MIELIALALÄÄKEPINO

  • Viestiketjun aloittaja depressioäiti
  • Ensimmäinen viesti
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.11.2005 klo 12:01 Milana kirjoitti:
Sepram 40 mg paniikkihäiriöön. Kolme raskautta viety läpi tällä lääkityksellä, kaikki ok.

Itse en tarvi sääliä enkä yliempaattista myötätuntoa. Elän täysin normaalia elämää, ja haluan normaalia vuorovaikutusta. En minä Sepramia minään rasitteena koe.
ihana kun ajattelet noin mulla lääkityksenä kans masennuslääke,raskaanakin ollessani.elän myös normaalia arkea ja olemme aivan tavallisia,normaaleja ihmisiä.super halit sinulle!
 

Minä en ihan oikeasti ymmärrä tuollaista: "Itse en syö mielialalääkkeitä, mutta voimia kaikille, jotka joutuvat syömään."

Ei tässä mistään joutumisesta ole kyse. Jos minun aivoissani on häikkää serotoniinin suhteen, niin pitäähän se paikata.

Enkä minä voimia kaipaa lääkkeenottoon. Enemmänkin sellaista ihan reipasta otetta ja asennetta toisilta. Ei tämä ole elämää kummempaa.


Olen itse mielenterveysalan ammattilainen, joten ehkä siksikin turha mystiikka ja tsemppaaminen on ropissut minusta pois. Aito myötätunto tuntuu paljon paremmalta, samoin se, että suhtautuu ihan normaalisti.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.11.2005 klo 21:14 Milana kirjoitti:
Minä en ihan oikeasti ymmärrä tuollaista: "Itse en syö mielialalääkkeitä, mutta voimia kaikille, jotka joutuvat syömään."

Ei tässä mistään joutumisesta ole kyse. Jos minun aivoissani on häikkää serotoniinin suhteen, niin pitäähän se paikata.

Enkä minä voimia kaipaa lääkkeenottoon. Enemmänkin sellaista ihan reipasta otetta ja asennetta toisilta. Ei tämä ole elämää kummempaa.


Olen itse mielenterveysalan ammattilainen, joten ehkä siksikin turha mystiikka ja tsemppaaminen on ropissut minusta pois. Aito myötätunto tuntuu paljon paremmalta, samoin se, että suhtautuu ihan normaalisti.
:wave: aivan en minäkään joudu syömään lääkkeitä vaan koen että ne ovat lahja!!!!kivaa päivän jatkoa
 
Kuinkahan kauan muuten kestää, ennenkuin tuo lääke alkaa vaikuttamaan??
Olen lähdössä muutaman viikon päästä matkoille, viikoksi etelään...ja vähän hirvittää miten kamalaksi tuo lääke olon tekee. Olen vast eilen sen aloitellut, ja monethan ovat sanoneet että ensin olo huononee...ja 4-5 viikkoa menee ennenkuin olo alkaa paranemaan.
Kovin masentuneeksi en itseäni tunne...Vaan lähinnä lääke aloitettiin epämääräiseen ahdistukseen ja pinnan kireyteen..Jatkuvaan oman oloni tarkkailuun..
Pelkään jos koko matka menee piloille oloni takia......
 
Kikka78
Sepram 20mg. nyt olen 2vkoa syönnyt ja olo helpottannut tosi paljon ja pystyy taas ajatelemaan selkeästi. Alussa oli ihan mieleön väsymys,mutta onneks sekin on alkannu nyt helpottamaan.. Ehkä tästä elämä vielä iloksi joskus muuttuu.. Tsemmiä kaikille!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.11.2005 klo 12:38 Kikka78 kirjoitti:
Sepram 20mg. nyt olen 2vkoa syönnyt ja olo helpottannut tosi paljon ja pystyy taas ajatelemaan selkeästi. Alussa oli ihan mieleön väsymys,mutta onneks sekin on alkannu nyt helpottamaan.. Ehkä tästä elämä vielä iloksi joskus muuttuu.. Tsemmiä kaikille!
mä oon syöny kyseistä lääkettä nyt viikon verran ja mua kans väsyttää ihan kauheesti mut jos se johtuukin sit tosta lääkkeestä. :/ kiva oli lukea toisesta joka syö ihan samaa lääkettä ja myös aika vasta alottanut sen. :attn: eiköhän tää tästä iloksi muutu :/ =)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.11.2005 klo 13:24 Käsittämätöntä kirjoitti:
Onko teidän elämät oikeasti noin huonoja et pitää syödä mielialalääkkeitä?! Nappia naamaan niin elämä paranee... Joopajoo... Mä en tajua!

Ihan pakko kommentoida sinun "mielipidettäsi". Ehket ole itse koskaan ollut masentunut. Tai sinun käsityksesi masennuksesta on pikku väsymys, josta olet urheasti itse selvinnyt. Masennus on vakava asia, ja tuskin KUKAAN ihminen ihan vain huvin vuoksi mitään nappeja nappailee, kuten asian ilmaisit. Serotoniinin puutteeseen aivoissa voisin esimerkiksi verrata yhtä tärkeäksi asiaksi kuin murtaisit jalkasi ja ajattelisit ettet tarvitse siihen kipsiä, eläminen onnistuisi silti mutta paljon paljon heikommin... Ymmärsitkö pointin?

Eli vastaus kysymykseesi "onko elämä oikeasti noin huonoa" on että KYLLÄ. Tässä sinulle vielä lisäksi muutama masennuksen oire. Ole hyvä!

- Väsymys ja voimavarojen puute, tavalliset arkiaskareetkin saattavat tuntua ylivoimaisilta
- Unen häiriöt: aamuyön heräily, unensaannin vaikeus
- Keskittymiskyvyn laskeminen
- Mielenkiinnon häviäminen esim. harrastuksiin
- Mielihyvän laskeminen
- Painon ja ruokahalun muutokset
- Kiinnostus henkilökohtaiseen hygieniaan ja omaan ulkonäköön vähenee
- Levottomuus
- Tuntemukset arvottomuudesta, syyllisyyden tunteet, itsemurha-ajatukset
- Alakuloisuus, yksinkertaisesti pitkäkestoinen masentuneisuuden tunne
 
Käsittämättömälle...ei voi muuta sanoa, kuin että henkisesti olet vielä aivan lapsen kengissä, olkoonkin sitten ikäsi mikä tahansa.
Vain teini ikäisen suusta, voisin odottaa jotakin tuollaista.
Kukaan ei turvaudu pelkästään "nappeihin" ja odota että sitten se elämä hymyilee...Se on vain yksi osa hoitoa, vakavassa sairaudessa.

Yleensä tuollaiset lausahdukset kolahtavat omaan nilkaaan...Tässä tapauksessa toivon niin vilpittömästi.
Lueppas otsikko uudestaan, ja mieti sitten miksi tulit tänne kommentoimaan... Otsikossa tuskin lukee: "kuka on lääkkeitä vastaan, kuka ei"...Vai???
Eiköhän teille tiukan linjan lääkkeiden vastustajille löydy ihan oma foorumi.. Mene sinne purkamaan tuntojasi!!
 
voi vitsi mikä tyyppi toi "käsittämätön" :headwall: :headwall: :headwall:
nii mäkin muuten ihan huvikseni hakeuduin terapiaan ja sitä kautta aloin popsimaan tota yhtä mielialalääkettäkin.ja lääkäri joka sitä mulla määräsi niin sekin varmaan ihan huvikseen anto mulle reseptin et alahan aikas kuluks popsimaan nyt vaikka tällästä lääkettä. :whistle: :whistle: joo siis ei kukaan näitä huvikseen popsi ja eihän sitä nyt ammattiauttajan juttusille pääsisikään jossei oikeesti olisi jotain syytä ja tarvetta. :attn: kyllä vois toi typerän kommentin laittaja pysyä poissa täältä jossei tosiaankaan järki sano ton enempää hänen pääkopan sisällä :headwall:
kyllähän tosiasia on että ihimisiäkin on niin erilaisia että toiset on herkempiä sairastumaan kun toiset ja jollain mieli vain järkkyy helpommin kun toisella.ei siinä kenenkään omasta tahdosta oo kyse :attn: :/
voimia vaan kaikille asiallisille lääkkeiden syöjille. :hug:
 
Hätä
Hei!

Sain juuri tietää olevani raskaana, ja lääkityksenä on efexor.
Olen ajatusteni kanssa aivan sekaisin..mitä tehdä.
Haluan pitää tämän lapsen, mutta ilman lääkitystä en pärjää. Ssri lääkkeet eivät toimi, tämä efexor on kohdallani ainut vaihtoehto.
Löysin muutamia kokemuksia tästä efexorista.Teratologinen tietopalvelu sanoi ettei siitä ole haittaa, mutta lääkäri suositteli että ensimmäisen kolmanneksen olisin ilman lääkitystä.Mutta en uskalla jättää lääkkeitä pois, sillä juuri olen saanut itseni kuntoon.
Löytyykö ketään kuka olisi koko raskauden käyttänyt efexoria? Siis alkuraskuadesta asti?
Musta tuntuu että mietin tätä asiaa ihan kokoa ajan, ja nyt pelkään että tämä stressaaminen tästä lääke asiasta...saa varmaan kohta keskenmenon aikaiseksi...
 
Hätä
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.06.2005 klo 00:20 Kirsi kirjoitti:
Eilen vihdoin tein raskaustestin, kun menkkoja ei ole alkanut kuulumaan...Positiivista näytti, kuten uusittu testi tänään.
Tämän hetkinen elämäntilanne ei ole kehuttava, olen päihteistä toipumassa, ollut kyllä jo raittiina muutaman vuoden, mutta mielenterveyshäiriöitä on. Käyn terapiassa, syön lääkityksenä efexor depot 225mg/vrk ja tarvittaessa stilnoc 10mg/unettomuuteen.
Lapsen hankkiminen on kyllä ollut mielessä, eikä tilanne ole niin mahdoton, etteikö lapsi sopisi kuvioihin, jopa toisi tarkoitusta, mieheni kanssa olemme olleet yhdessä jo vuosia ja ikää on kuitenkin jo kohta 30. Minulla ja miehellä hiukan enemmän. Nyt onkijn suurimpana kysymyksenä, vielä...ennen kuin tapaan lääkärin, lääkitykseni. Eli mielelläni kuulisin onko jollakin ollut sama lääkitys ja onko raskaus kaikesta huolimatta jatkunut ja lääkitys silti ollut sama, nimittäin minun tilanteessa, ainoita vaihtoehtoja on juuri efexor, ainut mikä on auttanut, joten se olisi minun mieleni kannalta lähes pakollinen, unettomuus on erittäin krooninen ja siihen on vain stilnoc, koska päihderiippuvuus estää, muiden unilääkkeiden käytön, bentsot ym...
Kokemuksia olisi kiinnostava kuulla ja tietoakin, olen paljon lukenut efexorista ja tiedän, että se ei ole suositeltava...mutta onko kuitenkin jollakin kokemusta?

Asia selviää lääkärin kanssa neuvotellessa kyllä varmasti lopullisesti ja puntaroidessa, mitä teen...sitä ennen olisi hyvä saada kuulla teiltä muilta. Kiitos jo etukäteen.

Miten Kirsi sulla on mennyt?? Syötkö vielä efexoria?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.12.2005 klo 13:12 Hätä kirjoitti:
Hei!

Sain juuri tietää olevani raskaana, ja lääkityksenä on efexor.
Olen ajatusteni kanssa aivan sekaisin..mitä tehdä.
Haluan pitää tämän lapsen, mutta ilman lääkitystä en pärjää. Ssri lääkkeet eivät toimi, tämä efexor on kohdallani ainut vaihtoehto.
Löysin muutamia kokemuksia tästä efexorista.Teratologinen tietopalvelu sanoi ettei siitä ole haittaa, mutta lääkäri suositteli että ensimmäisen kolmanneksen olisin ilman lääkitystä.Mutta en uskalla jättää lääkkeitä pois, sillä juuri olen saanut itseni kuntoon.
Löytyykö ketään kuka olisi koko raskauden käyttänyt efexoria? Siis alkuraskuadesta asti?
Musta tuntuu että mietin tätä asiaa ihan kokoa ajan, ja nyt pelkään että tämä stressaaminen tästä lääke asiasta...saa varmaan kohta keskenmenon aikaiseksi...
Ei ole kokemusta just tosta lääkkeestä mut ihan vauvankin kanlata jo ajattelisin et olis parempi et saat käyttää lääkitystä - etenkin jos olet kokenut sen sulle avuks! En usko et se vauvaa vaihingoittaisi sen enempää ainakaan kun jos sulla on hirveet mielialan vaihtelut! Eli jos lääkkeellä ei ole täysin todettua vaihinkoa lasta kohtaan niin kannattaa pitää se ja nauttia huoletta odotuksesta :) Kolme kuukautta on kuitenkin pitkä aika olla ilman ja sitten vielä uudestaan aloittaa niiden syöminen niin mielestäni se on vahingollisempaa kun se että syöt alkuajan niitä...
 
mamablues
Efexor depotia oon taas jo neljättä kuukautta syönyt. Nyt on välillä unohtunut ottaa ja en tiedä johtuuko siitä et on mieliala lähtenyt taas valumaan alas päin. Tuntuu vaan taas ettei jaksa. Yritän lasten takia, mutta vaikeelta taas tuntuu kaikki. Mitään ei huvittais ja itkettää taas koko ajan. Veli tuli perheensä kanssa käymään ja odotan vaan koko ajan et ne lähtis, lapset vaan tappelee koko ajan. Niiden poijalla on adhd ja se on todella vilkas, tottelematon ja kovaääninen. Ei mulla oo mitään sitä poikaa vastaan ja on se ollut meillä hoidossakin monta kertaa, ei siinä pojassa mitään vikaa. Mä en nyt vaan itse jaksa. Ei oo voimia taas mihinkään. Jos ei ois lapsia mä en varmaan nousis aamulla sängystä. ärsyttää itteenikin kun on niin saamaton olo. Pljon on tehtävää ja en tunnu saavan mitään aikaseks, vaikka koko ajan muka touhuan. Ja kun oon taas valmiiks mieli maassa, ni loukkaan tuu ja hermostuu toisten sanomisista ihan turhaan. Vaikka tajuun ettei sillä mitään pahaa tarkoittanutkaan eikä pitäis loukkaantuu, ni silti tuun vaan koko ajan surullisemmaks. En tiedä mitä tässä itäis tehä. Tääkin ärsyttää, tuntuu tyhmältä valittaakun oikeesti kaikki on hyvin. Mulla kaks ihanaa lasta, ihan perhe muutenkin, koti ja elämä pitäis olla ihanaa. Silti mä oon masentunut ja valitan koko ajan. Sit kun sitä rupee oikein ajattelee masentuu vaan entisestään. tyhmää eikö? tunnen itseni niin heikoksikin kun on taas pitänyt ruveta syömään noita lääkkeitä. Millanen äiti mä olen kun en jaksa ilman lääkkeitä. Vaikka eipä niistä ainakaan nyt tunnu paljon apua olevan. Mulla on taas ollut rinnassa sellanen ahdistava tunne, en tiedä mistä sekin johtuu. Tuntuu et voisin vaan huutaa ja itkeä täyttä kurkkua. Ja kukahan sitten lasten kanssaois, jos mä rupeen itkee ja murjottaa. Pitää vaan yrittää jaksaa hymyillä ja olla lasten kanssa. :'(
 
yks vaan
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.12.2005 klo 11:40 kotiäiti kirjoitti:
voi vitsi mikä tyyppi toi "käsittämätön" :headwall: :headwall: :headwall:
nii mäkin muuten ihan huvikseni hakeuduin terapiaan ja sitä kautta aloin popsimaan tota yhtä mielialalääkettäkin.ja lääkäri joka sitä mulla määräsi niin sekin varmaan ihan huvikseen anto mulle reseptin et alahan aikas kuluks popsimaan nyt vaikka tällästä lääkettä. :whistle: :whistle: joo siis ei kukaan näitä huvikseen popsi ja eihän sitä nyt ammattiauttajan juttusille pääsisikään jossei oikeesti olisi jotain syytä ja tarvetta. :attn: kyllä vois toi typerän kommentin laittaja pysyä poissa täältä jossei tosiaankaan järki sano ton enempää hänen pääkopan sisällä :headwall:
kyllähän tosiasia on että ihimisiäkin on niin erilaisia että toiset on herkempiä sairastumaan kun toiset ja jollain mieli vain järkkyy helpommin kun toisella.ei siinä kenenkään omasta tahdosta oo kyse :attn: :/
voimia vaan kaikille asiallisille lääkkeiden syöjille. :hug:
en tarkoita nyt sitä että teillä ei ois oikeata tarvetta mielialalääkkeille mutta lääkäreitä voi kusettaa niin helposti vaikka ei ois oikeasti mikään tarve lääkkeille!!tekeytyy vaan erittäin masentuneeksi ja kertoo hulluja juttuja ni rupes reseptiä löytymään.tosi tietoo tuo lääkäreitten kusetus!!!!!tuleekin mieleen että minkälaisia nämä olevinaan lääkärit sit on(tietäävätkö mistään mitään).
 
jep
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.07.2005 klo 11:56 Kirsi kirjoitti:
Heippa!

Deppis,


"Itse syön Efexoria 150 mg/vrk ja poden kovaa vauvakuumetta. Lisäksi minulla on Alprox 3 x 1 mg/vrk. Näillä lääkkeillä en uskalla raskautta harkita ja psykiatrinikin sanoi, ettei tuon Efexorin vaikutusta sikiöön ole tutkittu riittävästi.

Saako udella mikä päihderiippuvuus sinulla on ollut?"


Niin, minulla efexor 225mg/vrk ja olen raskaana. Tällä viikolla aika äitipolille ja selviää varmasti enemmän, sikiön tilanteesta ja muusta epäselvästä.
Olen itse kuitenkin saanut 3 lääkärin sanomana vakuutettu itseni, että voisin syödä lääkettä...ja soitin lisäksi sinne teratologiseen.
Toki riski on, aina, kun on lääkitys. Efestä ei todellakaan ole ilmeisesti tutkimustuloksia riittävästi, mutta kokemuspohjaista on, ainakin minun lääkärilläni.
En tiedä, toki minua ihan kauheasti pelottaa ja en tiedä vieläkään mitä uskoa koska epävarmuus piilee koko ajan, taustalla.
Äitipolilla kuitenkin uskon asian vielä varmemmin vahvistuvan, joten odotan nyt sitten sinne menoa, ultraa.

Saat udella, minulla on alkoholi ja bentsoriippuvuus, alkoholia en käytä ollenkaan, bentsoista on nyt käytössä oxepam 15mg/vrk. Toivottavasti pysyy siinä määrässä.


"Paljonko käytit Bentsoja ja miten vieroitit itsesi? Haluaisin itsekin päästä niistä eroon . Varsinkin jos Efexoria siis saa käyttää raskausaikana. Kuulun niihin, joille lääkitys ainakin tällä hetkellä taitaa olla elinehto .

Olisi kiva kuulla onnistumistarina joltain, joka on ollut fysisesti riippuvainen bentsoista. Minäkin haluan niistä todella eroon."


Minulla bentsoja meni alussa 15mg/vrk pamia, tenoxia 20mg/vrk, kunnes...lopulta kaikki mikä oli päihdettä meni ja omista lääkkeistä...pamia miten milloinkin...5mgx6-7/vrk ja tenoxi liuku käsistä kokonaan...20mg oli yhtäkkiä...4-6x 20mg...eli ihan reilusti on mennyt bentsoja, kunnes hakeuduin vierrotukseen, joka oli helvetin rankka.
Mutta niin oli riippuvuuskin, joten oli oltava kova hoitokin...tiputeltiin bentsot, aika vauhdilla, tenox jäi heti pois, kerralla, vain pami ja seroquel oli käytössä ja lopulta pamikin pois. En ole bentsoihin koskenut, ehkä kova vierroitus ja se riippuvuus helvetti on jotakin opettanut. Nyt kuitenkin raskaus aikana, stilnoct vaihdettiin oxepamiin. Tällä hetkellä ihan ok:sti menee sen kanssa.

Joten, rohkene vain, vierrotus ei ole helppo, mutta se on kannattava, se on aivan uusi maailma, mikä avautu ainakin mulle sen jälkeen kun tokkura ja päihtymys jäi...tosin, tämäkin on rankkaa, mutta ehkä kannattavcampaa kuin sekavuus päihteistä.

Ota selvää lääkäriltä enemmän efestä ja alproxista...ja toivottavasti saat sellaista tietoa, joka antaa rohkeutta ja toivoa.
Bentsovieroitus on kuitenkin sen verran rankka etten minä ainakaan olisi itse kotona siihen kyennyt...kuten alkoriippuvuuskin, olen hoitoni kumpaakin saanut ja olen kiitollinen siitä. En olisi tässä, jos olisin jatkanut...

Tsemppiä!! Ihan kaikille.


:hug:
jepjep
 
Tämä näkyy olevan vanha keskustelu, mutta löysin tämän hakusanalla.
Eli sairastan masennusta ja käyttänyt vuosia lääkkeitä. Ilman niitä en pärjää, vaikka niin haluaisinkin. Pelkään, että henki menee.
Onko kenelläkään kokemusta Efexorista raskauden ajalta? Olen jo melkein päättänyt, että en hanki lapsia sairauteni vuoksi, koska en uskalla ottaa riskiä.
 
päivänlilja
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.07.2005 klo 05:44 Kirsi kirjoitti:
Huomenta

"Kysy ihmeessa apteekista käyttämiesi lääkkeiden vaikutus sikiöön. Muistaakseni stilnoct on vaarallinen sikiölle."

Jep, olen ottanut selvää efexorin ja stilnocin vaikutuksista. Efexoria voin käyttää, mutta stilnoct lopetettiin ja tilalle tuli oxepam. Soitin tiedusteluni teratologiseen palveluun, ja 3 lääkäriä on kommentoinut asiaa. Joten koska lääkitykseni on todellisen tärkeä, on sitä jatkettava. Luultavasti vierroituksen läpikäyneenä, bentsoista, voisin hyvinkin saada vierrotettua efenkin pois, oxepamin, mutta...efen pois jättö voisi olla katastrofi, en pääsisi sängystä ylös, huonovointisuuteni takia, kaikki olisi jälleen liian vaikeaa ja mahdotonta, oxepamia käytän nukkumiseen, vaikkakin, enpä minä silläkään kovin paljoa nuku :\| Kuitenkin enemmän kuin ilman lääkettä.

Raskaus etenee, ultraa odotellessa,, voin vain toivoa, että kaikki olisi hyvin. Masussa.

Hyviä Vointeja ja Aurinkoa :flower:
Moi, haluaisin kirjoittaa sinulle yksityisviestin, ehkä muutamankin =) . Jos olet reksteröitynyt niin laittaisitko minulle yv:n. Siis jos sinulle sopii, ei ole pakko. Meillä on jotain yhteistä ;) . :hug:
 
määvaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.07.2005 klo 14:37 masentunut kirjoitti:
Efexor depot ja seroquel. Tuo efexor on täysin vienyt kyvyn nauttia fyysisestä läheisyydestä. Seroquelin saan pian jättää pois. Aionkin ottaa lääkäriin yhteyttä, että tuo efexor depot vaihdettaisiin. Tuntuu, että tunnetasolla puuttuu paljonkin. Onko kukaan huomannut efexorin haittaavaan rakkauselämäänne. Oletteko vaihtaneet johonkin muuhun lääkkeeseen?

multa meni kyseisen lääkkeen kanssa kaikki nautinto ja läheisyydenkaipuu. myös syönyt seroquelia ja remeronia ja temestaa, ja kaikkia näitä yhtäaikaa. mutta nyt tuota noritrenia käyttänyt 2 viikkoa ja läheisyys vielä ok, mutta en tiedä mikä on tilanne muutaman viikon pääästä kun ne lopulliset vaikutukset voivat tulla vasta viidenkin viikon älkeen. nyt ilmenee huimausta, hikoilua ja suun kuivumista plus että kaikki maistuu pahalta suussa. mutta kun nyt syön vain tätä yhtä lääkettä ja se auttaa jus kuvailtuihin vaivoihin joista kärsin, niin olen vielä tyytyväinen. ja unilääkkeeksi syön imovania.
 

Yhteistyössä