Miehen vauvahaave

[DINK]

Kääk, mitä tehdä tässä tilanteessa?! Tuntuu, että melkein kaikki ympärilläni haluaisivat minun piakkoin ryhtyvän äidiksi. Paitsi minä itse.

Miehelle tein jo suhteen alussa selväksi, etten ehkä halua lapsia. En ainakaan, ennenkuin kummallakin on mukavasti etenevä ura, hyvä palkka, asuntona omakotitalo hyvämaineisella alueella, perheessä vähintään 3 autoa ja lapsesta huolimatta varaa matkusteluun ym. hauskaan. Mies myönsi aikoinaan olevansa samaa mieltä.

Nyt miehen kaverit ovat alkaneet saada lapsia, vain vuoden välein kaksi kappaletta! Ja heillä tosiaankaan ei ole perheissä talous kunnossa, yhdessä esim. sekä miehen että vaimon opiskelut kesken. En voisi kuvitellakaan itseäni tilanteeseen, jossa olisi 2 vaippaikäistä lasta ja jos pesukone hajoaa, ei ole varaa ostaa uutta...

Nyt mies on alkanut välillä silitellä masuani ja höpöttää, että jos sielläkin joskus olisi vauva. Näin siitäkin huolimatta, että kavahdan ajatusta. Tämän lisäksi vielä miehen kaveritkin on alkaneet puhua, että olisi kiva jos meilläkin olisi sama elämäntilanne. Kun sanon, etten ole henkisesti valmis, saan typeriä vastauksia kuorrutettuna lempeällä hymyllä tyyliin: kyllä se lapsi sitten opettaa.

Edellisten lisäksi myös mieheni äiti, nyt kun olemme molemmat 30-vuotiaita, on alkanut puhua siitä, miten mukavaa olisi olla isoäiti. Ja jopa oma isäni on sivulauseessa miehelle maininnut, miten tärkeää on matkustella ja puuhata perheen kanssa sitten, kun sellainen on.

Mieheni ei todellakaan ole sellainen, että voisin kuvitella hankkivani hänen kanssaan lasta. Hän olisi kaiket illat ylitöissä tai harrastuksissa tai kavereiden kanssa reissuillaan, kuten nytkin. Olen aivan varma, että saisin istua yksin kotona kakaran kanssa itkemässä, jos lapsi hankittaisiin. Ja jos haluaisin jäädä ylitöihin tai lähteä jonnekin ilman lasta, niin miehelle olisi turha soittaa ja neuvotella hoidosta, siitä olen varma. Eihän hän kotitöitä tee nytkään.

Ja ennenkaikkea, haluan nauttia omasta elämästäni, omasta vapaudestani. Miksen saa olla rauhassa sitä, mitä olen nyt ja katsoa sitten myöhemmin, mahtuuko lapsi kuvioihin mukaan?

 

[Namu]

Hommaa vauva, kun itse olet valmis.
Miehet ovat kautta aikojen pitäneet akat kotona
panemalla tasaiseen tahtiin ne paksuksi.
Pidä pintasi ! Sanoo tämä mies.
Ps.Sanoi anoppi mitä hyvänsä.

 

[Satu]

Sano ihan selvällä suomen kielellä, että EN HALUA LASTA NYT! ENKÄ HALUA EDES KESKUSTELLA LAPSEN HANKKIMISESTA.
Pitää olla jo kovakorvaisia kuulijoita, jos ei ihan selvää puhetta ymmärrä.
Se minua jäi vain askarruttamaan, että miksi ylipäätään pitää olla 3 autoa. Eihän teillä miehen kanssa ole yhteensä kuin kaksi persettä

 

[DINK2]

Yksi oma kummallekin arkikäyttöön ja yhteinen urheiluauto hupiajoon. Siksi pitää olla kolme. Näin ainakin meillä.

 

[Jaska]

No herran jestas. Et tietenkään tee lasta jonkun toisen mieliksi jos et itse halua.

Miehesi voi tehdä sen joskus jonkun muun, nuoremman kanssa. Sinulla kun alkaa tuo biologinen kello uhkaavasti tikittää.

 

[dink3]

Eh.. eiköhän juuri siitä ole kyse, että se biologinen kello EI tikitä...

 

[Niin..]

Se on ihan fifty - sixty, toiset ymmärtää biologisen kellon tikittämisen pelkkänä ajan kulumisena ja toiset taas siten, että ""nyt ku oon näin vanha niinku, niin pitäis ne lapsetkin tehdä...""

Alkuperäiselle, et tietenkään tee lapsia vain miellyttääksesi miestä, varsinkaan sellaista, jonka kanssa tuskin koskaan lapsia edes haluat. Selvä peli.

 

[Älä]

suostu painostukseen! Kaikista tärkein päättäjä olet sinä, juuri sinä; ei miehesi eikä varsinkaan anoppisi.

sulla vaikuttaa olevan aika realistinen näkemys tulevaisuudesta eli ettei mies sitten osallistukaan hoitamiseen kun uutuudenviehätys katoaa. Alkaa kaljaillat
kovasti houkuttaa - usko mua!

mulla on vähän sama tilanne, seurustelen kivan miehen kanssa jolle tein jo alussa selväksi, ettei mun kanssa kannata lapsista haaveilla; etten kenties koskaan tahdo lapsia. Silloin myöntyi (pilluntoivossa?) ja nyt ykskaks on kääntämässä kelkkansa.

 

[Jaska]

Nyt, kun olemme 30-vuotiaita!! Ja sit 50 kun lapsi on aikuinen jos sen tekee heti... Mies toki voi isäksi alkaa myöhemminkin, mutta naisilla alkaa hormonit vähenee jo paljon ennen kolmea kymppiä. joten ei se lasten saaminen niinitsestään selvää tuossa iässä enää olekaan, sitä tarkoitin.

 

[renttu]

Ei kenenkään pitäisi alkaa lapsentkoon jonkun toisen toivomuksesta, vaan molempin pitää haluta lasta.
Joten, älä ala lapsen tekoon ellet itse sitä todella halua. Kuten joku aikaisemmin mainitsi ""akka kesät paksuna ja talvet ilman kenkia, kyllä se sitten kotona pysyy"". Haluaako miehesi sinut kotiäidiksi vai muuten vaan lapsia, vai lapsia sen vuoksi kun muillakin on?

 

[mies]

Eikö olisi kohtuullista, että jos mies haluaa jälkikasvua, niin miettisitte eron mahdollisuutta. Koska jos sinun haaveesi ovat materialistisia, niin tunnetusti ulkomaanmatkan jälkeen tulee pidempi ulkomaanmatka ja hienon auton jälkeen tulee hienompi auto, eikä sekään riitä.

 

[Satu]

Ok Dink, en tullut ajatelleeksi, että osa meistä harrastaa autoilua ihan ajamisen ja huvittelun vuoksi, eikä käytä autoa pelkästään siirtymisvälineenä paikasta A paikkaan B, kuten minä teen.

 

[Katariina]

Täällä toinen kolmekymppinen samassa tilanteessa. Poikaystävä, kaverit ja sukulaiset vihjailee vauvoista minkä ehtivät. Ja minä kun haluaisin vain tehdä töitä...

Nyt onneksi on hiukan helpottanut kun olen kaikille asiasta vihjaileville ilmoittanut hyvin selkeästi että en aio hankkia vauvaa vielä pitkään aikaan. Ja olen sanonut myös että en pidä painostuksesta ja että meidän vauvahankinnat eivät kuulu kenellekkään. Osa tutuista osaa jo pitää suunsa kiinni.

Sanot vain selkeästi että vauvaa ei ole tulossa ja että asiaan ei tarvitse muiden puuttua!

 

[cindy]

Jos miehesikään ei tahdo muuttaa elämäntyyliään, te KUMPIKAAN ette ole valmiita lapsen hankkimiseen.

Ei lapsia pidä hankkia siksi, että kavereillakin on niitä. Ottakaa suosiolla ainakin parin vuoden lapseton jatkoaika.

 

[ennen...]

Alle kolmikymppisenä minäkin sain aina vastaanottaa sekä vauvavihjailuja, että selkeitä kysymyksiä. Mutta nyt kun olen jo yli 40 vee, saan, jippii! olla ilman kumpiakin! Voisinhan toki vielä nytkin tehdä lapsen, ja näytän ikäistäni nuoremmalta - eli, ihan kaikki eivät tiedä oikeaa kronologista ikääni.

Lasta ei missään nimessä pidä tehdä, jollei sitä halua itsekin. Sehän olisi kuin laittaisi jalkansa kahleella kiinni jonnekin. Ja syytön lapsikin kärsisi tilanteesta.

Onneksi kumppaninikaan ei halua lasta. Sovimme toisillemme.

Päänsärkyistä, kuumeista, aamuani piristi älyttömästi ap:n mainitsema, mikäs se sana olikaan....harrastusauto, ajeluauto vai mikä. Siis se perheen tarvitsema kolmas kärry.

 

[Pink]

Ongelmasi on todellakin pohtimisen arvoinen. Minun mielestäni sinun ei todellakaan kannata lähteä tekemään (jos niitä nyt tehdään) lasta ennenkuin teillä on vähintään 4 autoa, 2 omakotitaloa ja huvila saaristossa. Tuolla älykkyysosamäärällä varustetun naisen(??) kannattaa todellakin jättää lapset hankkimatta. Ja ihan pikkujuttu - lapsia ei tehdä, niitä saadaan, jos saadaan....

 

[t]

Voi älkää tehkö lasta tuohon ilmapiiriin! Saatte vain traumoista kärsivän ihmisenalun aikaiseksi joka itse kärsisi pienenä ja aikuisena alkaisi lahdata muita. Siinä yksi hyvä syy pistää munasarjat tukkoon. Lopullisesti.

 

[Adora]

Pink,

Mitä ihmettä ap:n älykkyysosamäärällä on tämän kanssa tekemistä? Minusta on fiksua olla tekemättä lapsia ennen kuin niitä haluaa.

Itsekin haluan laittaa elämän materiaalisen puolen kuntoon ennen lasten tuloa. Sen myönnän, että minulla ei ehkä ihan noin tarkkoja kriteereitä ole kuin ap:lla että autojen lukumäärät tietäisin... Toki niukemmissakin oloissa pärjää, mutta tämä on se tapa millä (esimerkiksi) ap ja minä haluamme elämämme järjestää, eikä ole sinulta kovin fiksua alkaa sitä tuomitsemaan.

Mitä se on sinulta pois jos joku tekee lapsensa myöhemmin tai ei halua lapsia lainkaan?

Sitäpaitsi minusta pointti ap:n kirjoituksessa ei edes ollut tämä autojen ja huviloiden lukumäärä vaan se, että
- hän itse ei ole kypsä äidiksi
- eikä usko miehenkään olevan kypsä kantamaan vastuunsa

Joten eiköhän asia ole aika selvä?

Ap, kävisikö miehellesi vaikka kissan- tai koiranpentu lapsen korvikkeeksi? Voisi kokeilla sen kanssa sitä hoivaamista ja vastuunkantoa. Hankkikaa vaikka se koira ja laittakaa miehen vastuulle sen sisäsiistiksi opettaminen. Huomaisi siinä, että avuttoman elollisen olennon hoitaminen vaatii ihan oikeasti jatkuvaa panostusta.

 

[dinksu]

DINK:

En itsekään aio lapsia hankkia, vaikka yli 35 jo olenkin, mutta pisti silmään, että sinulla taitaa olla melko pinnalliset elämänarvot. Ura, rahaa, talo, monta autoa jne. Nekö tekevät sinut onnelliseksi? Enpä oikein usko, muuten et olisi kireä ja ärtynyt. Miehesi ei taida kovinkaan paljon huomioida sinua, joten ymmärrän hyvin, että hänen kanssaan tuskin lasta kannattaa hankkia. Mitä sinulle merkitsevät asiat kuten rakkaus, yhteenkuuluvuus, henkinen yhteys, sielunkumppanuus, läheisyys, hellyys, toisen hyväksyminen sellaisena kuin hän on, turvallisuus, entä vapaus? Onko elämässäsi tärkeintä, että saavuttaa staussymboleita ja rahalla hankittua turvallisuutta?

Tiedän hyvin, kuinka ärsyttävää on, kun koko ajan painostetaan hankkimaan lapsi(a). Lasten hankkiminen
on yksityisasiani, enkä enää vaivaudu kenellekään mitään selittelemään. Ihmetelkööt ja päivitelkööt ihan rauhassa. Kumppanillani on jo kaksi lasta edellisestä liitosta, joten hän ei onneksi painosta. Meillä on tosi mukava elämä kaksistaan ja joskus viihdyn jopa hänen lastensakin kanssa viikonlopun ihan mukavasti.

 

[Janne]

Adora, älä viitsi olla typerä. Jos AP saa lapsia, se ei ole tietenkään keneltäkään pois.

Ongelma on siinä, että AP:n elämänarvoilla lapset olisivat vain keräilykappaleita, materiaa siinä samassa jatkumossa, jossa ensin kuuluu hankkia autoja, asuntoja ja suuri omaisuus, sitten vasta lapsia. Tämän arvojärjestyksen voi tulkita niin, että ne kolme autoa ovat tärkeämpiä kuin omat lapset.

Tämän perverssin arvomaailman vuoksi on syytä epäillä AP:n älykkyysosamäärää ja toivoa, ettei hän tule koskaan saamaan lapsia. Ei noin pinnallisesta ihmisestä ole rakastavaksi äidiksi.

 

[Still Pink]

Ok, luin itse asiassa ap:n ""ongelmasta"" vain tämän ensimmäisen kappaleen ja vedin hätäiset(??) johtopäätökseni ap:n älykkyysosamäärästä 3 auton, ok-talon (huom! hyvämaineisella alueella) määrittelyjen perusteella... Ehkä se oli tarkoitettu huumoriksi. Eli palasin lähtöruutuun ja luin koko vuodatuksen.

Olen samaa mieltä - ap:n ei todellakaan kannata yrittää lasta. Kultaisennoutajanpentu on paljon parempi ratkaisu - tosin sitäkin täytyy kusettaa ja ruokkia. Marsu voisi olla parempi. AP ilmaisi ihan selvästi, ettei halua lasta. Ja ""tulevasta"" isästä ei ole lasta hoitamaan. Mikä SE ongelma nyt sitten on??? Sekö, ettei ap pysty sanomaan lapsesta vouhottaville tuttavilleen ja sukulaisille ettei halua lasta. Minä sanon näille, jotka tiukkaavat minulta toista lasta, että olen varmistanut sen, etten saa toista lasta - suosittelen sterilisaatiota lämpimästi. Minä rakastan lastani yli kaiken, kuten jokainen äiti. Ja minä todellakin halusin hänet. Mutta en usko siihen, että meidän kaikkien valkoihoisten oikeus on lisääntyä omin neuvoin yksin tai kaksin kuin yhdellä lapsella. Maailma on täynnä lapsia, jotka kaipaisivat vanhempia.

 

[opetus]

Näinhän se menee, että kompromissiä tähän asiaan ei ole. Joko mies hyväksyy sen, ettet halua lapsia tai sitten sinä myönnyt lasten hankintaan. Miehelle asia on sikäli ns. helpompi, koska hän voi aina ottaa hatkat ja löytää itselleen naisen, jolla on samat elämänarvot kuin itsellään.

Tosiasiahan on, että suurimmalle osalle ihmisistä tulee jossain elämänvaiheessa mieleen, että omakin perhe olisi kiva perustaa. Lapset ovat kuitenkin aika tärkeä osa ihmisen elämää.

Ihminenkin ja mielipiteensä voi muuttua. Jos joskus poikaystäväsi oli sitä mieltä, että autot ja omakotitalo varakkaalla alueella on tärkeää, niin ihmisellä on kuitenkin vapaus muuttaa mielipidettään. Ehkä se ei olekaan niin tärkeää, vaan joku muu asia.

Voin myös kertoa, ettei lasten saaminen aina ole niin yksinkertaista. Oma sisareni 38-vuotiaana oli aivan epätoivoinen kun ei meinannut tulla raskaaksi. He kävivät miehensä kanssa kovat hedelmöityshoidot yms. ja adoptiotakin he suunnittelivat. Monien vuosien yrittämisen jälkeen ja useiden keskenmenojen jälkeen hän vihdoin tuli raskaaksi ja kaksoset syntyivät terveinä!

Että sekin kannattaa ottaa huomioon, ettei elämä mene aina niinkuin on oppikirjamaisesti sen suunnitellut.

Itse kehoittaisin sinua olemaan vähemmän materialisti. Suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole varaa ostaa pesukonetta tai edes sitä yhtä autoa pihassa. Olet kuitenkin jo niin vanha (30 v.), että luulisi elämän opettaneen, että on muitakin asioita kuin omakotitalo.

 

[Inhorealisti]

""Nyt mies on alkanut valilla silitella masuani ja hopottaa, etta jos siellakin JOSKUS olisi vauva."" Ei tuo minusta viela kovin vakavalta painostukselta tunnu. Ylensa naiset samassa tilanteessa ovat jo valmiita eroamaan tai ainakin asettamaan lastenteolle takarajan.

Minua huvittaa suuresti alkuperaisen ahdistus muiden ihmisten mielipiteista. Miten ihminen voi olla niin riippuvainen muiden sanomisista?

Jos mies edelleen jatkaa juttujaan, niin siltahan voi aina kysya, josko se haluaisi kantaa asiasta vastuunsa ja alkaa koti-isaksi ja jattaa tyonsa, harrastuksensa ja kaverinsa taka-alalle. Se voisi antaa hieman ajattelun aihetta.

Mita te Ellit muuten vastaisitte miehelle, joka kirjoittaisi taalla ilmoittaneensa parikymppisena tyttoystavalleen, ettei halua lapsia. Kymmenen vuotta myohemmin nainen haluaisikin perheen. Olisiko naisen vika, etta mieli muuttuikin, vai pitaisiko hyvaksya nuorena sovittu lapsettomuus?

 

[Omppu]

No me olemme molemmat olleet tähän asti sitä mieltä, että lapsia meille ei tule, mutta nyt olen kypsymässä siihen ajatukseen, että ehkä vielä... Mies ei edelleenkään halua.

Minä en osaa pitää kenenkään ""vikana"" sitä, että mieli muuttuu tai ei muutu. En minä ilkeyttäni tätä pähkäile, kuten ei miehenikään ilkeyttään ole haluamatta lapsia. Me nyt vaan olemme tässä tilanteessa tällä hetkellä ja meidän on löydettävä ratkaisu, jonka kanssa me molemmat voivat elää. Luultavasti se on se, että emme niitä lapsia tee.

Mies kyllä varmasti tekisi lapsen, jos sitä tosissani vaatisin, mutta en voi enkä halua pakottaa häntä isäksi, jos hänen oma mielensä ei muutu. Kenestäkään ei pitäisi tulla vanhempaa vasten tahtoaan, ja se pätee myös tähän alkuperäiseen kirjoittajaan. Älä tee lasta, jos et ole ihan varma asiastasi.

 

[mira]

Tuo on (valitettavasti) ihan normaalia elämän kulkua, viimeistään 3kympin kieppeillä aletaan kysellä lapsista, eipä sitä voi muuttaa ellei sitten julista sukujuhlilla ettei voi saada lapsia tai ei ikinä aio hankkiakaan.
Ja se on sovittava yhdessäkin, tee miehelle selväksi ettet halua hankkia hänelle lapsia joita yksin sitten hoidat. Ihmettelen aina naisia jotka ottavat tuollaisia miehiä lapsikseen.....