ap...
En tiedä mitä uskoa. Kiitos kuitenkin kommenteista sekä puolesta että vastaan. Sekä "Imarteleehan se.." kommentit vaikuttavat hyvin osuvilta (kiitos), mutta silti tuo "Totuutta on vaikea myöntää" saattaa myös olla hieman oikeassa. Ehkä jos olisin vahvemmalla itsetunnolla varustettu, niin asia ei haittaisi. Ja haluaisin tottakai enemmän uskoa että asia ei ole niin vakava kuin mitä kuvittelen. Mutta olen herkkä ihminen, ja asia haittaa. Ja syvästi rakastuessaan ihminen valitettavasti muuttuu vielä herkemmäksi kuin mitä on. Suhde on vielä aika tuore.
Onkohan asia siis näin: Mies siis aavistaa naisen olevan ihastunut häneen, ja häntä se imartelee jollain tavalla. Ehkä hän ei ole itse ihastunut, mutta nauttii huomiosta. Mutta hän ei tajua miten paljon se haittaa hänen tyttöystävää. Tai tajuaa, mutta on itsekäs. Vai mikä siinä sitten on. Hän on muuten tosi huomioiva, tekee paljon että meillä olisi mukavaa yhdessä, häneen voi aina luottaa kun sovitaan jotain.
Onkohan asia siis näin: Mies siis aavistaa naisen olevan ihastunut häneen, ja häntä se imartelee jollain tavalla. Ehkä hän ei ole itse ihastunut, mutta nauttii huomiosta. Mutta hän ei tajua miten paljon se haittaa hänen tyttöystävää. Tai tajuaa, mutta on itsekäs. Vai mikä siinä sitten on. Hän on muuten tosi huomioiva, tekee paljon että meillä olisi mukavaa yhdessä, häneen voi aina luottaa kun sovitaan jotain.