ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä jo vuosikaudet ja lapsikin siunaantunut. olen selvästi ilmaissut haluni naimisiin menosta. miksi mies ei kosi? tai siis tahdo naimisiin? onko miehet yleensä vastahanloisia? vai onko minulle sattunut joku ihmetapaus?! :/
mies ei kosi.
- Viestiketjun aloittaja taustalla
- Ensimmäinen viesti
Mäkin olin selkeästi miehelle kertonut halustani mennä naimisiin, mutta mitään ei tapahtunut. Lapsia oli kaksi.
Sanoin sitten joskus, että jos ei mennä lähivuosina naimisiin, en mene koskaan ainakaan hänen kanssaan.
Meni sitten noin puoli vuotta ja mies kosi yllättäen, kun olimme pakkaamassa tavaroita hiihtolomareissua varten. "Shampanjaa" ja vaahtokarkkeja oli hankkinut. =)
Kun sitten puhuimme asiasta, mies kertoi, että ei halunnut naimisiin, kun ei halunnut kunnon häitä.
Mä olin koko ajan ollut sitä mieltä, että salaa ja kaksin naimisiin.
Mies vaan itse oli aikaisemmin puhunut isoista häistä ja pelkäsi, että mä olisin kuitenkin halunnut sellaiset.
Mentiin sitten aivan salaa ja aivan kaksin naimisiin. Jälkikäteen ilmoiteltiin sukulaisille.
Voisiko teilläkin olla kyse häistä, joita mies ei halua?
Vai pelkääkö menettävänsä elämästään jotain ts. saavansa pallon jalkaan?
Sanoin sitten joskus, että jos ei mennä lähivuosina naimisiin, en mene koskaan ainakaan hänen kanssaan.
Meni sitten noin puoli vuotta ja mies kosi yllättäen, kun olimme pakkaamassa tavaroita hiihtolomareissua varten. "Shampanjaa" ja vaahtokarkkeja oli hankkinut. =)
Kun sitten puhuimme asiasta, mies kertoi, että ei halunnut naimisiin, kun ei halunnut kunnon häitä.
Mä olin koko ajan ollut sitä mieltä, että salaa ja kaksin naimisiin.
Mies vaan itse oli aikaisemmin puhunut isoista häistä ja pelkäsi, että mä olisin kuitenkin halunnut sellaiset.
Mentiin sitten aivan salaa ja aivan kaksin naimisiin. Jälkikäteen ilmoiteltiin sukulaisille.
Voisiko teilläkin olla kyse häistä, joita mies ei halua?
Vai pelkääkö menettävänsä elämästään jotain ts. saavansa pallon jalkaan?
M
Mies
Vieras
Miehesi ei välttämättä halua naimisiin lainkaan. Sitä ei vain pidetä välttämättömänä ja "tarpeellisena" nykyisin, eikä se mielestäni mikään itsestäänselvyys pitäisi ollakaan.
Toinen syy voi olla tuo aiemminkin mainittu isot kirkkohäät ja hääjuhla. Miehiä ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa jokin hirveä show ja siihen liittyvä rahanmeno. Minäkään en ymmärrä, miksi kyseistä tapahtumasta pitäisi tehdä suuri juhla, jonne sitten käsketään kaikki sukulaiset ja puolitutut.
Meillä on vähän samanlainen tilanne eli ollaan seurusteltu vuosia ja ensimmäinen lapsikin on tulossa. Ollaan onnellisia näin ja en vain näe mitään syytä mennä naimisiin. Ehkä joskus tulevaisuudessa, ehkä ei...
Toinen syy voi olla tuo aiemminkin mainittu isot kirkkohäät ja hääjuhla. Miehiä ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa jokin hirveä show ja siihen liittyvä rahanmeno. Minäkään en ymmärrä, miksi kyseistä tapahtumasta pitäisi tehdä suuri juhla, jonne sitten käsketään kaikki sukulaiset ja puolitutut.
Meillä on vähän samanlainen tilanne eli ollaan seurusteltu vuosia ja ensimmäinen lapsikin on tulossa. Ollaan onnellisia näin ja en vain näe mitään syytä mennä naimisiin. Ehkä joskus tulevaisuudessa, ehkä ei...
Kiitoksia vastauksistanne!
Joo, ei pitäis syynä olla ainakaan ne isot hääjuhlat. En minäkään halua sellaisia. Asiasta ollaan puhuttu.
Ilmeisesti se on jotain ihme sitoutumispelkoa, vaikka jo vuosikausia ollaan yhdessä oltu. En halua painostaa naimisiin. Kyllähän se pitää oma tahto olla siihen.
Onko miehillä yleisesti luulo, että se on sit joku ihme "pallo jalkaan" -juttu. Onhan meillä tähänkin asti ollut omat menot ja myös yhteiset..
Mietityttää.
Joo, ei pitäis syynä olla ainakaan ne isot hääjuhlat. En minäkään halua sellaisia. Asiasta ollaan puhuttu.
Ilmeisesti se on jotain ihme sitoutumispelkoa, vaikka jo vuosikausia ollaan yhdessä oltu. En halua painostaa naimisiin. Kyllähän se pitää oma tahto olla siihen.
Onko miehillä yleisesti luulo, että se on sit joku ihme "pallo jalkaan" -juttu. Onhan meillä tähänkin asti ollut omat menot ja myös yhteiset..
Mietityttää.
Meillä on kanssa sellainen tilanne, että mies ei halua naimisiin vielä. Se ei näe naimisiinmenossa mitään järkeä, kun se ei kuitenkaan muuta mitään eikä olla uskovaisia yms. Tuo ei vaan täsmää sen kanssa, että hän aikoo jonain päivänä mennä kanssani naimisiin.. Miksi edes jonain päivänä, jos naimisiinmenolle ei ole mitään perustetta? :/
En kyllä itsekään ymmärrä naimisiinmenon tarpeellisuutta, paitsi ehkä sukunimen kannalta; Sitten jos lapsiakin ilmaantuu, olisi kiva jos kaikilla olisi sama sukunimi. Jostain syystä haluaisin naimisiin, en pelkästään sukunimiasian takia, mutta miksi ihmeessä? Jotain romanttista siinä kuitenkin olisi.
En kyllä itsekään ymmärrä naimisiinmenon tarpeellisuutta, paitsi ehkä sukunimen kannalta; Sitten jos lapsiakin ilmaantuu, olisi kiva jos kaikilla olisi sama sukunimi. Jostain syystä haluaisin naimisiin, en pelkästään sukunimiasian takia, mutta miksi ihmeessä? Jotain romanttista siinä kuitenkin olisi.
Meillä oli myös vääntöä naimisiinmenon kanssa. Minä halusin, ja siitä käytiin ikäviä keskusteluja. Sitouduttu olimme, koska lapsikin haluttiin ja saatiin. Raskausaikana ei voinut mennä naimisiin, koska sitten olisi näyttänyt siltä, että mennään vain sen takia. Voi tuota miesten logiikkaa!
Yritin kosiakin, mutta mies sanoi sen olevan hänen hommansa. En lopulta saanut kosintaa, vaan mies alkoi yhtäkkiä puhua siitä, mikä olisi hyvä kihlapäivä. Lopputulos on sama, mutta olen kieltämättä katkera siitä, etten saanut oikeaa kosintaa!
Miehen perusteluja siirtää naimisiinmenoa oli mm. tuo edelläkin mainittu "ettei se muuttaisi mitään" eikä "sillä ole merkitystä". Kerroin sillä olevan merkitystä minulle ja todella paljon, sekä sen, että se muuttaisi suhteessamme vain sen, että jankkaamiseni naimisiinmenosta jäisi pois. Lisäksi halusin itselleni saman nimen kuin hänellä ja pojallamme.
Ilmeisesti nämä perustelut olivat tarpeeksi hyviä, tänä vuonna vietämme sitten 5-vuotis hääpäivää.
Yritin kosiakin, mutta mies sanoi sen olevan hänen hommansa. En lopulta saanut kosintaa, vaan mies alkoi yhtäkkiä puhua siitä, mikä olisi hyvä kihlapäivä. Lopputulos on sama, mutta olen kieltämättä katkera siitä, etten saanut oikeaa kosintaa!
Miehen perusteluja siirtää naimisiinmenoa oli mm. tuo edelläkin mainittu "ettei se muuttaisi mitään" eikä "sillä ole merkitystä". Kerroin sillä olevan merkitystä minulle ja todella paljon, sekä sen, että se muuttaisi suhteessamme vain sen, että jankkaamiseni naimisiinmenosta jäisi pois. Lisäksi halusin itselleni saman nimen kuin hänellä ja pojallamme.
Ilmeisesti nämä perustelut olivat tarpeeksi hyviä, tänä vuonna vietämme sitten 5-vuotis hääpäivää.
Olin aina kuvitellut perinteisesti ja vanhanaikaisesti häitä,kuvittelin ja olin saanut jostain mieleeni kuvan,että mieskin on sellainen.Vuoden YK-komennukselta aikoinaan hankkinut siis oikein neulottanut mittojen mukaan frakin yms.Nykyään lapsia 3 ja eikä vieläkään kosinnasta puhetta.Olen kait itse liian ylpeä siihen,heittänyt muutaman kerran,etten aio vanhainkodissa viettää häitä.Hän heittää takaisin,että nykyään naiset huutavat tasa-arvon perään,mikseivät itse tee mitään.Kuitenkin minusta tuntuu,että ruikutan naimisiinmenoa jos itse alan kosia.Lapset kyselevät miksi te ette ole naimisissa,kun kaikki kavereiden vanhemmat ovat.Meillä olisi orkesteri,kosmetologit,kokit ym.omasta takaa,joten kustannukset eivät kävisi hirveiksi,mutta olen jo luovuttanut.Parisuhde voi hyvin.Mies on luotettavampi kuin tiilimuuri jos joku ennemmin pettää,se olen minä.Onneksi ei vielä tällaista ole tapahtunut vaikka 16 v yhdessä on taivallettu.Harmittaa ja surettaa kuinka upeat häät olisi aikanaan saanut.Tsemppiä kaikille.
just viime yönä tajusin et ollaan oltu yli 20v yhdessä. Lapsia on kaksi. Susipari ollaan ja ollaan varmasti loppuun saakka. Ei se kosi eikä ole auttanut vaikka minä kosin. On yhteinen omaisuus, talot ja autot. Jos se kuolee lapset perii ja minä voin lähteä nostelemaan jos ne mut kankaalle laittaa. Näin se menee avoparin kohdalla kun ei testamenttiakaan suostu tekemään. En tarkoita että rahaa ja omaisuutta vain miettisin, mutta on sekin yksi pointti kun elämänsä toisen rinnalla on viettänyt pennusta saakka.
J
juu
Vieras
Sanoin miehelleni jo aluksi että yhteen en muuta enne kihloja ja kihloihin en mene jos ei hääpäivää päätetä samalla. Kuulostaa kamalalta kiristykseltä, mutta todellisuudessa sanoin tämän iloisesti ei-vakavan keskustelun yhteydessä, tehden kuitenkin selväksi että olen tosissani. Niinpä sitten häät vietettiin. Uskon että naimisiinmenoa ei pidetä enää tarpeellisena kun muutenkin asutaan yhdessä ja kaikki on niinkuin olisi jo naimisissa. Ei sitä vain sitten tule mentyä.
Sanokoot muut mitä tykkäävät mutta minä olen sitä mieltä että jos todellakin haluaa viettää loppuikänsä toisen kanssa ja rakastaa täydestä sydämestä, niin haluaa myös naimisiin.
Tietenkin taustalla voi olla pelko siitä, ettei suhde kestä (esim. omien vanhempien avioero), eli vaikka rakastaa niin ei uskalla luottaa siihen että yhdessä ollaan hamaan hautaan asti.
Sanokoot muut mitä tykkäävät mutta minä olen sitä mieltä että jos todellakin haluaa viettää loppuikänsä toisen kanssa ja rakastaa täydestä sydämestä, niin haluaa myös naimisiin.
Tietenkin taustalla voi olla pelko siitä, ettei suhde kestä (esim. omien vanhempien avioero), eli vaikka rakastaa niin ei uskalla luottaa siihen että yhdessä ollaan hamaan hautaan asti.
N
niinpä niin
Vieras
\
samoin! hittoako on katsellut mua kaikki nää vuosikymmenet ja lapsia teetättänyt jos ei rakasta ja halua viettää loppuelämänsä! Haloo! kiitti kommentista, kyllä piristi. mua on siis vedätetty koko aika????Alkuperäinen kirjoittaja 19.04.2006 klo 07:17 niinpä niin kirjoitti:
A
Anna mennä
Vieras
Jos rakastat miestäsi ja olet varma loppuelämästäsi niin kosi sinä!
Jos ei suostu, mutta haluaa elää yhdessä niin hyvä syy mennä naimaisiin on että saat leskeneläkettä. (niin minäkin tein..)
Jos ei suostu, mutta haluaa elää yhdessä niin hyvä syy mennä naimaisiin on että saat leskeneläkettä. (niin minäkin tein..)
J
juu
Vieras
\
Ei ollut tarkoitus saada pahaa mieltä aikaan, toi oli vain mun mielipide ja ´toki voi rakastaa aidosti vaikkei naimisissa olisikaan. Taisit jättää sen viimeisen lauseen lukematta...
Alkuperäinen kirjoittaja 19.04.2006 klo 19:04 vieras kirjoitti:
Ei ollut tarkoitus saada pahaa mieltä aikaan, toi oli vain mun mielipide ja ´toki voi rakastaa aidosti vaikkei naimisissa olisikaan. Taisit jättää sen viimeisen lauseen lukematta...
N
niinpä niin
Vieras
\
Heh heh. Sensuuri iski. Tarkoitin, että tuo "jos todellakin haluaa viettää loppuikänsä toisen kanssa ja rakastaa täydestä sydämestä, niin haluaa myös naimisiin" on täyttä p*skapuhetta! Typerää edes väittää tuollaista.
Alkuperäinen kirjoittaja 20.04.2006 klo 11:36 juu kirjoitti:
Heh heh. Sensuuri iski. Tarkoitin, että tuo "jos todellakin haluaa viettää loppuikänsä toisen kanssa ja rakastaa täydestä sydämestä, niin haluaa myös naimisiin" on täyttä p*skapuhetta! Typerää edes väittää tuollaista.
A
aivan
Vieras
just niin. Luki miten vaan tulee itselleen jymäytetty olo! No, nyt on kokeiltu UUDELLEEN (noin sadannen kerran..) kosia. Ei ollut mikestä jonka kanssa mennä naimisiin. Että jaksan kuulemma samaa asiaa jauhaa! Taidan olla hiljaa asiasta ja pitää entisen mukavan miehen jonka kanssa olen ollut. Samasta asiasta jauhamalla se hermostuu eikä meillä kummallakaan ole kiva olla. Jos oltais naimisissa, erottais pian sen takia!
T
tuulituisku harmaana
Vieras
Mieheni ei myöskään halunnut aikaisemmin naimisiin. Ei halunnu häitä ja kun omat vanhemmat olivat eronneet ja se kova pala hälle aikoinaan. Hänestä naimisiinmeno ei muuta mitään. Kihloihin mentiin muutaman vuoden seurustelun jälkeen ja sekin tapahtui yllärinä. Neljän vuoden kuluttua toi yllättäen vihkisorkuksen ja mentiin naimisiin. Itselleni oli tärkeää saada perheelle yhteinen sukunimi.
Similar threads
- tahtoo rouvaksi
- Perhe-elämä
- äitix5
- Aihe vapaa