MIELIALALÄÄKEPINO

  • Viestiketjun aloittaja depressioäiti
  • Ensimmäinen viesti
sepram 20mg päivässä. ennen oli 30mg ja sen lisäksi buspar 3x5mg päivä
ja tarvittaessa opamoxia...

tulin raskaaksi ja nyt piti lopettaa busbar ja opamoxia ei sa ottaa ollenkaan ja sepramin pitäis ottaa niin vähän kuin pystyy..

syön lääkettä paniikkihäiriöön ja taitaa myös vähän masennustakin takana olla
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.07.2005 klo 20:28 ÄitiMamma kirjoitti:
Surullista lukea tätä pinoa...Suomessa on tosiaan paljon psyykkisesti sairaita ihmisiä,mutta onneksi on hyviä lääkkeitä...
(Itse olen joskus käyttänyt unilääkkeitä ja oli täysi työ päästä niistä lopulta eroon. Psyykkinen riippuvuus oli kaikista vaikein,vain ihmeen kautta pääsin eroon niistä.)
Voimia ja jaksamista arjen kanssa kaikille mielialalääkkeitä käyttäville ja masennuksen kanssa painiskeleville! :flower: :flower:
:headwall: :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:
 
Ma sairastan maanisdepressiivisyytta, mika on siis parantumaton ja perinnollinen. Laakkeena mulla on Cipralex 10mg. Mun mies on ollut ihan loistava tuki mulle. Han ei ole koskaan syyttanyt mua sairaudesta ja on tyytyvainen nykyiseen laakitykseeni. Itsellani oli sopeutumisvaikeuksia ja mieli matalalla diagnoosin saamisen jalkeen, mutta nyt olen happy, etta selvisi mika mulla on ja, etta saan asianmukaista hoitoa :)
Ja nyt me ollaan siis alettu yrittamaan meidan esikoista ja ollaan niiiin innoissamme :)!!
 
Heinäsirkka!
Mulla sama homma, Sepramia syötettiin vuosikaudet 40mg, piti "hengissä" mutta varsinaista apua ei ollut.
Nyt 7kk takana Efexor Depot 150mg, ja myönteiset vaikutukset huomattavia :)

No, raskausaikana kun ei tuota Efexoria voi syödä, piti lopettaa. Ensin söin 10vrk puolikasta 75mg annosta, ja eilen lopetin kokonaan. Ja voi järkytys näitä vieroitusoireita. :kieh: Heräsin kuuden tunnin yöunien jälkeen tunteeseen, että nyt lähti henki. Ei kiva. Kroppa nykii "sähköiskujen" takia jatkuvasti, tuntuu että kohta pyörtyy ja sydänkin hakkaa oudosti. Yrittääpä tässä vapaapäivästä nauttia! :headwall:
Saa nähdä millainen hermoraunio täällä on odottamassa jääkaapin korjaajia, joitten pitäisi tuossa puolen päivän aikaan tulla :whistle:
 
Aikoinaan 2003 söin puoli vuotta Seronil 20mg.Ennen sitä oli Remeron nukahtamislääkkeinä,
Silloin vauva oli 10kk ja lopetin imetyksen sen Remeronin aloituksen vuoksi. Remeron väsytti minua kuitenkin 24h,joten 3 viikon kuulajumin jälkeen vaihdettiin Seroniliin ja viikossa nosti mut "euforiseen" tilaan.
Nyt neljäs lapsi on 8 kk ja enpä ole saanut nukkua vielä yöunia heräämättä.Alkaa ottaa kupoliin kaikki. Ei huvita enää mikään.En juuri osaa enää puhua ystävällisesti lapsille(paitsi vauvalle) Odotan vaan iltaa,että saan pennut nukkumaan.Yöllä usein kun joku mut herättää,en saakaan enää unta.Eli tunnistan...tästä se alkaa.Yritän vielä taistella itse vastaan ja rukoilen koko ajan,että minua ei kukaan yöllä herätä.Yhden yön sain heinäkuussa nukkua heräämättä,ja seuraava päivä oli taivaallinen.Pinna lyhenee ja mun masennus alkoi viimeksikin raivareilla :(
Kun imetyksen lopetan vuoden tienoilla,ja jos vielä tällainen olo,olen satavarmana hakemassa Seronil reseptiä
 
Mulla masennusta ollut jo yli kymmenen vuotta, vaihtelevasti. Lääkityksen kanssa ollut ongelmia, kokeiltu on Aurorix, Zoloft, Seronil, Efexor, Cipramil, Cipralex, Tolvon, Remeron, Surmontil, Cymbalta, Edronax ja tällä hetkellä Ixel. Eikä sopivaa tunnu nyt lötyvän :( Vuosia söin aiemmin esim. Aurorixia ja Zoloftia, mut nyt mun elimistö vaan hylkii näitä lääkkeitä. Sivuvaikutukset on niin kovia, etten tiedä, onko elämä helpompaa lääkkeillä vai ilman niitä. Opamoxia menee tällä hetkellä 2-3 x 15 mg/vrk. Sairaalajaksokin oli pari kuukautta sitten. Ensi viikolla aloitan päiväsairaalassa. Siellä on taas uusi lääkäri vastassa, en tiedä miten tän lääkitysasian kanssa käy. Kovasti kiinnostaisi se uusi lääke Valdoxan. Onko siitä kellään vielä kokemuksia?

Niin ja lapsia on kolme. Jotenkin pitäisi tää elämä saada kuntoon, mitä nopeemmin, sen parempi. aikaahan tää vaatii :'(

Voimia teille kaikille!!!
 

Yhteistyössä