Kyllä se onnistuu käytännössäkin, mutta vaatii kovasti opettelua. Minä olen toisessa liitossani nyt seitsemättä vuotta, oon vähän yli nelikymppinen, mieheni on 50. Olen lujatahtoinen ja itsenäisessä ja vastuullisessa ammatissa, mutta silti nautin liitostamme, jossa mies on ehdoton perheen pää ja olemme yhdessä sopineet eräänlaisista pelisäännöistä, joiden rikkomisesta on seurauksia... eli saan siis selkääni aina joskus. Sängyssä mieheni on ollut alusta saakka hyvin dominoiva, mikä on ihanaa. rakastan sitä suoraviivaisuutta, kun hän esim. joskus kesken arkiaskareiden taluttaa minut sänkyyn, kääntää nelinkontin sängylle ja ottaa omansa takaapäin ilman sen ihmeellisempiä esileikkejä, vaikka osaa kyllä rakastelle myös pitkän kaavan mukaan, hellästi ja perusteellisesti. Jotenkin käyn aivan kuumana tavasta, jolla hän ikäänkuin omistelee minua ja etenkin siitä, että haluankin tulla omistelluksi. Seksisuhteemme on vain parantunut vuosien mittaa.
Riitelemme vain harvoin, inhoamme sitä molemmat, mutta joskus puran huonotuulisuuttani kiukutteluun ja suoranaiseen vittuiluun, ja siitä syystä hän jo aika alussa alkoi puhua tyyliin "sietäisit saada selkääsi", mikä kiihotti minua kummallisesti. Silti olin aika hämilläni, kun hän vähitellen alkoi joskus toteuttaa aikeitaan, tarttui käsipuolesta ja läimäytteli takamustani ja sitten viimein kaappasi kerran minut polvilleen poikittain ja todella piiskasi vähän lujemmin. Posket punaisina nousin ylös ja pakenin keittiöön, jonne hän tuli perässäni ja vähän huvittuneen näköisenä ilmoitti, että seuraavalla kerralla saisin kunnollisen opetuksen paljaalle takamukselle.
Se seuraava kerta tuli aika pian, riitelimme jälleen jostain aivan yhdentekevästä, käytin halpaista kieltä ja olin ilkeä. Mieheni lopetti huutamiseni lyhyeen, tarttui niskahiuksiini lujasti ja talutti minut makuuhuoneeseen, veti syliinsä sängyn päälle ja kiskoi housuni alas ja piiskasi perusteellisesti, ensin avokämmenellä ja sitten omalla vyölläni. Sattuihan se, takapuoleni oli kuin tulessa ja olin aivan tyrmistyny, itkinkin kiukusta ja kivusta. Välillä hän piti taukoja läimytysten väliilä ja nuhteli rauhallisella äänellä huonoa käytöstäni, jonka myönsin kyllä ja lupasin "parantaa tapani". Lopulta hän lopetti ja veti minut syliinsä. Silloin sovimme, että hän saa kurittaa minua jatkossakin tarvittaessa.
Olen tässä täysillä mukana, vaikka se varmaan hullulta kuulostaakin. Koin ansainneeni piiskauksen, se tuntui oikealta ja hyvältä, jotenkin turvalliseltakin. Palset lokasahtivat piaklleen, sain jotakin, jota ymärsin alitajuisesti kaivanneeni aina. Tietysti mukana on seksiäkin, sillä piiskaustilanne oli meistä molemmista kiihottava, minustakin, vaikka varsinkin se vyö sattui todella ilkeästi. Silti koko ajatus turvalliseta kurituksesta tarpeen mukaan tuntui minusta tosiaan jotenkin oikealta, ja suostuin siihen mielelläni, vaikka hämilläni tietysti olin.
Tuon sopimuksen jälkeen meillä siis siirryttiin perinteiseen kotikuriin, ja voin vilpittömästi sanoa, että se on tehnyt minulle pelkästään hyvää. Suhtaudun suhteeseemme rakentavammin ja välimme ovat hyvät ja avoimet ja entistä intiimimmät. Jollain lailla tietysti häpeän vähän sitä, että tarvitsen miestäni auktoriteettihahmona, joka estää minua toimimasta hölmösti ja palauttaa minut ruotuun, jos esim. yllyn haastamaan riitaa ym. Luotan häneen satakymmenenprosenttisesti ja tiedän, että hän rakastaa ja kunnioittaa minua ja tekee parhaansa suhteemme ja minun hyvinvoinnin eteen, aantaa siis tarvittaessa vaikka piiskaa, jos huomaa minun sitä tarvitsevan. Myönnettävähän se on, että näköjään tavitsen sitä, sillä sen myötä olen selvästi tullut tasapainoisemmaksi, nin hölmöltä kuin se kuulostaakin.