Meille tarjottiin sopeutumisvalmennuskurssia, kieltäydyin

Adhd on neurologinen juttu, mutta silti sun mielestä lapsesi pitää vaan alkaa käyttäytymään normaalisti? Huh huh. Luuletko, että normaali käytös on jotakin sellaista, jonka lapsesi voi päättää??

Mun veljellä on neurologinen ongelma ja KYLLÄ, hän oli koko koulunkäynnin ajan erityisluokassa. Ja kyllä, se tulee AINA vaikuttamaan hänen käytökseensä. Hän ei koskaan voi vaan alkaa 'olemaan normaali'.

En ilmeisesti osannut sanoa sanottavaani niin, että kaikki ymmärtäisivät pointtini. Vaan ei se mitään, aina ei voi onnistua.

Eli adhd on neurologinen poikkeavuus, joka usein altistaa psykologisille ongelmille. Olenko väittänyt, että apua ei saisi ja pitäisi ottaa vastan ja ymmärtää lapsen/aikuisen/ihmisen erityispiirteitä ja -tarpeita? En käsittääkseni ole sanonut, että kukaan "voi alkaa olla normaali". Tiedän sen melkein 40 vuoden kokemuksella adhd-ihmisenä elämisestä...

 

No eikö sen sopeutumisvalmennuskurssin tarkoitus oo juurikin että sopeutuis paremmin? :O mun kaverilla on adhd poika ja olivat kyseisellä kurssilla ja sanoi että oli tosi antoisa ja hieno kurssi ja antoi paljon eväitä arkeen.

 

Moi ap. Minullakin on eskari-ikää lähestyvä adhd-muksu, joka ei ole vaikein mutta ei helpoinkaan tapaus. Kirjoituksessasi on pitkälti samoja fiiliksiäni kuin pääni sisällä: "ei tämä voi mennä näin että yksi hiton sairaus muuttaa kaiken arjessa". Vaikka hyväksynkin nyt, että lapseni käytöksestä osa johtuu sairaudesta, on silti paljon juttuja joita en aio hyväksyä häneltä(kään), sairautta tai ei. Esim. en opeta menemään jonon ohi erikoislapuilla, en anna säheltää mitä sattuu vaan pakotan tekemään yhtä juttua kerrallaan, istutan vaikka väkisin tehtäväkirjan kanssa viikottain vartin. Miten ihmeessä nämä kasvatusalan ihmiset kuvittelevat adhd:n oppivan olemaan koulussa aloillaan, jos kotona pitää saada jatkuvasti olla liikkeessä..? Sitten meillä on kasa häiriköitä, jotka eivät osaa istua tunnista osaakaan paikoillaan ja opettajat levittelevät käsiään kun "ei sille voi mitään"...huoh.

Ymmärtämällä liikaa tehdään karhunpalvelus näille lapsille. Monessa oli ainesta vaikka mihin, mutta kun pitää YMMÄRTÄÄ niin energia kuluukin sitten fiksujen juttujen sijasta sähläämiseen ja riitelyyn, pakkoliikkeeseen jne.

YMMMÄRTÄMINEN ei ole sallimista. Ymmärtämällä voi löytää oleellisen avun.

 

Mä olen nyt näiden vuosien aikana mitä mm. ttäältä poissa ollut olen oppinut niin paljon nöyryyttä, joten mulle kaikki apu olisi tervetulletta, ja sekin on todettu et jos et oaa apua hakea, ei sua kyllä voi kukaan auttaakaan

 

[QUOTE="zelda";26209550]Joo siis enhän mä osaa antaa suoria käskyjä, en tietenkään ja oon vielä niin tyhmäkin etten osaa antaa yhtä vaatekappaletta kerralla! Ymmärrätkö sä että tekee miten hyvänsä asian ja kaikkea on todellakin kokeiltu niin se pukeminen ei vaan suju!

Se ei auta yhtään mitään sanoa kerran pue se paita, tulisit katsomaan milalsta tuo on, pyörii päättömästi,ei kuule mitään, heittäytyy sohvalle pelleilee, koettaa ottaa mitä tahansa mitä vieressä sattuu olee ja alkaa leikkii. toistaa tota temppuilu koko ajan.

Ja kyllä mä sanoisin että normaali järjellä varustettu 8vuotiaan täytty osaa edes pukea. ei adhd voi olla asia joka etuoikeuttaa lapsen toimimaan miten lystää,mitä se siitä oppii?

ja mä voin sano sulle että parhaani teen lapsen eteen. Mutta jos tämä käytös ei parissa vuodessa helpotu niin sitten mä luovutan kokonaan. Saa sit joku täydellinen yrittää kasvattaa tuota. ihan oikeesti.

Mulla on kaveri jolla lapsi jolal on samanlaiset ongelmat ja tämä lapsi muuttaa syksyllä pois kotoolta(pari vuotta omaani vanhempi) ja täytyy sanoa että mä ymmärrän sitä äitiä täysin.[/QUOTE]

Ehkä sinunkin kannattaisi vaan luovuttaa suosiolla ja antaa lapsesi pois, niin ei tarvitsisi kiukutella. Sulla nääs ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa , sopeutua tai luovuttaa. Ja tuntuu ettet aio sopeutua.