S
sara
Vieras
Auttakaa minua, Ellit, sillä olen ihan hukassa siippani kanssa.
Olemme jonkun aikaa seurustelleet todella tulisessa suhteessa, jossa riittää rakkautta ja riitoja. Aikaisemmat suhteeni ovat olleet hyvin tasaisia, mutta hänen kanssa tunnen olevani niin äärilaidoilla. Riitoja varmasti lisää se, että kummallakin on entisistä liitoista lapsia, hänellä kaksi ja minulla yksi, joten exät tuppaa myös väkisin elämään.
Olen hyväksynyt uusperheemme hyvin, kuten hänkin, mutta ongelmat mitä hänessä näen, tuppaa olemaan meidän kahden välillä. Olen saanut kuulla todella usein, ettei hän ymmärrä, miksi laittaudun töihin ja näin ollen yritän miellyttää muita. Olen pitkä ja ihan nätti nainen, mutten mikään järisyttävä belladonna ja ihan oikeasti töihin/arjessa minun rutiineihin kuuluu aamulla laittaa kevyt meikki ja siistit vaatteet ylle. Mitä pahaa siinä on?
Hän on kertonut, että pelkää minun ihastuvan johonkin, koska olen niin sosiaalinen ja iloinen ihminen, joten vedän ihmisiä puoleeni. Tästä on keskusteltu ja olen tavalla jos toisella koittanut hänelle tehdä selväksi, että kunnioitan parisuhdettamme ja olen luonteeltani hyvin uskollista sorttia. Mutta ei se riitä...
Alkuaikoina erehdyin lähtemään tyttökaverini kanssa baariin, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Hän halusi tämän jälkeen minuuttitarkan selvityksen ja raivostui tavasta, jolla olin antanut pakit tuttavuutta tehneelle miehelle. Sanoin ystävällisesti, että seurustelen ja en ole kiinnostunut ja hänen mukaan, en olisi saanut antaa yhtään hetkeä, hymyä tai ylimääräistä sanaa toiselle, vaan tyyliin: ""painu sinne..."" lausahduksella selvitä tapahtumasta.
Muutin kotikaupunkiini ja tapasin heti muuton jälkeen tämän miehen. Kun pääsin töihin, hän masentui, sillä alkoi arvella, kuinka moni mies kiinnostuisi minusta.
Olen ihan pulassa tämän miehen kanssa!! Rakastan häntä todella paljon, mutta haluan tehdä jotain tälle mustasukkaisuudelle!
Kertokaa kokemuksianne ja antakaa neuvoja
Olemme jonkun aikaa seurustelleet todella tulisessa suhteessa, jossa riittää rakkautta ja riitoja. Aikaisemmat suhteeni ovat olleet hyvin tasaisia, mutta hänen kanssa tunnen olevani niin äärilaidoilla. Riitoja varmasti lisää se, että kummallakin on entisistä liitoista lapsia, hänellä kaksi ja minulla yksi, joten exät tuppaa myös väkisin elämään.
Olen hyväksynyt uusperheemme hyvin, kuten hänkin, mutta ongelmat mitä hänessä näen, tuppaa olemaan meidän kahden välillä. Olen saanut kuulla todella usein, ettei hän ymmärrä, miksi laittaudun töihin ja näin ollen yritän miellyttää muita. Olen pitkä ja ihan nätti nainen, mutten mikään järisyttävä belladonna ja ihan oikeasti töihin/arjessa minun rutiineihin kuuluu aamulla laittaa kevyt meikki ja siistit vaatteet ylle. Mitä pahaa siinä on?
Hän on kertonut, että pelkää minun ihastuvan johonkin, koska olen niin sosiaalinen ja iloinen ihminen, joten vedän ihmisiä puoleeni. Tästä on keskusteltu ja olen tavalla jos toisella koittanut hänelle tehdä selväksi, että kunnioitan parisuhdettamme ja olen luonteeltani hyvin uskollista sorttia. Mutta ei se riitä...
Alkuaikoina erehdyin lähtemään tyttökaverini kanssa baariin, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Hän halusi tämän jälkeen minuuttitarkan selvityksen ja raivostui tavasta, jolla olin antanut pakit tuttavuutta tehneelle miehelle. Sanoin ystävällisesti, että seurustelen ja en ole kiinnostunut ja hänen mukaan, en olisi saanut antaa yhtään hetkeä, hymyä tai ylimääräistä sanaa toiselle, vaan tyyliin: ""painu sinne..."" lausahduksella selvitä tapahtumasta.
Muutin kotikaupunkiini ja tapasin heti muuton jälkeen tämän miehen. Kun pääsin töihin, hän masentui, sillä alkoi arvella, kuinka moni mies kiinnostuisi minusta.
Olen ihan pulassa tämän miehen kanssa!! Rakastan häntä todella paljon, mutta haluan tehdä jotain tälle mustasukkaisuudelle!
Kertokaa kokemuksianne ja antakaa neuvoja
