Miehen "pikkukilarit" juhannuksena ja pitkä vuodatus

[Totaalisen loppu]

Kuopuksen isän kanssa olemme yrittäneet saada parisuhdetta toimimaan pitkän,pitkän aikaa siinä onnistumatta.

Ongelmat alkoivat oman käsitykseni mukaan,kun hänen pinnansa alkoi lyhentyä äkkipikaisuuteen kääntyen,hän alkoi huutaa ja kiroilla sekä haukkua minua kaikesta. Aloin varoa häntä ja väistellä konfliktitilanteita siinä kuitenkaan onnistumatta, koska mies suuttui ja suuttuu myös epäloogisuuksista ja ennalta-arvaamattomista asioista.

Miehen mielestä aloin pelätä ihan turhaan,koska hän on maailman kultaisin ihminen.Hän vain jäi työttömäksi ja raha-asiat levisivät käsiin. Niiden taustalla on se,että minä en rakastanutkaan pyyteettömästi ja sokeasti,vaan keksin pelkoja.

Kävimme muutaman kerran pariterapiassa tuloksetta. Minä rukoilin huudottomuutta,perusturvaa ja vastuunjakoa arjessa. Mihinkään hän ei suostunut,koska hänellä ei ollut resursseja. Voin huonosti ja hän huusi yhä enemmän. Riidoissa hänen silmänsä leimuavat, uhkaa lyödä,hajottaa tavaroita ja usein pakenee paikalta (vanhempiensa luo). Riitoja ei koskaan selvitetä,eikä hän pyydä koskaan anteeksi,koska minä aiheutan huudot. En vieläkään käsitä tätä,koska olen erittäin syvästi halunnut meidän perhettämme ja yrittänyt joustaa,ymmärtää,antaa tilaa ja aikaa, antaa anteeksi ja unohtaa sekä syyllistyä itse ja muuttua kaikin tavoin,minkä vain osaan.

Keväällä mies vaati päästä tekemään pakolliseksi käyneen keittiöremonttini. Minua ahdisti valmiiksi keittiöremppa pienten lasten kanssa ja tuntui,etten jaksa järkätä siihen tekijöitä,tosin miestäkään en sitä halunnut tekemään. Jokaikinen miehen suunnitelma ja aikataulu on kaatunut,enkä uskonut keittiönkään valmistuvan ajallaan.

Mies painosti minua. Hän haukkui minut,että haluan maksaa ulkopuolisille,mutten hänelle,vaikka hän kipeästi tarvitsisi rahaa.Hän haukkui minut siitä,että haluan ulkopuolisia tänne,jotta voin käydä kuumana(aivan täysin tuulesta temmattua).Hän haukkui kaikki muut tekijät pystyyn jo etukäteen.
Teimme sitten sopimuksen,että keittiö on valmis huhtikuun aikana. Se on kuitenkin atomeina vieläkin. Mies sai hillittömät raivarit,kun itkin asiaa eilen hänen pyytäessään seksiä aamulla tekstarilla herätessään puoli kymmeneltä.Vastasin heränneeni kuudelta lasten kanssa,kuten aina ja olevani väsynyt kaikkeen ja tarvitsevani apua,tukea ja huudottomuutta. Mies vastasi muutamalla tekstarilla minut haukkuen. Kun hän hakeutui viimein keittiöön, uhkasi lyödä,koska mulla on vääristynyt kuva kaikesta elämässä. Päivällä hän sitten herätti kuopuksen piikkaamalla,kosk yritti päiväuniaikaankin saada minua runkkaamaan itselleen orgasmin. Eilen jaksoin sanoa,että huudettuna en pysty siihen ja siitäpä hän taas räjähti kostaen koko perheelle. Olen itsekäs,kun en anna hänelle hänen elämänsä ainoaa positiivista asiaa.

Kävin iltapäivällä kaverin luona lasten kanssa. Olin kysynyt mieheltä,olisiko se ok.Olin myös ehdottanut,josko hän ajaisi vanhemmilleen juhannukseksi,mutta sain vain vastauksen,että haluan ilmiselvästi päästä hänestä eroon,koska minulla on varmasti miesvieraita tulossa. Tultuamme kotiin mies oli päissään. Hän kertoi jutelleensa kaikkien kanssa puhelimessa ja tulleensa siihen tulokseen,että olen kyrpä naiseksi,olen kylmä paska,eikä kukaan voi olla niin kauhea,että jättää juhannuksena toisen yksin. Olen kuulema pelkkä pillu,eikä minusta ole yhtään mihinkään,kun ei antamaankaan ole (olen yrittänyt suostua seksiin 1-2x päivässä hänen vaatimuksestaan,vaikka itse en halua selvittämättömien riitojen ja pelon vuoksi koskaan). Hän paiskasi lapion ulkona ollutta lapsen kohtuammetta päin niin,että se hajosi ja huusi kohtuni olevan kirotun. Hän uhkaili voivansa nitistää mut pienellä ranneliikkeellä. Hän huusi,kuinka pilaan kaikkien elämän,mulla on sairaat vaatimukset,olen täysi sekopää.

Tiedän,että pitää erota. Itse olen hakenut apua vuosi sitten, miehen lähinnä mollatessa kaikki yritykseni voida paremmin. Olen rukoillut miestäkin hakemaan apua,mutta hänen ei tarvitse. En vain käsitä,kuinka voin tulla toimeen syyllisyyden kanssa,jota itse en edes tajua. En tajua,mitä olen tehnyt väärin. Olen toki odottanut mieheltä ahkeruutta,koska on työtön ja koska ei osallistu arkeen oikeastaan ollenkaan. Olen myös pettynyt moneen seikkaan miehessä,enkä pettymyksiäni kunnolla pysty peittämään. En voi sille mitään,että ahdistaa taloudelliset asiat,kun miehen osallistuminen niihin on tuhansia ja tuhansia miinusmerkkinen, pelottaa oma ja miehen kunto ja jaksaminen, huolettaa vastuunkanto lapsista aina 100% täysin yksin jne sekä pelottavat miehen huudot ja raivarit. Näiden vuoksi olen varautunut,enkä pysty kokemaan miestä läheisenä,enkä halua hänen asuvan kotonamme,enkä nukkua hänen vieressään,ennen kuin hän voisi sitoutua ainakin huudottomuuteen. Mutta hänen on pakko huutaa,koska olen niin v*tun idiootti...

Enkä tiedä,miten selviän sen tunteen kanssa,että mies vihaa minua niin syvästi, koska aina olen itse vain halunnut rakentaa rauhaa ja parempaa huomista ollen aina valmiina juttelemaan, antaen rahaa, suostuen seksiin, yrittäen jaksaa luottaa yhä uudelleen, vaikkei koskaan mikään pidä paikkaansa, yrittäen antaa anteeksi ja unohtaa jne jne

Kauhean pitkä vuodatus. Tuskin kukaan jaksoi tänne asti. Kiitos kuitenkin!

 

[Criminal Mind]

:hug:

ei muuta kun voimia pakata kamat ja vie lapsesi turvaan kasvamaan.

 

[pikasesti]

minä luin.
En vaan ymmärrä miksi olet tuossa enää.Oikeesti monesti näin sanotaan,mutta jos ei ole toivoa niin ei ole..Eikö sulla ole läheisiä,jotaka antaisivat sulle tukea.
Mitä sinä pelkäät,jos jäät lasten kanssa yksin?
Ei miehesi muutu,jos ei näe käytöksessään mitään väärää.

 

[n]

kamalaa luettavaa.

 

[Ap]

Läheisiä ei juuri ole Olen menettänyt vanhempani viime vuosien aikana ja nekin menetykset vielä jonkinasteisesti prosessoimatta. Tukiverkkoa lastenhoitoon ei ole koskaan (olen aina lasten kanssa), ja ystävät,joiden kanssa joskus jaoin elämääni,annoin ja sain tukea,ovat jääneet,koska miehen mielestä en saa levitellä asioitamme kenellekään. Hän on käynyt puhelimeni läpi tarkkaan,jotta tietäisi,kenelle olen kenties vuodattanut,minkälaisia tekstareita ihan tyttökavereilleni olen laittanut ja saanut jne. Olen jäänyt ihan yksin.

 

[vieras]

Lähde lasten kanssa, tai pistä mies pihalle, mahdollisimman pian!!! Ei vain itsesi mutta myös lastesi vuoksi. Yrität turhaan ymmärtää miestäsi, TURHAAN, ansaitset varmasti paljon parempaa, mutta et sitä saa niin kauan kun roikut kiinni miehessä!!

 

[moi]

Ymmärrän jonkunverran tunteitasi, ja haluan lähettää sinulle näin virtuaalisesti sylikaupalla jaksamista ja itsevarmuutta.
Kun elää tuollaisessa suhteessa, toinen hokee ja hokee ettei sinusta ole mihinkään, olet paska..olet huono.. kaikki on sinun syytäsi. Sen rupeaa alitajuisesti itsekkin uskomaan. Näin ainakin kävi minulle.
On hyvä että olet hakenut apua, ja keskusteluapu on nyt arvokkaampaa kuin kulta.
Älä usko mitä miehesi sinulle sanoo, hoe itsellesi vastaan että Minä olen hyvä, minä tiedän mitä minä itse olen, Minä osaan, Minä pystyn, Minä onnistun!.
On vaikea lähteä tuollaisesta tilanteesta,vaikka ulkopuoliset katsovat kummissaan ja saattavat heittää typeriä kommentteja:"mitä sinä vielä siinä teet, pakkaa kamasi ja lähde" yms. tarkoittavat hyvää mutta se on väärin "kannustettu". Kukaan ei sitä tajua joka ei itse samassa tilanteessa ole, että kun on lyttyyn lyöty ja päälle poljettu niin oma ajatusmaailma on hajalla..on itsesyytöksiä yms.
Muista että syy ei ole sinussa!, ei missään tapauksessa!, et ole tehnyt mitään väärää!.
Aina se joka haukkuu,se joka lyö, on syyllinen tekoonsa, mikään ei sitä oikeuta.

Ainakin itselläni tuollainen suhde johti kovaan parisuhdeväkivaltaan. Alkoi huudolla,haukkumisella,uhkailulla.. sitten mies tönäisi.. sitten löi.. sitten hakkasikin jo päätä ikkunaan.. kuristi tajuttomaksi..
Erotkaa, kumpikin saa selvitellä ajatuksiaan, miehesi on sairas ja tarkoitan tällä oikeaa sairautta,tosin henkisellä puolella (masennusta?yms) etkä sinä enää voi mitään siinä tehdä. Hän ei muutu ennenkuin itse haluaa muuttua, vaikka olisit kuinka kultainen,tekisit kaikki mitä hän toivoo niin hän ei muutu, keksii kyllä lisää aihetta huutoon (itse sain selkääni kun olin laittanut miehen mielestä vessapaperirullan väärinpäin).

Voimia!.

 

[mistä noita paskiaisia sikiää]

Kyllä pärjäät lasten kanssa erittäin hyvin jos tuollaisenkin kanssa olet noi pitkään jaksanut. Olet erittäin vahva ihminen, kerrot erittäin hyvin ja kuvaat tilanteen, vaikka olet varmasti olltu äärimmäisen stressin alla jo pitkään.

Vaihda lukot taloon ja potkaise mies pihalle, yritä saada kaikki koska sinähän kaikki olet hankkinutkin.

Paskaperse joka juoksee vanhemmilleen hoitoon eikä tee kotona mitään muuta kuin hakee seksiä ja ruokaa purkaa pahan olonsa sinuun.

Kuka helvetti nuo kaikki kusiperseet kasvattaa?

 

[mistä...]

Et ole syyllinen mihinkään. Sinut on vain kasvatettu liian kiltiksi ja siihen et ole itse syyllinen.
Miehesi on se kusipää ja pilalle kasvatettu, narsisti.

 

[jotain samaa kokenut]

Kuulostaa niin tutulle. Minulla oli mies, joka hallitsi, määräsi, haukkui.. Näin jälkeenpäin kaikki suhteessa oli niinkuin EI koskaan pitäisi olla. En saanut sanavaltaa raha-asioihin. Minun palkka oli hänen palkka. Hän sanoi, saanko mennä jonnekin ja milloin tulen kotiin. Sairaaloisen mustasukkainen mies, eron jälkeen tosin kuulin yhteisiltä ystäviltä, miten ex oli pettänyt. Ex oli ahkea, mutta luonne täysin sairasta..
En enää välittänyt, rakkaus oli kuollut.
Sain voimia eroon, hain asunnon ja ystävien kanssa vein muutaman huonekalun uuteen asuntooni. Loput jouduin ostamaan, kun ex ei antanut kalusteita. Vaikka töissä olin ollut ja olin saanut parempaa palkkaa kuin hän. Poliisi sai tiedon asiasta, että osaavat olla valmiina, jos jotain sattuu.. Ystävä oli soittanut poliisille.
Päivääkään en ole eroa katunut, siitä on aikaa jo n.6v. En vihaa ex-miestä, mutta en halua nähdä häntä.. ahdistaa pelkkä näkeminen.
Eron jälkeen ex yritti soitella, tulla käymään. En antanut lupaa ja viesteihin en vastannut. Lopulta en enää puheluihinkaan. Vuosi eron jälkeen, tapasin uuden miehen. Aivan ihanan, niin erilaisen. Vasta nyt tajuan, millainen on oikea rakkaus, oikea suhde. Oikea TERVE suhde Kumpikaan ei hallitse, määräile, asiat sovitaan yhdessä.
Tänään olen onnellinen nainen.

Jätä miehesi ja rakenna uusi elämä. En väitä, että se on helppoa, mutta sen sanon, että aurinko paistaa vielä ja lämpimästi.

 

[cc]

Hei, laita toi sun vuodatus vaikka sähköpostilla sun vanhemmille. Ihan varmasti ymmärtävät miksi teidän välit ovat viilenneet. Tai jlllekin ystävälle. Ja lähde sieltä niin pian kuin pystyt jonnekin turvakortiin. Ihan itsesi ja lasten takia.

 

[Ap]

Jotenkin analysoin niin vahvasti kaikkea ja mietin,mitä pitäisi toisin tehdä. Tiedän sen,että pettymyksiäni en ole tarpeeksi pystynyt peittämään,mutta tiedän myös,etten ole nalkuttaja.Tiedän,että perusturvattomuudesta ja miehen elämänhallinnan puutteesta kärsin ja senkin hän varmasti aistii. Näiden asioiden vuoksi en voi rakastaa,olen viileä,mutta KUN EN PYSTY! Olen kyllä sanonut ja kirjoittanut hänelle,että haluaisin häntä vielä rakastaa,koska välitän hänestä ja hän on meille äärettömän tärkeä,mutta ensin täytyy ottaa huudottomuus-askel. Siihen hän ei ole suostunut, koska vaatimukset rakkauden edellä ovat kuulema suurta julmuutta ja kylmyyttä.

Mun olisi kai pitänyt pystyä rakastamaan enemmän. Mutta kun en pysty hyvillä mielin hänen vieressään olemaan,pelkään kaiken läheisyyden aina johtavan seksiin,huutoa on lähes joka päivä,mikä sitten heijastuu olotilaani,enkä voi hyvin hänen lähellään ja lisäksi olen lasten valvomisten vuoksi uupunut ja kun pääsen kaatumaan sänkyyn,haluaisin nukkua,enkä helliä miestä,jota pelkään...

 

[sisar puoliQ]

tutulta kuulostaa. sitä on ulkopuolisen helppo sanoa, että mitä vielä roikut tuossa paskassa, itse sen näkee eri tavalla. kun tosiaan pitkään joutuu henkisesti alistetuksi, alkaa salakavalasti itsekkin uskomaan omaan alemmuuteensa. ex oli kanssa mestari vierittämään syyllisyyden mun harteille. tapahtui mitä vaan. raivareita tuli päivittäin ja mitä pienimmistäkin asioista. oli käsiksi käymistä jne.. aina vain olisi pitänyt häntä ymmärtää, ja aina ne tilanteet johtui jostain mitä minä olin tehnyt/ jättänyt tekemättä, sanonut/ jättänyt sanomatta. loppuaikoina olin jo todella ahdistunut, mietin koko ajan miten uskallan olla ja hengittää.
yksi syy, miksi myös pitkitin eroa, oli pelko siitä, miten lapsi pärjää sitten exän kanssa, kun en ole paikalla suojelemassa...

mutta nyt kun olen saanut heitettyä hänet pihalle, on elämänlaatu parantunut kaikilla meillä. heti kun tulin kotiin ja näin hänen jättämät avaimet pöydällä, se oli kuin olisi nostettu tiilikasa rintakehän päältä. olin jo unohtanut, miltä tuntuu hengittää vapaasti.

älä pelkää, miten pärjäät ilman häntä. pärjäät varmasti paremmin! tuo suhde vaikuttaa erittäin tuhoisasti myös lapsiisi. pelon ilmapiiri on kyllä sellainen, jonka varmasti sikiökin aistii. anna itsesi lisäksi myös lapsillesi turvallinen elämä. ei kenenkään kuulu joutua omassa kotonaan pelkäämään! voimia :hug:

 

[vieras]

tuosta jutusta moni asia on ihan kuin minun ja exän elämästä, tosin meillä ei nyt ihan noin pahasti asiat olleet, mutta exä haukkui ja hajotti tavaroita ja aina syy oli minussa, hänessä itsessäänhän ei syytä ollut. Kotona mies ei tehnyt oikeastaan mitään ja silloin harvoin kun sai jonkin inspiraation, niin se kyllä tyrehtyi äkkiä, eikä ne yleensä koskaan valmistuneet ne asiat. Narsistihan ap:n mies on ihan selvästi, siitä ei ole epäilystäkään ja tärkeintä tässä olisi nyt se, että ap saisi itsensä uskomaan, että syy ei todellakaan ole hänessä vaan ihan miehessä itsessään ja mies ei tuosta ikinä muutu, narsismi on ja pysyy.

 

[Ap]

Kiitos tsempeistä.

Jotenkin odottaisin kai jostakin sellaista ohjeistusta,mitä minun pitäisi tehdä,jotta mies voisi vähemmän huonosti. En halua parjata häntä,koska niin vahvasti hän on minut syyllistänyt - ja itsekin itseni sekä ainoa avain muutokseen olisi minussa. Hän ei aio mitään tehdä toisin. Hän kertoo minulle,että ei 40 vuoteen ole voinut yhtä huonosti kuin kanssani. En tietenkään halua sellaista kuulla. Häneltä olen saanut ohjeita/käskyjä kyllä,mitä tehdä tai jättää tekemättä,mutta niitä tulee koko ajan lisää ja lisäksi olen huomannut,että vaikka niitä toteuttaisin,jatkuu käytös samana.

Mies mm. on kertonut,että huudot vähenevät,jos seksiä on tarpeeksi (väh.2x päivässä) ja olen siinä kunnolla mukana,teen sen ilolla sekä jos pidän turpani kiinni tekemättömistä,hänen lupaamistaan asioista (esim.remppa venynyt monta kuukautta,mutta mulla ei ole oikeutta olla toivoton), työ-ja raha-asioista en saa puhua yhtään ja kun hän taas pyytää rahaa,pitää vain antaa,eikä käydä mitään keskustelua siitä(miestä nöyryyttää kuulema vaatia multa rahaa),kun mies huutaa,pitää mun antaa hänelle tilaa ja aikaa,koska läsnäoloni ja itkuni vain pahentaa tilannetta sekä on nieltävä se,ettei hän aio pyytää anteeksi,minun on myös oltava puuttumatta asioihin,jotka hän on luvannut hoitaa,koska sellainenkin saa megaraivarin aikaan (esim.joulukuussa kävi ilmi,että polttopuita oli vain sylillinen,kun mies ei ollut saanut hoidettua,mutta kun minä järjestin,oli se lähes totaalinen maailmanloppu,hänen mollaamisensa jne)...Lista kaikesta,mitä mun pitäisi tehdä on vähintäänkin loputon ja kun kaikkeen en vain pysty,mies raivoaa,kuinka minä käytökselläni olen tuhonnut kaiken.

 

[Koivunkäpy]

nyt pakkaat muutamanpäivän/viikon kamat ja menet vanhemmillesi/turvakotiin, jo tÄNÄÄN. ihan oikeasti ennen kuin se ukko kilahtaa sen viimeisen kerran.

 

[vieras]

Meillä ei asiat ole onneksi noin pitkälle menneet, johtuen ehkä siitä, että minä en ole täysin alistunut miehen mielivallalle, vaikka se sitä on yrittänyt, vaan olen jatkanut omaa elämääni ihan normaalisti ja antanut miehen valituksen mennä toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään. Itse päätin keväällä, että alan kohtelemaan miestä samalla tavalla mitä se kohtelee minua, ei läheisyyttä eikä oikein mitään muutakaan ja niinhän siinä kävi, että mies sitten päätti, että ero on ainoa ratkaisu, kun minä olen niin kylmä ja tunteeton, ei tajunnut, että itse se oli ollut kylmä ja tunteeton vaikka kuinka kauan. Hetihän se sitten löysi itselleen uuden pedinlämmittäjän ja elämä taas hymyilee, ainakin hetken.

 

[Koivunkäpy]

ja tuohon remppaan, jos meillä ukko ois noin saamaton niin olisin ilmoittanut jo että joko se rakas kuspiä alkaa NÄYt tehdä sitä remonttia taikka maanantaina sitä aletaan soittelee joku muu tekemään se.
ja tuo seksi, siihen ei todellakaan ole pakko suostua, ei meilläkään ole kovin kiihkeää nyt kun junnu on pieni ja ollaan molemmat väsyneitä.
ja se on vain miehen hyväksyttävä tai vedettävä tumppuun. osta sille semmonen tekorömpsä, vetäkööt siihen jos noin seksiriippuvainen on.

 

[cc]

Kiitos tsempeistä.

Jotenkin odottaisin kai jostakin sellaista ohjeistusta,mitä minun pitäisi tehdä,jotta mies voisi vähemmän huonosti.

Tällaista et voi saada. Kuten itsekin totesit, niin voit muuttaa vain itseäsi, samoin mies. Mies on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Sinun pitäisi jättää mies jotta sinä ja lapsesi voisitte paremmin. Sen ei tarvitse olla lopullinen päätös, mutta tarvitsette aikaa ja molemmat terapiaa. Miehen pitää haluta itse muuttua, tällä hetkellä mies haluaa, että sinä muutut. Se ei toimi niin. Tsemppiä!

 

[vieras]

Kiitos tsempeistä.

Jotenkin odottaisin kai jostakin sellaista ohjeistusta,mitä minun pitäisi tehdä,jotta mies voisi vähemmän huonosti. En halua parjata häntä,koska niin vahvasti hän on minut syyllistänyt - ja itsekin itseni sekä ainoa avain muutokseen olisi minussa. Hän ei aio mitään tehdä toisin. Hän kertoo minulle,että ei 40 vuoteen ole voinut yhtä huonosti kuin kanssani. En tietenkään halua sellaista kuulla. Häneltä olen saanut ohjeita/käskyjä kyllä,mitä tehdä tai jättää tekemättä,mutta niitä tulee koko ajan lisää ja lisäksi olen huomannut,että vaikka niitä toteuttaisin,jatkuu käytös samana.

Mies mm. on kertonut,että huudot vähenevät,jos seksiä on tarpeeksi (väh.2x päivässä) ja olen siinä kunnolla mukana,teen sen ilolla sekä jos pidän turpani kiinni tekemättömistä,hänen lupaamistaan asioista (esim.remppa venynyt monta kuukautta,mutta mulla ei ole oikeutta olla toivoton), työ-ja raha-asioista en saa puhua yhtään ja kun hän taas pyytää rahaa,pitää vain antaa,eikä käydä mitään keskustelua siitä(miestä nöyryyttää kuulema vaatia multa rahaa),kun mies huutaa,pitää mun antaa hänelle tilaa ja aikaa,koska läsnäoloni ja itkuni vain pahentaa tilannetta sekä on nieltävä se,ettei hän aio pyytää anteeksi,minun on myös oltava puuttumatta asioihin,jotka hän on luvannut hoitaa,koska sellainenkin saa megaraivarin aikaan (esim.joulukuussa kävi ilmi,että polttopuita oli vain sylillinen,kun mies ei ollut saanut hoidettua,mutta kun minä järjestin,oli se lähes totaalinen maailmanloppu,hänen mollaamisensa jne)...Lista kaikesta,mitä mun pitäisi tehdä on vähintäänkin loputon ja kun kaikkeen en vain pysty,mies raivoaa,kuinka minä käytökselläni olen tuhonnut kaiken.

Miehesi on pahemman luokan narsisti. Silloin sinä et voi tehdä mitään muuta kuin ns. heittää ulos elämästäsi ja aloittaa OMAN elämän ilman että sinun tarvitsee miettiä mitä kamalaa tapahtuu tänään.

Jaksamista kauheasti. Ja tosiaan. Lähde turvakotiin. He ovat oikeita ihmisiä auttamaan sinut eteenpäin elämässäsi!

 

[näkymätön]

Olen elänyt samanlaisen miehen kanssa, minä vain yritin niin kauan että väkivalta raaistui raaistumistaan. Viimein tapahtui asioita, joiden kautta ymmärsin että kyse on nyt omasta hengestäni. Joko jään ja kuolen, tai pakenen ja saan elää. Kirjaimellisesti.

Tuo suhde oli niin traumaattinen, että en vieläkään vuosien jälkeen ole siitä "kuivilla". Siksi minutsa on helpottavaa lukea (anteeksi ap) näitä kirjoituksia jotka ovat kuin omasta menneestäni: ne vahvistavat minulle sen että en ollut/ole hullu enkä kuvitellut asioita kuten ex yhä edelleen väittää. Minun kokemukseni olivat totta, sillä siinä samassa mielipuolisessa helvetissä näköjään elää muitakin.

Ap. Suhteesi ei koskaan muutu parempaan, vaikka tekisit mitä. Miehestäsi ei ole tilannetta korjaamaan, sillä hän ei näe vikaa itsessään. Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko jäät ja tilanteenne menee lopulta siihen pisteeseen että miehesi yrittää tappaa sinut väkivalloin. Tai väkivalta muuttuu niin raa´aksi että voit kuolla siihen. Lapsesi saavat hirvittäviä henkisiä vaurioita jo nyt, ja ne pahenevat sitä mukaa mitä pitempään annat tilanteen jatkua. Pahimmassa tapauksessa he jäävät äidittömiksi, ja mieti mihin he sitten joutuvat. Miehellesi.

Tai sitten voit ottaa ja lähteä. Älä kerro miehelle mihin muutat, eikä välttämättä kannata edes kertoa kun olet muuttamassa. Meillä väkivalta paheni siitä hetkestä kun ilmoitin että lähden. Pelasta itsellesi ja lapsillesi ihmisarvoinen elämä.

 

[lukija]

Kauheeta. Lähde nyt hyvä ihminen etten kuin on myöhästä.

 

[mistä...]

ei sinun tunteissa ole mitän vikaa.
jokainen vihaisi tuollaista miestä.
on ihan ok että pelktää häntä ja olet väsynyt.
hän on väärässä ja sinun ei tarvitse tuollaista sietää. olet 100 kertaa parempi kuin hän.
miten voit edes harrastaa seksiä tuollaisen kanssa noin usein? meillä 2 lasta, mies ahkera ja tekee kotoa paljon ja käy töissä eikä huuda eikä uhkaile, mutta todellakaan en jaksa silt harrastaa seksiä kovainkaan usein.

 

[..]

Kuinka pieniä lapsia sinulla on? Neuvolan kautta tai ihan soittamalla sosiaalitoimistoon saa perhetyöntekijälle varmasti ajan, saat puhua ja varmasti apua arkeen (kodinhoitaja). Keskusteluapua ammatti-ihmisen kanssa kaipaatte varmasti molemmat! Olet ollut kauan alistuksen kohteena ja maailmasi on varmasti vääristynyt ja et arvosta itseäsi koska pysyt tuollaisessa suhteessa Toivottavasti saisit jostain voimia siirtyä lastenkanssa eteenpäin jättäen miehen pois elämästänne, vie voimiasi varmasti enemmän kuin yksin olo lastenkanssa!
Yksin et jää varmasti kun apua vain haet!
itse olen yh ja sain kunnalta apua lasten hoitoon jotta pääsin itse puhumaan terapiaan..
sain tarvittavan turvaverkon sitä kautta, etten jäänyt yksin asioiden kanssa. ole rohkea ja näe asiat niinkuin ne ovat!

 

[mistä...]

Oma isä on tuollainen.
Onneksi äitini ymmärsi lähteä ja pelasti meidät lapset.
Isä löysi uuden puolison, eikä uskalla olla tälle enää samanlainen (paska voi siis muuttua jos tarpeeksi haluaa, mutta sinun kohdalla näin ei tule tapahtumaan kuten ei olsii tapahtunut enää äitinikään kohdalla, koska tilanne oli jo niin paha, väkivaltaa, jne). Isä ei uskaltanut uudelle puolisolle olla samanlainen, koska on laiska paska, eikä tee mitään kotona ruokansa ja huushollin eteen, joten tarvistee taloudenhoitajan.


Tottakai uuden suhteen lapset kärsivät mielenterveysongelmista, koska narsisti ja paska isä samassa taloudessa aiheuttaa ne. vaikka olisi lopettanut huutamisen ja väkivallan nin narsisti on kaikin muun tavoin.