Tuntuu, että kaikkien elämä on pelkkää pettämistä,tappelua ja eroamista. Meneekö kenelläkään enää hyvin?
Me ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja lapsiakin on jo kolme. Ollaan onnellisia. Aina ei tosin ole hauskaa ja kivaa, mut kun alettiin toivoa ensimmäistä lasta niin puhuttiin kaikki mahdolliset asiat selviksi ja päätettiin, että ihan pienestä ei periksi anneta.
Kummallakin on omia menoja, mutta luottamus toimii. Toistemme työtä kunnioitamme ( minun tällä hetkellä kotona), eikä työmenoista koskaan toista syyllistetä.
Eihän se elämä aina ole ruusuilla tanssimista, ei kai ole tarkoituskaan.
Olkaa ihmiset suvaitsevaisia puolisoitanne kohtaan ja kunnioittakaa toista. Siihen kun lisätään vielä rakkautta niin luulis pääsevän pitkälle!
Onko täällä muita jotka on tyytyväisiä elämäänsä ja puolisoonsa? Kai meitä nyt vielä on?
Me ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja lapsiakin on jo kolme. Ollaan onnellisia. Aina ei tosin ole hauskaa ja kivaa, mut kun alettiin toivoa ensimmäistä lasta niin puhuttiin kaikki mahdolliset asiat selviksi ja päätettiin, että ihan pienestä ei periksi anneta.
Kummallakin on omia menoja, mutta luottamus toimii. Toistemme työtä kunnioitamme ( minun tällä hetkellä kotona), eikä työmenoista koskaan toista syyllistetä.
Eihän se elämä aina ole ruusuilla tanssimista, ei kai ole tarkoituskaan.
Olkaa ihmiset suvaitsevaisia puolisoitanne kohtaan ja kunnioittakaa toista. Siihen kun lisätään vielä rakkautta niin luulis pääsevän pitkälle!
Onko täällä muita jotka on tyytyväisiä elämäänsä ja puolisoonsa? Kai meitä nyt vielä on?