Miehen isyysinto lopahti vauvan syntymään :(

Minusta tuo ongelma alkaa jo sairaalasta. Isäon vain katsomassa äitiä ja lasta eikä isälle opeteta vauvan käsittelyä ja hoitoa. Sitten sitä kotiin tullutta huutavaa rääpälettä pitäisi osata pitää ja hiljentää eikä kukaan kerro miten se tapahtuu. Äiti ehtii kolmessa päivässä oppia paljon vastasynteneestä ja isä pääsee toistaitoisena kunolla mukaan vasta sitten.
Perhehuoneessa vauvasta tulee paremmin molempien juttu heti alusta alkaen.

Mulle tulikin sektio esikoisen kanssa enkä ensimmäisenä päivänä pystynyt vauvaa nostelemaan, vaippaa vaihtamaan enkä pukemaan vauvaa. Se hyvä puoli asiassa oli, kun hoitaja tuli huoneeseen, passitin miehen hänen oppiinsa vauvaa pukemaan/vaippaa vaihtamaan, kun en itse kyennyt. Mies sai myös kylvettää vauvan lähtöpäivänä. Eipä tarvinnut sitten kotona alkaa opettaa ihan A:sta, ja alkujännitys oli sairaalassa jo koettu.

 

Ehkä voisit hetken miettiä uudestaan ja ehkä taas uudestaan ja yrittäisit kyetä ymmärtää?
Pointti juuri on se, että nämä "isät" osallistuvat vain pelaamalla sitä änäriä ja istumalla - jossain; baarissa, lätkämatsissa, sohvalla.
Tekemällä:ei yhtään mitään, ei ainakaan lapsen tai vaimon kanssa.

Kyllä sinäkin olet vaatimassa, että vaimon pitää olla taputtamassa poskelle, että voi tutilullaa kun olet ihana isi, ja voi kun laitoit ihanasti sen tutin suuhun. Odota nassu hetki, niin laitan vauvan nukkuu niin saat vähän hellyyttä namu.

Aijjoo?? Mut edelleen? Kuka kehuu sitä äitiä?? Kuka kehuu äitiä, että oletpa jaksanut hyvin, oletpa hellä ja rakastava äiti ja vaimo.
Ehkä sit naapurin mies....?

Nii eli ne ei siis ole hyviä lasten isijä. Miehellä se on enemmän just tekemisen kautta se välittäminen, niin puolisosta kuin lapsestakin. Harvat miehet osaa puhua rakkaudesta. (Niinkun esim minä )
Äitiähän kehuvat suklaiset, kaverit, naapurit, neuvolan tädit, sossutantat jne jne. Mies jos erehtyy kehumaan, ni vastaukseks tulee tyyliin "Elä puhu paskaa".

 

Ei se vauvan hoito mitään vaikeaa ole. En muista että minullekaan olisi jossain synnärillä opetettu miten vauvaa pidetään. Ollaan molemmat ihan normaalijärkisiä ja ollaan osattu vauvamne hoitaa ihan hyvin molemmat.

 

Eipä tarvinnut sitten kotona alkaa opettaa ihan A:sta, ja alkujännitys oli sairaalassa jo koettu.

Mieskö sitten opetti sinua? Vai miten esikoisen äitinä osasit kaikki, mutta mies ei?

 

Mieshän ei tuosta miksikään muutu. Jos ottaisit uuden miehen, hänkin todennäköisesti välittäisi lapsesta paljon enemmän vaikka ei olisikaan lapsen isä.

Todella helposti ollaan taas eroamassa.

 

Kiitoksia, vastaukset herättivät paljon ajatuksia.

Eroamaan en ole ihan ensimmäisenä lähdössä, sillä kylmästi ajateltuna miehen kautta saamani "asumisetu" on sen verran arvokas. Lapsen ja koirien kanssa isolla pihalla varustettu ja hyvien ulkoilureittien vieressä oleva okt helpottaa arkea suunnattomasti, oma palkka täällä pk-seudulla riittäisi kitsaasti johonkin nuhjuiseen kerrostaloasuntoon jossa arjen pyörittäminen yksin lastenvaunujen ja isojen koirien kanssa ei helppoa olisi.

Yritin alkuun saada miestä hoitamaan vauvaa sen aikaa kun käyn koirien kanssa lenkillä, mutta käytännössä se johti vain riitoihin. Mies ei koskaan ollut kotona silloin kun oltiin sovittu, aina tuli joku viivytys niin että ehti tulla jo pimeää kun mä olisin halunnut mennä juoksuttamaan koiria metsään. Mies myös kehitti asiasta jonkin ihmeellisen minun koirat vs. hänen harrastuksensa -taistelun. Helpompaa on ollut käydä tekemässä koirien metsälenkit vauva kantoliinassa takin alla, pääsee lähtemään milloin haluaa ilman riippuvuutta miehen aikatauluista, ja lähteepähän pari raskausajalta jäänyttä kiloakin lanteilta tehokkaammin lisäpainon ansiosta.

Varsinkin Niian kirjoituksesta tuli mieleen..
Kun mies ei ole ollut halukas osallistumaan vauvan hoitoon tai auttamaan kotitöissä, mä olen ehkä entistä enemmän vetäytynyt kauemmas hänestä niin psyykkisesti kuin fyysisestikin, asiaa aikaisemmin tiedostamatta ehkä halunnut näyttää miehelle että pärjään hyvin ilman häntäkin "kun et kerran" ja osoittanut sitä sanattomasti eleillä ja sanallisesti rivien väleissä ja sivulauseissa. Jos miehellä on taustalla jotain samantyyppistä kuin Niian tapauksessa, voihan tässä olla tekeillä jonkinlainen "noidankehä" jossa kumpikin haluaa vain näyttää toiselle pärjäävänsä omillaan...

Se asumisetuko on ainoa syy miksi et eroa? Teillähän on hyvin onnellinen ja yhtenäinen perhe.

 

Harva mies osaa hoitaa pientä vauvaa. Imetys on niin vahvasti läsnä, jos ei korviketta juo ollenkaan. Isompana helpottaa, kun lapsen kanssa voi tehdäkin jotain.
Yritä myös itse olla liikaa ohjailematta miestä, anna hoitaa niin kuin hoitaa.

Miehet osaa hoitaa vauvaa ihan yhtä hyvin kuin naiset.

 

Todella helposti ollaan taas eroamassa.

Ei ole tarpeeksi hyvä syy vai, että äijästä on pelkkää vaivaa?

 

Mieskö sitten opetti sinua? Vai miten esikoisen äitinä osasit kaikki, mutta mies ei?

Osasin juu ihan itestään. Se kun on naisilla sisäänrakennettu taito...

Juu, eikun tosissaan. Ehdin opetella itsekin siellä sairaalassa hoitajan avustuksella. Melkein viikon päivät kun siellä sektion jälkeen olin.

 

Osasin juu ihan itestään. Se kun on naisilla sisäänrakennettu taito...

Juu, eikun tosissaan. Ehdin opetella itsekin siellä sairaalassa hoitajan avustuksella. Melkein viikon päivät kun siellä sektion jälkeen olin.

no mulle ei jäänny oikeestaan mieleen ku hoitajan selitys kuinka nopeesti vauvan maha kasvaa demonsroi sitä eri palloilla muuten sitä oppi olemalla tybyn kaa eri äänet eri tarpeet ja juttui tietty niit ruokajuttui millon voi alkaa syöttään kiinteitä. mun mielestä parhaiten oppii elämällä sen lapsen kaa.

 

Todella helposti ollaan taas eroamassa.

No ei todellakaan, kun eihän tuo mies tee kotonaan mitään.

 

Juuri tuotahan boldattua tekstiä mie tarkotin, juurikin niitä asioita. Se lähtee ihan neuvolasta saakka, kun siellä ihmetellään isän olemista mukana käynnillä. Eipä se tosiaan naisille avaudukaan, kun eihän miesten osallistuminen lasten asioihin ole ollut esim. sata vuotta sitten hyvinkään kummoista.

Neuvolassa ollaan ihan onnesta soikeana, kun isä on mukana käynnillä. Isät saa pisteitä ja hurraahuutoja kaikesta siitä, mikä äidin tekemänä on ihan itsestäänselvyys eikä mitenkään mainitsemisen arvoista. Juurikin varmaan sen takia, että isien osallistuminen lastenhoitoon on vielä historiaan katsottuna aika tuore juttu. Koti-isä on supersankari, kotiäiti miehensä siivellä elelevä laiska paska, jota ei vaan työnteko kiinnosta.

Kärjistettynä, kun lapsi syntyy, mies voi valita onko se osallistuva isukki, joka kerää kehut vai sopeutumisvaikeuksista kärsivä iskä, joka alkaa päästä rooliinsa sisälle siinä vaiheessa, kun vaippoja ei enää tarvita, yöt nukutaan ja lapsen kanssa voi alkaa leikkiä kauko-ohjattavilla ja mennä uimahalliin. Äitien taas pitää vaan kääriä hihat ja ryhtyä hommiin, oli omat fiilikset synnytyksen jälkeen mitkä tahansa. Esikoisen syntyminen saattaa olla naisen elämässä aikamoinen mullistus, mutta ei siinä kukaan kysele, että haluisiks tai viittisiks, asiaan on vaan sopeuduttava.

 

Ei ole tarpeeksi hyvä syy vai, että äijästä on pelkkää vaivaa?

Miehestä on pelkkää vaivaa? Hänhän ELÄTTÄÄ vaimoaan ja lastaan. Hänen rahoilla ostetaan ruokaa ja vaatteita. Vaimolla on paremmat oltavat miehen ansiosta. Naurettavaa erota melkein heti vauvan syntymän jälkeen, vain siksi koska mies työskentelee niin paljon. Ei kai hän sille mitään voi, jos töissä menee pitkään. Pitäisikö vielä odottaa että hän hoitaa myös kotityöt ja lapsen hoidon?

Jos nyt eroaa, mies on todennäköisesti täysin yllättynyt ja yrittää sanoa että ei erota. Sitten riidellään huoltajuudesta ja elareista ja kaikkia vituttaa.

 

Neuvolassa ollaan ihan onnesta soikeana, kun isä on mukana käynnillä. Isät saa pisteitä ja hurraahuutoja kaikesta siitä, mikä äidin tekemänä on ihan itsestäänselvyys eikä mitenkään mainitsemisen arvoista. Juurikin varmaan sen takia, että isien osallistuminen lastenhoitoon on vielä historiaan katsottuna aika tuore juttu. Koti-isä on supersankari, kotiäiti miehensä siivellä elelevä laiska paska, jota ei vaan työnteko kiinnosta.

Kärjistettynä, kun lapsi syntyy, mies voi valita onko se osallistuva isukki, joka kerää kehut vai sopeutumisvaikeuksista kärsivä iskä, joka alkaa päästä rooliinsa sisälle siinä vaiheessa, kun vaippoja ei enää tarvita, yöt nukutaan ja lapsen kanssa voi alkaa leikkiä kauko-ohjattavilla ja mennä uimahalliin. Äitien taas pitää vaan kääriä hihat ja ryhtyä hommiin, oli omat fiilikset synnytyksen jälkeen mitkä tahansa. Esikoisen syntyminen saattaa olla naisen elämässä aikamoinen mullistus, mutta ei siinä kukaan kysele, että haluisiks tai viittisiks, asiaan on vaan sopeuduttava.

Johtuukohan se sit minusta, kun oon saanuaika päinvastaista kohtelua. Neuvolan täti on ihmetelly, et mitäs "Mitäs tuo mieskin lähti mukaan?" ja keskusteluissa katsoo vaan äitiin päin. Mitää kysymyksiä ei isälle aseteta, eikä keskustelun aloitteita oikein etes huomioida, jos ne isältä tulee. Minä en ole saanu mitään arvostusta noilla käyneillä,vaikka minun koti-isyys tullukin ilmi muutamana kertana. Todennäköisesti pitäneet minua kotona lusmuavana työn vieroksujana.

 

Miehestä on pelkkää vaivaa? Hänhän ELÄTTÄÄ vaimoaan ja lastaan. Hänen rahoilla ostetaan ruokaa ja vaatteita. Vaimolla on paremmat oltavat miehen ansiosta. Naurettavaa erota melkein heti vauvan syntymän jälkeen, vain siksi koska mies työskentelee niin paljon. Ei kai hän sille mitään voi, jos töissä menee pitkään. Pitäisikö vielä odottaa että hän hoitaa myös kotityöt ja lapsen hoidon?

Jos nyt eroaa, mies on todennäköisesti täysin yllättynyt ja yrittää sanoa että ei erota. Sitten riidellään huoltajuudesta ja elareista ja kaikkia vituttaa.

Sehän se onkin, kun nainen omistaa velattoman kämpän ja naisen takataskussa on se sata tonnia, ei miehellä ole mitään syytä olla töissä kaiket illat. Miehen rahoja ei tarvita perheen elätykseen, vaan miehen työpanosta tarvitaan kotitöissä. Mutta mies lusmuilee ensin töissä ja sitten kavereiden luona, ja sitten tulee kotiin valmiiseen pöytään syömään ja jättää pyykkinsä lattialle, odottaen, että ne peseytyvät itsekseen. Parempi tuollaisesta kakarasta on erota.

 

Johtuukohan se sit minusta, kun oon saanuaika päinvastaista kohtelua. Neuvolan täti on ihmetelly, et mitäs "Mitäs tuo mieskin lähti mukaan?" ja keskusteluissa katsoo vaan äitiin päin. Mitää kysymyksiä ei isälle aseteta, eikä keskustelun aloitteita oikein etes huomioida, jos ne isältä tulee. Minä en ole saanu mitään arvostusta noilla käyneillä,vaikka minun koti-isyys tullukin ilmi muutamana kertana. Todennäköisesti pitäneet minua kotona lusmuavana työn vieroksujana.

Tsemppiä sulle, joudut sinäkin kärsimään siitä, että suurin osa miehistä ei toimi laillasi. Ne ovat ne terkat nähneet ihan riittävästi niitä täysin pihalla olevia isiä, jotka eivät osaa edes lapsiaan pukea säähän sopiviin vaatteisiin, ja ihmekö tuo, etteivät terkat osaa suhtautua sinuun oikein, kun olet niin jättimäinen poikkeus normaalista.

 

Se on ihan paska puhetta etteikö miehet osaisi vauvaa hoitaa. Enemmän lienee kyse kiinnostuksesta, mahdollisista kivikautisista roolimalleista jotka iskostut mieleen tai sitten siitä ettei äiti anna tilaa.

Meillä alusta alkaen vauvoja hoidettu yhdessä. Toki mies joutui töissä käymään alkuaikoina ja näin arkiyöt oli tietty useimmiten mun kontolla. Meillä "pullovauvat hyvin perustetavista syistä jota en nyt ala tässä purkaa... eli senkin vuoksi mahdollisuudet osallistua paremmat. Mä sain viikonloppuisin nukkua yöt, miehen hoitaessa yösyöttöjä.

Toki sekin meillä on ollut että mie lähdin töihin lasten ollessa noin 1-1,5v ja mies jäi kotiin vuodeksi...yhdessä mennään, ja porukalla tehdään.

Ja sitten kun joku tulee huhuileen ettei kestäisi noin "naismaista" miestä nii tiedoksi mun mies on kaukana "pullan tuoksuisesta" isistä. Voisi hyvin äijämäiseksikin nimetä, jolla on lämmin sydän ja jonka miehisyys ei latistu lapsen hoidosta.

Valitettavasti kivikauden roolimalit pitää vielä pintansa eikä se syy yksin ole miehissä. Vaan liian moni nainen haluaa pitää kiinni omasta "äidin oikeudesta" ja samalla kuitenkin odottaa että mies muuttuu.

 

Miehestä on pelkkää vaivaa? Hänhän ELÄTTÄÄ vaimoaan ja lastaan. Hänen rahoilla ostetaan ruokaa ja vaatteita. Vaimolla on paremmat oltavat miehen ansiosta. Naurettavaa erota melkein heti vauvan syntymän jälkeen, vain siksi koska mies työskentelee niin paljon. Ei kai hän sille mitään voi, jos töissä menee pitkään. Pitäisikö vielä odottaa että hän hoitaa myös kotityöt ja lapsen hoidon?

Jos nyt eroaa, mies on todennäköisesti täysin yllättynyt ja yrittää sanoa että ei erota. Sitten riidellään huoltajuudesta ja elareista ja kaikkia vituttaa.

Millä vuosituhannella sä oikein elät? Minun tuttavapiirissäni yksikään mies ei ole elättänyt vaimoaan, vaan molemmat vanhemmat ovat tuoneet rahat perheen elättämiseen puoliksi. Itsekin maksoin puolet kaikista pakollisista menoista myös hoitovapaani aikana. Eipä siis ole miehellä mitään perusteita kotitöistä laistamiseen.

Töissä käyminen on 100 kertaa helpompaa kuin vauvan ja/tai taaperon ympärivuorokautinen hoitaminen. Äiditkin menevät useimmiten jossain vaiheessa takaisin töihin ja silti isät jatkavat lusmuamistaan ja jättävät kodinhoidon toisen harteille. Miksi nainen kykenee hoitamaan työt ja sen päälle vielä hoitamaan kodin ja lapset, mutta mies ei? Pelkkää laiskuutta, itsekkyyttä ja vastuunpakoilua se on miehiltä.

 

Millä vuosituhannella sä oikein elät? Minun tuttavapiirissäni yksikään mies ei ole elättänyt vaimoaan, vaan molemmat vanhemmat ovat tuoneet rahat perheen elättämiseen puoliksi. Itsekin maksoin puolet kaikista pakollisista menoista myös hoitovapaani aikana. Eipä siis ole miehellä mitään perusteita kotitöistä laistamiseen.

Töissä käyminen on 100 kertaa helpompaa kuin vauvan ja/tai taaperon ympärivuorokautinen hoitaminen. Äiditkin menevät useimmiten jossain vaiheessa takaisin töihin ja silti isät jatkavat lusmuamistaan ja jättävät kodinhoidon toisen harteille. Miksi nainen kykenee hoitamaan työt ja sen päälle vielä hoitamaan kodin ja lapset, mutta mies ei? Pelkkää laiskuutta, itsekkyyttä ja vastuunpakoilua se on miehiltä.

Oma mokahan se on jos tuollaisen miehen siittäjäksi kelpuuttaa. Ei kelvannut mulle.

Meillä mennään sillä periaatteella että yhdessä tehdään. Oli kyse paskavaipan vaihdosta, pyykkäämisestä tai vaikka auton renkaiden vaihdosta tai ensi talven polttopuiden tekemisestä. Ja toki töissä molemmat tienaa. Näitäkin miehiä on. Mieheni kaveriporukassa kaikki on perheelle omistautuneita miehiä. Ja kaikissa perheissä toimitaan hyvin tasaarvoisesti.

Turha siis kaikkia miehiä haukkua. Ja turha tehdä kaikista äideistä jumalolentoja ja martyyreita jotka tekee kaiken ja uhraa elämänsä....

 

Osasin juu ihan itestään. Se kun on naisilla sisäänrakennettu taito...

Juu, eikun tosissaan. Ehdin opetella itsekin siellä sairaalassa hoitajan avustuksella. Melkein viikon päivät kun siellä sektion jälkeen olin.

Naisilla sisäänrakennettu taito?

Mä uskon, että jokaisella tervejärkisellä aikuisella on sisäänrakennettu taito osata hoitaa vauvaa. Niin miehillä, kuin naisillakin.

 

Oma mokahan se on jos tuollaisen miehen siittäjäksi kelpuuttaa. Ei kelvannut mulle.

Kun ne miehet eivät asiaa etukäteen julista, vaan se käy ilmi sitten kun lapsi on syntynyt. Sitähän tuo aloittajakin ihmetteli, että kuinka nyt yhtäkkiä näin. Aiemmin fiksuista miehistä kuoriutuu tässä vaiheessa neandertalilaisia.
Ja sen vuoksi tässäkin ketjussa todetaan, että eroa tuollaisesta kakarasta -- selvästi mies on antanut ymmärtää olevansa parempi kuin on, ja nyt tosiasiat paljastuvat.

 

Kun ne miehet eivät asiaa etukäteen julista, vaan se käy ilmi sitten kun lapsi on syntynyt. Sitähän tuo aloittajakin ihmetteli, että kuinka nyt yhtäkkiä näin. Aiemmin fiksuista miehistä kuoriutuu tässä vaiheessa neandertalilaisia.
Ja sen vuoksi tässäkin ketjussa todetaan, että eroa tuollaisesta kakarasta -- selvästi mies on antanut ymmärtää olevansa parempi kuin on, ja nyt tosiasiat paljastuvat.

Just nyt en jaksa uskoa että ap:n miehellä ei noita harrastuksia olisi ollut ennen lasta...et ihan vaan yks kaks yllättäin alkoi tosissaan treenata... ja jos onkin, niin paska mäihä sit.

Mut ap:n miehen kaltausten pohjalta on ihan turha kaikkia miehiä tuomita samanlaiseksi. Puhumattakaan että arvon äidit olis enkeleitä.

 

Kuulostaa masennukselta. Puhu asiasta neuvolassa ja hanki miehellesi apua.

 

Sehän se onkin, kun nainen omistaa velattoman kämpän ja naisen takataskussa on se sata tonnia, ei miehellä ole mitään syytä olla töissä kaiket illat. Miehen rahoja ei tarvita perheen elätykseen, vaan miehen työpanosta tarvitaan kotitöissä. Mutta mies lusmuilee ensin töissä ja sitten kavereiden luona, ja sitten tulee kotiin valmiiseen pöytään syömään ja jättää pyykkinsä lattialle, odottaen, että ne peseytyvät itsekseen. Parempi tuollaisesta kakarasta on erota.

Voisihan isä tietenkin lopettaa työt ja olla kotona jatkuvasti, jos kerran hänen palkkaansa ei tarvita ollenkaan. Mutta sitten valitetaan että miksi hän ei ole töissä?

Ja miten tämä ero ratkaisee ongelman? Sittenhän isä on vielä vähemmän mukana lapsen elämässä. Ja lapsi tietenkin kärsii kun ei näe isäänsä enää yhtä paljon.

 

Naisilla sisäänrakennettu taito?

Mä uskon, että jokaisella tervejärkisellä aikuisella on sisäänrakennettu taito osata hoitaa vauvaa. Niin miehillä, kuin naisillakin.

Niin mut kun sit on niitä ei-tervejärkisiä, niinkun minä. En osannu hoitaa vauvaa ja sen sain kuulla puolisolta harva se päivä.