmärrä. 2 v ollaan oltu, pidemmän aikaa jo tätä. Siksi oon niin surullinen kun tiedän miten asiat aina menee. Jos mä en tee sovinnon eteen mitään niin mies tekee sitten kun oon lähes viikon ollu yksin!!!! Lähes viikon!!!! Että nyyh kyllä ttu itkettää!!

 

Ei millään pahalla, mutta jos tota tapahtuu kovin usein, niin mies voi olla vaan väsähtänyt. On ikävää, ettet saa lohtua kun sitä kaipaisit, mutta jos miestä nyt vaan kypsyttää? Että "taas mennään...ja viikonloppu tulossa...vtu mä en jaksa. " Käytätkö muuten itkemistä "tehokeinona"?

 

Samaa on ollu olin ostoksilla tai en. Yleensä yhdessä mennään myt nyt kävin yksin ja sama ralli.

 

Miehet eivät halua kuunnella naisen itkua!?

 

Ehkä nyt vaan et ole erityisen kiinnostava miehesi mielestä? Ehkä hän haluis erota mutta ei viitsi kun olet niin säälittävä?

 

naiset
rääkyminen
draama

Mikä hitto siinä on että perjantai-ilta pitää pilata rääkymällä. Kai se on joku hormonijuttu. Sääliksi käy miestä mutta ymmärrän niin hyvin tilanteen.

 

On niin vaikee sitten elää niin ettei tarvii päivä kaupalla surra. Munko pitää aina olla kaikki ensin setvimässä? Ei ole mun vuoro enää niin sanotusti.

 

Joo tää ei oo elä ilta kun oon yksin kiitos viisaasta pe ilta teoriasta.

 

Minkälaisista asioista te riitelette? Minkälaisia riidat ovat?

Mulle valitettavasti tulee ekana mieleen, että teetkö kärpäsistä härkäsiä ja sitten itket teatraalisesti siihen päälle? Ei kai kukaan sellaista jaksakaan katsella... Itketkö usein?

 

Ei oo eka ilta siis, vkl eessä nyt odotin turhaan ettei oo turhaa riitaa. Yhden ihmisen harteillako aina pitää sovinnon olla? Naiset rääkyminen draama, niinhän se aina menee juu

 

Siis ensinnäkin, eihän tosta sun tekstistä saanu mitään selvää?
Mistä riitelette?
Miksi itket?
Miksi kirjoitat noin epäselvästi?
Miksei miehesi saisi harrastaa yksin vaan olla koko ajan pitäisi olla sinunkin kanssasi?

Minulle tulee mieleen, että olet masentunut.....?

 

Kyllä kärpäsistä tulee nykyään iso juttu kun miehellä myös iltavuoroo ja odotan todella että vkl ollaan yhdessä. Enimmäkseen mökötän omissa oloissa kun seura ei sitten kelpaa. Ja kun huomaan että minä sovin asiat. Jos meen ilosena pomppimaan tonne että kulta hei älä nyt niin kyllä tehkö nyt kärpäsistä tulee isoja juttuja nyt siis kun minä yksin sovin asiat. Mua vituttaa kun pitää monta päivää olla omissa oloissa, ei riitä omaa aikaa ilta kaks... Väistämättä on olo että oon niin paska, näytän paskalle ja siitäpä voi taas miettiä puolin ja toisin asiat mikä mättää juu.

 

Saa harrastaa, arvasin että tää menee tähän. Kommentoin jo että turhaa päivä tolkulla riidellä jne. Ja ai niin, riitaa jostain ihan turhasta. Pyysin esim eilen kuorimaan perunoita, pyysin nätisti ja kaikki oli hyvin ennen sitä. No sitten mies kuori niitä kun tein kastiketta siinä, se näytti vittuuntuneelta kun voitu auttamaan, pitkä päivä oli ollu molemmilla joo. Sitten kysyin teenkö muusin kun muusasit perunat, sano että hän hän saa kiusata perunansa. Kysyin miksei voinu kuoria loppuja, muutamia oli jäljellä kun mulla on kastikejauhot tässä niin päästään nopeesti syömään. Siitä veti herneen nenään ja sano kuori ite perunas.. Sitten sanoin että turhaan kaupasta jäin sulle etsimään pyytämääsi juttua, turhaan väännän ruokaa kun kuorot omat perunat. Minä teen kaiken hänen eteen ja hän ajattelee itseään. Tuommonen tilanne eilen. Turhista alkaa toinen huutamaan ja sen jälkeen haukkuu että muuta pois jne

 

Saa harrastaa, arvasin että tää menee tähän. Kommentoin jo että turhaa päivä tolkulla riidellä jne. Ja ai niin, riitaa jostain ihan turhasta. Pyysin esim eilen kuorimaan perunoita, pyysin nätisti ja kaikki oli hyvin ennen sitä. No sitten mies kuori niitä kun tein kastiketta siinä, se näytti vittuuntuneelta kun voitu auttamaan, pitkä päivä oli ollu molemmilla joo. Sitten kysyin teenkö muusin kun muusasit perunat, sano että hän hän saa kiusata perunansa. Kysyin miksei voinu kuoria loppuja, muutamia oli jäljellä kun mulla on kastikejauhot tässä niin päästään nopeesti syömään. Siitä veti herneen nenään ja sano kuori ite perunas.. Sitten sanoin että turhaan kaupasta jäin sulle etsimään pyytämääsi juttua, turhaan väännän ruokaa kun kuorot omat perunat. Minä teen kaiken hänen eteen ja hän ajattelee itseään. Tuommonen tilanne eilen. Turhista alkaa toinen huutamaan ja sen jälkeen haukkuu että muuta pois jne

Juu kyllä toi sun itkeminen taitaa olla teidän ongelmistanne pienin...oot aika tolkun kuuloinen.

 

Siis, panostan toiseen liikaa ja toinen kelluu omaan tahtiin mukana. Kirjotan epäselvästi koska vituttaa ja kännykässä on automaatti sanat käytössä enkä saa niitä pois kun on uus puhelin. Ei niitä varmaan lumiasta ees saa, nyt kai tästä jotain ymmärtää. Oon sanonu miten iltavuorot vaikuttaa että haluan olla yhdessä, oon ollu joinain päivinä ihan hiljaa. Mies kävelee ohi, ei sano mitään... Turhauttavaa kun toinen ei panosta. Ja syyttäjää vaan minua, on tullu seiväs muutenkin etten kelpaa kun silloin tällöin. Ikinä ei asia kiukutella ilman että toinen haukkuu. Kertokaa viisaat onkos se oikein?

 

"..." hieno kommentti, kiitos

 

Joo paska puhelin. Kiva.

 

Kysyin ilman itkua että pitääkö mun taas olla koko vkl yksin. Ei sanonu mitään. No oon sitten omissa oloissa. Kyllä se tietää ilman vinkumista ja infoa mitä haluan. Nyt kun seura ei kelpaa niin ei. Hän söi tänään leipää, sille ei ikinä riidan aikaan mun tekemä ruoka kelpaa. Ihme nirsoilua kun ei voi kunnon ruokaa syödä.

 

Jos sinä olet aina sopimisessa aloitteen tekijä, niin mitä tai ketä se haittaa? Yritätkö tuolla vuorottelulla ja omalla mokötyksellä kasvattaa miestä sopimaan nopeammin? Miksi miehen aloite on sinulle niin tärkeä? Näihin kysymyksiin ei tarvii tänne vastata, riittää kun itse pohdit sitä. Jos sopimisen estää vain oma ylpeys, etkä ole enää oikein edes vihainen, niin jääräpäisyytesi pilaa vain oman viikonloppusi. Miehesi tuntuu olevan ihan tyytyväinen noinkin.

Joskus nuorempana mullakin oli tarve tollaseen kiukkuiluun eli käytin hirveesti energiaa sen pohtimiseen kenen pitää sopia tai pyytää anteeksi. Kun kumppani vielä oli ensimmäisessä mökötyksessä, minä riitelin jo kolmatta kertaa kun lepyin nopeasti, kiihdyin mökötyksestä taas lepyin jne..

Näin kokeneempana on ollut hieno huomata, että mitä enempi minä sitä ylpeyttäni nielen ja erilaisuutta suvaitsen, sen paremmin riidat selviää. Jos ne edes alkaa. Ja sanottakoon nyt, että sopimisessa 90% aloitteen teen minä. Joskus mies vastaa, etten voi vielä tulla halimaan kun hän on vielä raivoissaan. Sit on pakko odotella vielä 10min