Marrasmammat 2008

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja misai82
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moikka

Aluksi vaikka liikkumisesta.Meillä on pientä liikettä koko ajan. Poika potkii, sätkii koko ajan. Ääntä tulee myös jatkuvasti. Ukkeli on kerran pari pyörähtänyt masulta selälle, mut arvelen että enimmäkseen vahingossa. Muuta ei ole vielä tapahtunut. Meidän pikkuinen ei myöskään viihdy masullaan kovin hyvin, mutta koko ajan paremmin kun lihakset kehittyvät. Poika on oppinut muuten juuri tarttumaan leluihin ja unirättiä pitää aina tunkea suuhun kun sen käsiinsä saa.

Pikkumies nukkuu omassa sängyssä meidän makuuhuoneessa. POika syö päivällä 1-3h välein ja yöllä 3h välein. Olen huomannut ettei ukko jaksa kovin kauaa ruokailuun keskittyä ja siksi toisinaan roikkuu rinnalla aika usein. Ihanaa huomata miten rakas mökkiäiseni kehittyy joka hetki ja reisiläskit senkun kasvaa :)

Ihan mukavaa kun on tuo sosiaalinen elämä alkanut hieman vakiintua, mikä taas johtuu siitä että maidän arki alkaa olemaan jo melko hyvin rytmissään. Näen joka viikko aina ystäviäni (lähinnä niitä joilla on lapsia) käydään lenkillä/kaupungilla/kahvitellaan jne. Elämä alkaa taas olla jotenkin omisssa käsissä :)

NICE!

Helmipelmi ja ukkeli 13 viikkoa
 
Me asustellaan Jyväskylässä.

Ukkelimme pyörähti tänään eka kertaa mahalta selälle :) Hurraa hurraa!
Neuvolassa käytiin eilen ja poika painoi
6 595g ja pituutta 62cm. Kolmikuinen töyhtöhyyppä sai myös ekat rokotukset.
Onneksemme ei tullu mitään oireita, tosin tais olla pikkuisen itkuisempi eilen illalla.
Otimme Rota-virusrokotteen ja nyt hinkataan käsiä oikein huolella vaipan vaihdon jälkeen ettei vaan tulis itelle sit'ä tautia! No mutta kaikki näytti muutenkin olevan neuvolan tädin mukaan iänmukaisen kehityksen tasolla eli semisti morottaa ja vielä kävelyrefleksi tulee heikkona jne. Mutta sellaista täällä. pitäis mennä nukkumaan niin jaksaisi huomenna mennä iloisin mielin ystävänpäivä tanssitunnille :)

helmipelmi ja ukkeli tasan 3kk
 
Meilläki annettiin rokotukset, ja toista päivää on oltu nyt itkusena, uneliaana ja panadolia on annettu, jotta helpottais. Rotarix meilläki otettiin lisäksi. Meillä painoa oli 7290gr ja pituutta 62,5cm. Kävelty ei enää ja morot tuli jonkinmoisesti. Lääkärineuvola oli ja lääkäri sanoi, että ikänsä mukaisesti kehittynyt.

Tuulen poikanen ja pikku-ukko 3kk
 
Täälläkin oltiin pitkästä aikaa neuvolassa ja pituutta nyt 62cm ja painoa 5850g. Tytteli oppi muutama päivä sitten kääntymään selältä masulleen ja saa jo kädetkin pois alta:-) Ja nyt sitten tekee mieli kääntyä koko ajan - myös sängyssä:-D On se hauskan näköinen vesseli, kun katselee maailmää pää pyörien joka suuntaan.

Saimme myös rokotteen, joka onneksi ei aiheuttanut mitään oireita, huh. Inhottavaa Tuulen poikanen, että teillä paukkasi kuumeen päälle. Jännä huomata, miten eri kokoisia lapset ovat jo tässä vaiheessa!

Meinaatteko muuten aloittaa kiinteiden maistelun heti nelikuisena?

t. oona ja tyllerö 3kk ja kohta 2vk
 
Terve taas!

Hienoja painoja ja mittoja teidän pikkuisilla! Harmi, jos rokotteista tulee sivuvaikutuksia. Toivottavasti menivät kuitenkin pian ohi.

Täällä on vietetty kiireistä elämää, en ole paljon tietokoneelle ehtinyt, saati sitten kirjoittelemaan. Poju kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia. Vatsaltaan on kierähdetty selälleen jo pari viikkoa, toisin päin vielä odotuttaa itseään.

Viime viikolla tein muutaman päivän töitä, jolloin isovanhemmat olivat vahtimassa poikaa. Ei vaan oikein mieli levännyt. Pienempänäkin olemme jättäneet pojan hoitoon muutamaksi tunniksi ja ei ole tuntunut mitenkään ylivoimaiselle, mutta nyt onkin ihan eri juttu. Varsinkin appivanhempien hoitovuoro oli aikamoinen koetinkivi, anoppi kun tietää kaikesta kaiken. "Sinulla taitaa olla liian pienet housut, mummin pitää varmaan ostaa sopivat" (ei olleet pienet), "ei tainnut äidin maito riittää, pitää mummin antaa lisää" (tosi kiva kun muutenkin ketuttaa nuo imetysongelmat), "tiedätkö muuten miten saat tuon lavuaarin puhtaaksi" (kyllä, ykkösjuttu kun on pieni vauva, miten puhdistaa lavuaari!) jne. jne. Tarkoittaa varmasti hyvää, mutta en tarvitsisi tuota juuri tässä vaiheessa. Sitten vielä lähtivät pojan kanssa vaunulenkille ja olivat poissa kaksi tuntia! Ei tullut töiden tekemisestä mitään kun mietin vaan mitä kauheuksia tuolla ulkona voi tapahtua. Nyt edellisen hoitokerran fiilikset kummittelevat koko ajan mielessä ja huomenna tulevat hoitamaan seuraavan kerran kun menen hammaslääkäriin... Tämä on siis ihan minun omien korvien välissä, ei niin etten voisi oikeasti luottaa lasta heidän hoitoonsa. Onko teillä muilla ollut tällaisia tuntemuksia?

Mutta nyt isäntä heräsi, joten pitää joutua!
t. Sonatar ja Poju lähes 12 viikkoa
 
Voi Sonatar, kyllä on samanlaisia olotiloja anopin suhteen.. välillä on pakko lähteä pois huoneesta jotten pimahda ja sano todella pahasti takaisin. Muuten hyvää tarkoittaa mutta ärsyttää, esim. vauva hikoaa, otan potkupuvun pois ja on bodyn ja sukkien kanssa vain - ei mene kuin hetki niin anoppi on kääräissyt vauvan paksuun huopaan ja sanoo että sillä on kylmät jalat! Joo ja hiki valuu otsalta. Sitten kun nukutetaan päiväunille, heijaa pinnasänkyä niin että poika menee laidasta laitaan, ja jos minä nukutan mikä onkin yleisintä, pojan "unilaulu" eli pieni itkuntuherrus saa anopin hyökkäämään oitis huoneeseen. ....kele.

Asiaakin minulla oli: miten usein teidän pikkuiset tekevät kakan? Meillä oli pitkän aikaa n. 3 krt/vrk ja nyt on pari viikkoa mennyt että vain kerran kolmessa päivässä?? Mielestäni aika radikaali muutos, mutta neuvolasta sanottiin että vauva voi olla jopa 5 vrk tekemättä kakkaa ja se on normaalia. Olen kuitenkin kolmantena päivänä kuumemittarin avulla auttanut kakan ulos, joka ei kuitenkaan ole ollut kovaa vaan ihan normaalia "velliä", pelkällä äidinmaidolla kuin on. Ehkei pitäisi auttaa, ja odottaa vain säälimättä sen 5 vrk raja, ja jos ei siihen mennessä tule itsestään niin viedä lääkäriin. Kaikenlaista päänvaivaa. Pieruja kyllä tulee ja runsaasti, eli ei siellä ihan jumissa olla..
Poika on nyt viikkoa vajaa 3 kk, painaa reilut 7 kg ja on 64cm pitkä.

 
Isoja poikia teilläkin! Uskoisin Bibbera, että meidän vauva on samoissa mitoissa. Poika ei toistaiseksi näytä yhtään hylkeeltä, mutta isolta kylläkin! Isot raajat hänellä on.

Minä en edes usko, että anoppi tarkoittaisi aina vain hyvää. Siinä on mukana pätemisen tarvetta ja kateuttakin: äidillä kun on se ainutlaatuinen symbioosi lapseensa ja sitä ei mummot korvaa. Heillä on siinä varmaan myös haikeutta: symbioosi omaan ihanaan vauvaan on menetetty miniälle! Hänellä on siis anopin oma "lapsi" ja se uusi ihana vauva. Monimutkaista psykologiaa... Ja anoppini on hyvä tyyppi kyllä, mutta en kyllä vielä jättäisi hänen(kään) hoitoonsa. Huh!

Me odotamme rokotteita vielä. Muuten on kaikki mallillaan, unirytmi on edelleen sama ja noin kerran yössä syödään (ja myöhään illalla sekä aikaisin aamulla). Tämä tapaus kakkii monesti päivässä, tänäänkin kello 08 jälkeen kahdesti! Mutta sitten illalla taas ei. Eli suoli näemmä toimii nimenomaan aamupäivisin, ja sitten vaihdan vaippaa ehkä liiankin usein.

Pikkuisimmat vaatteet ovat jo pieniä. Ei voi olla! Ainakin isompi yöpuku pitää ostaa.

Hyvää vointia!
 
Kakasta: Meidän kaveri kakkasi aluksi jokaiseen vaippaan, siis 7-8 kertaa päivässä. Sitten väheni radikaalisti, kakka per päivä ja nyt menee kakka 2-3 päivän välein. Poika on vähän levottomampi aina kun on ns. kakkapäivä, sitä tekemällä tehdään ja olo taas rauhoittuu kun lasti on toimitettu. ;) Näin olen ymmärtänyt, että vauvat saattavat kakata vain viikon välein ja sekin on normaalia.

Niin, anopin ja miniän suhde on aina vähän erikoinen. Olen yrittänyt perustella itselleni, että kyllä tämä tilanne tasaantuu kunhan poika kasvaa. Toivotaan ainakin. Nyt molemmat isovanhemmat ovat ihan sekaisin lapsenlapsesta. Tyyli vaan on eri, minun vanhempani tulevat aina kun pyydetään ja antavat meidän olla vanhempia, miehen vanhemmat taas tuputtavat itseään koko ajan, tyyliin menkää sinne, me kyllä hoidetaan, entäs jos tekisitte tätä, me hoidetaan poikaa jne. Pitää toisaalta olla tyytyväinen että on tukiverkosto johon varata, mutta en haluaisi tuntea koko ajan huonoa omaatuntoa näistä fiiliksistä. Huokaus!

Voimia kaikille anoppien ja myös omien äitien kanssa taisteleville! :)
 
Huoh - anoppijutut. Sympatiseeraan näitä.

Meillä kotiintulo laitokselta alkoi siitä, että anoppi murjotti, koska ei saanut tulla käymään laitoksella kun minun äitini oli siellä apuna kun mies ei päässyt. En halunnut ketään muita laitokselle, sillä minulla on vaikea alku: sektio, imetys ei lähtenyt käyntiin, olin ihan untuvikko vauvan hoidossa jne. Todella tarvitsin jonkun, joka sitten oli oma äitini. Totta kai, kun mies ei ennättänyt. Sitten murjotettiin pari viikkoa, kun toisen äitiä pidetään parempana ja ei tultu vauvaa katsomaan kotiin vaikka pyydettiin. Minähän en ole anoppiehdokkaan kanssa edes ollut tekemisissä kuin pariin otteeseen ennen tätä episodia. En ihan osannut häntä kaivata kun itsellä oli tosi tiukkaa.

Myös ristiäisissä murjotettiin kun minun sukuni oli ristiäisissä ja miehen sukua ei kutsuttu: niinpä, minulta oli vanhemmat, häneltä vanhemmat ja sisko. Olihan siitä iso epäsuhta. Mutta juhlissa olisi ollut niin kiva näytellä vauvaa omalle suvulle - sama se sille että ne olivat meidän juhlat jotka halusimme pitää vain isovanhemmille ja kummeille perheineen.

Kaikkea muutakin on, ja pahaa mieltä runsaasti.

En jaksa enää edes yrittää mitään. Mitä tahansa tekee, niin väärin tekee. Harmillista vain lapsen kannalta, sillä minusta on hienoa mitä enemmän on rakastavia ihmisiä lähellä. Joten olen ajatellut, että minun tekemisistä tämä ei miksikään muutu. Yritän olla vain poissa tieltä. Toivottavasti anoppi sen verran jaksaa olla aktiivinen että miehen kanssa järjestää tapaamiset. Mutta se siitä.

Kakkimiset - meillä muuttui jo jokin aika sitten siihen, että kerran päivässä tulee kakka. Ja jos ei tule, niin alkaa onneton arki. Yleensä tosiaan kakka tulee vielä sitterissä, kuten jo aiemmin kerroin. Joten annan siinä istua aamulla jonkin aikaa rauhassa ja avot - housut haisee.

Nyt mentävä - pikkumies hermostuu.
 
Vielä paikkäreistä: miten teillä menee päikkärit ja unille meno?

Meillä päivällä nukutaan sisällä max 30-45 min. Ulkona taas vaunuissa unta riittäisi kolmatta tuntia hyvinkin. Nyt kun on pakkasta, niin onkin sitten päiväsaikaan vaikea saada unia riittävästi.

Ja unille meno... Joka kerta pitää sylissä hyssytellä kun ollaan tarpeeksi väsyneitä. Sen huomaa silmien hinkkaamisesta ja kitinästä. MUTTA unille ei mennä helposti eikä hiljaa. Pieni huuto ja vääntely kuuluu asiaan ennen joka unta. Ja syliin pitää nukuttaa. Jos pistää sänkyyn, niin vähintään alkaa kova puheenporina tai siten kiukku.

Yöllä onneksi yösyötön jälkeen nukutus on helpompi. Syöttö, vaippa ja takaisin sänkyyn. Muutaman kerran voi tuttia olla vailla, mutta muuten menee ok. Mutta päivät on tätä kantelua ja hyssytystä. Poikkeus taas vaunu-unet, jonne nukahtaa huudon jälkeen heti kun päästään ulos.

Kyllä vaavi on melkoinen epeli - ja niin ihana.

MaMaLi ja Vaavi -päivää vaille 12 vkoa
 
Meillä oli viime viikolla neljä sellaista päivää, että nukuttiin 3 tuntia päikkäreitä putkeen ja oli aivan ihanaa! Mikä lie nyt tullut, kun ei nukuta taas kun 30 min-1 tunti kerrallaan päiväunia--sisällä. Ja kun ulos ei pakkasen takia päästä..

Yöunille nukuttaminen on samanlaista meillä kuin MaMaLilla, tosin eilen poika nukahti kun laitettiin sänkyyn...aiemmin tullut huutoa, jos on erehdytty liian aikaisin sänkyyn laittamaan.

Joko olette miettineet, milloin alatte kiinteitä opettelemaan? Itselläni se on koko ajan mielessä, vaan en ihan vielä uskaltaisi kokeilla. Imetystähän suositeltaisiin jatkettavan puolivuotiaaksi, mutta neuvolassa sanoi, että hän kyllä suosittelee 4-5kkn ikäisenä aloitettavan kiinteiden opettelun. Itse haluaisin aloittaa tuon maistelun jo ennen 4kkn ikää, mutta en tiedä uskallanko vielä, kun pojalla ollut muutenkin mahavaivoja.

Tuulen Poikanen ja Poikanen 3kk1vko
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tuulen Poikanen:
Imetystähän suositeltaisiin jatkettavan puolivuotiaaksi, mutta neuvolassa sanoi, että hän kyllä suosittelee 4-5kkn ikäisenä aloitettavan kiinteiden opettelun.

Miten neuvolassa perusteltiin tuota? Miksi ihmeessä hän on sitä mieltä? Itse haluaisin täysimettää sinne puolivuotiaaksi, koska ainakin osa ensi kesää olisi ihanan helppoa liikkua ja matkustaa rintaruokinnassa... Enkä oikein jaksaisi sitä perunaporkkanashow'ta vielä.

Eli toistaiseksi uskon imettäväni ainakin sinne puoleen vuoteen, jos vain onnistuu. Vaikka saattaahan aatokset muuttua...

 
miksi ette nukuta pakkasilla ulkona? meillä tuo sama "ongelma" eli sisällä nukkuu vain max tunnin päivällä mutta joka päivä nukkuu sitten n.3h päikkärit lenkin yhteydessä..yleensä näillä n.-10 pakkasilla annan olla 2h ulkona ja sitten vedän tunniksi sisään, joskus annan olla ulkona kyllä vähän pidempäänkin jos ei tuule tms. en ole osannut ajatellakaan että ei voisi ulkona nukuttaa.

ja ihana lukea anopeistanne, täällä ihan samalaisia kokemuksia mutta tytön parhaan vuoksi yritetään olla väleissä ja kyllä aina välillä onkin parempia hetkiä.

meillä nukahdetaan nykyään tutti suussa kainaloon ja siitä voi sitten hipsiä pois kun toinen nukkuu, ennen oli joko syötölle tai kovan työn jälkeen syliin, eli parempaan päin ollaan menossa.

-sadee ja tyttö 3kk-
 
Tuli kirjoitettua vähän kiireessä, joten saattaa olla vaikeaselkosta tuo minun teksti :) Siis neuvolantäti sanoi näin "Täysimetystä suositellaan puolivuotiaaksi, mutta minä monesti suosittelen 4-5kk:n neuvolassa, että voisi alkaa kokeilemaan".. Ei hän mitenkään sitä perustellut.
 
kiitos "kakkavastauksista". Aamulla olin iki-onnellinen kun prutkautti pikkumies ihan itse. Olin jo taas huolissani kun päivä nro. 3 valkeni mutta eipäs tarvinnutkaan!

Tosi ärsyttävää kun en voi ulkona nukuttaa vauvaa kun asutaan parvekkeettomassa kerrostalossa. Mikä lie kun espanjassa ei ole parvekkeita edes uusissa kerrostaloissa... siis täällä pohjoisessa, ehkä aurinkorannikolla on.

tuossa poika nukkuu nyt pinnasängyssään, meillä myös kahdet-kolmet vajaan tunnin päikkärit, klo 20-21 välillä kylpy, iltatissi ja sitten n. 3-5h unet jonka jälkeen herätään 2h välein syömään. Ensi kuun lopulla on neuvolatarkastus ja seuraava rokoterumba, kysyn silloin mitä mieltä lääkäri on jos aloitan antamaan kiinteitä. Nälkäiseksi ei poika jää, enkä haluaisi liian aikaisin antaa muuta.

Anoppi ei voi olla nokka rutussa koska oma sukuni on suomessa, hänellä on ylilyöntiasema ja päivittäin näkee, huomenna kylläkin tulee äitini ja siskot kun ristiäiset on lauantaina. Sieltä jo varoittelivat että varaudu että vauva palautetaan hoiviini vastaa ensi viikolla!

ai niin tutista, että meidän herra ei siitä tykkää, sylkee heti pois jos yritetään rauhoittaa tutilla.
 
Hei vaan kaikki,

En mukamas ehdi koskaan kirjoittaa, vaikka nytkin on ollut luppoaikaa jo neljättä tuntia kun vauva nukkuu kuin murmeli ulkona.
Ulkonanukkumisista vielä: hauskaa kun täällä meilläpäin tuntuu olevan tosi vieras ja eksoottinen tuo ajatus, ettäkö lasta nukutettaisiin ulkona. Näin siis vaikka meidänkin pediatri on kannustanut viemään pientä ulos ihan vastasyntyneestä asti. Ei meinannut uskoa korviaan kun sanoin viimeviikkoisella käynnillä, että tämä nukkuu aina ulkona, siis päivät (tietty, heh, välillä sekin pitää erikseen täsmentää, että ei tässä nyt mitään ihan hulluja olla). Mutta ihan positiivisesti siis yllättyi. Varmistuttuaan siitä, että vauva on kunnolla suojattu kun näin toimitaan, sanoi vain että "teet jatkossakin ihan niinkuin teillä siellä pohjoisessa on tapana ollut". Ja vielä että "olisi meilläkin täällä varmasti vähemmän sairaita lapsia, jos toimittaisiin samoin".

Meidän pikkuinen on vieläkin mielestäni aika pikkuinen, vaikkakin kuulemma ihan normaaleja (täkäläisiä, ainakin) kasvukäyriä seuraa. Nyt siis hieman vajaa kolmikuukautisena mittaa kertynyt 56cm ja painoa 4700. Ei siis mitenkäan huippulukemat mielestäni, mutta onhan tuossa jo 5cm lisää sitten viime mittauksen, ja painoa 700g. Viime mittaus oli siis kuukausi sitten. Jotenkin tuntuu vaan niin hurjan paljon isommilta muut samanikäiset, että vaikka kuinka lääkärisetä rauhoitteli niin tuntuu silti huimalta nuo erot. Meidän perheessä kun on perinteisesti usein jo synnytty lähes noissa mitoissa.

No, ainakin tyttö on tosi vanttera ja voimakas - kannattelee tosi hyvin päätään mahallaan ollessaan ja viihtyykin siinä asennossa käsiinsä nojaten pitkiäkin aikoja. Ja tykkää jutella. Erityisesti näissä asetelmissa. Varmaan kivaa kun saa vähän uutta perspektiiviä maailmaan, heh. Eilen pääsi siitä jo vähän etenemäänkin, mutta liekö ollut lähinnä tuuria matkassa.

Anopeista sen verran, että meillä on sellainen tapaus, että ei kyllä ikinä ole mihinkään puuttunut, ei kommentoinut, ei aiheuttanut pahaa mieltä tai närää. Sen sijaan oma äiti on se hankalampi tapaus, jonka kanssa helposti onkin sitten sukset ristissä. Hänellä kun on muut lapsenlapset olleet aina lähellä siellä Suomessa, niin nyt on kova paikka se, ettei pääsekään kontroloimaan ja vahtimaan. Näin vähän niinkuin kärjistettynä. Että kai se jokaisella on joku koetinkivi lähipiirissään..

Nyt on mentävä, kitinää kuuluu. Kirjoitin tuossa myös uuden avauksen mieltäni askarruttaneesta kestovaippadilemmasta, eli jos jollain olisi siihen vastausta vaikka tältäkin puolelta..?

Hauskaa viikkoa toivoo Sacha
 
Me asutaan myös parvekkeettomassa kerrostalossa, joten ulos ei voi yksistään viedä. Toisekseen olen ajatellut, että onkohan se -20 asteen pakkanen kuitenkin liian raakaa noin pienen keuhkoille.

Ja meilläkään ei huolita edelleenkään tuttia, kahden kuukauden opettelun jälkeenkään. Olen miettinyt, että eipäs sitten, kun ei tunnu haluavan..

Tuulen Poikanen
 
Moi kaikille!

Meillä myös samat nukkukuviot, eli ulkona vedellään tuntitolkulla ja sisällä vain pikku-unia max 1h. Olemme nukuttaneet lenkillä ulkosalla ja nyt pohdin että alkaisin nukuttaa myös muuten tuossa pienkerrostalon pihalla jonne on näköyhteys ikkunastamme (siis meillä ei ole parveketta). Tänään kokeilin niin maltoin antaa olla siinä n.30min lenkin jälkeen ja heti kun pieni humina kuului itkuhäläristä niin heti oli pakko mennä katsomaan ettei vaan olis orava tms. vaunuissa. Eli saas nähä mitä tästä tulee...Olemme pitäneet -15 astetta pakkasrajana ja tietysti riippuu tuulesta. jos on oikein puhuri niin pakkaamme paremmin päälle ja lisäksi vaunujen sadesuoja päälle niin ei tuule kovasti läpi.

Meillä kestoillaan kotona, mutta emme ole nyt käyttäneet kun on rota-rokote annettu ja virusta erittyy ulosteen mukana joten parempi huolehtia hygieniasta (maailman pelastamisen sijaan... :) Mutta kestoihin palataan kun rokotteesta on kulunut 2vk silloin pitäisi olla kakka jo "turvallista".

Niin ja meille myös ohjeistivat neuvolasta että 4-5kk voi alkaa maistelemaan kiinteitä mutta täysimetystä jatketaan 6kk ikään ja sen jälkeenkin jatketaan imetystä niin pitkään kun hyvältä tuntuu. Itse en ole asiaa vielä sen kummemmin miettinyt.Ehkäpä voisimmekin jo maistella makuja, se voi olla jopa ihan mukavaa seurata vauvan reaktioita erilaisiin makuihin. Haluan kuitenkin imettää kiinteiden rinnalla ainakin vuoden ikään jos vaan maitua tulee.

Tutti on meillä käytössä kun imuttelun tarve on pojalla suuri, myös pikkuisen omat nyrkit ja sormet löytävät tiensä hänen suuhunsa lähes kokoajan. Tutti on ollut mielestäni todella hyvä kapistus :) Ajattelin muuten ehkä alkaa tarjoamaan nokkamukia pian, jotta sekin tulisi tutuksi. Tuttipulloa meillä ei ole käytetty kuin muutaman kerran kun äippä on ollut jumpalla mutta se ei oikein pojalle maistu. Nokkamukista voisi sitten kiinteiden kanssa alkaa antaa joskus tisumaitoa ja vettä jos äippä ottais vaikka joskus jokun pienen irtioton :) Mutta sellaisia ajatuksia täällä...katsotaan miten sitten tulee toimittua kun aika on kypsä nuille asioille...vannomatta paras :)

Helmipelmi ja ukkeli 3kk 1vk
 
Hei taas!

Päikkäreiden osalta meillä ihan sama juttu, sisällä nukkuu max 1h, mielummin alle. Vaunulenkillä ja niiden päälle voi vetää ihan kevyesti 3h. Viime päivinä on ollut tosiaan niin kylmää, ettei lenkkeily ole onnistunut. Heti kyllä näkyy pojassa jos ei ole nukkunut pitkiä päikkäreitä.

Tämä saattaa olla ihan tyhmä kysymys, mutta joko olette alkaneet noudattaa jonkinlaista rutiinia vauvojenne kanssa, eli, onko syötöt, päiväunet ja lenkkeilyt aina tiettyyn aikaan? Itse olen vielä toiminut pojan mukaan ja lenkille sitten kun ehtii. Ajattelin kuitenkin, että olisiko jatkon kannalta hyvä alkaa "ohjaamaan" pojun rytmiä jo tiettyyn suuntaan? Ensikertalaisen ihmettelyä... ;)

Samaa olen itsekin miettinyt kiinteiden suhteen. Maistelun ajattelin aloittaa joskus 4kk+, ihan siis vain lusikallisia. Jollain tällä sivustolla oli hyvä vinkki pakastaa pieniä eriä jääpalarasiaan, siitä voi sitten ottaa kuution tai pari eikä mene niin paljon hukkaan. Olen jotenkin ihan ulalla noiden kiinteiden suhteen, milloin pitäisi aloittaa, minkä verran antaa aluksi, millä ruoka-aineella aloittaa jne. jne. Pitää varmaan alkaa lukemaan jostain, mutta ohjeita on yhtä monta kuin on kysyjää.

MaMaLille ja Bomberalle tsemppiä anoppienne kanssa, Sachalla oli taas oma äiti riesana. Niin ne vaan ovat kimurantteja nämä ihmissuhteet... Meillä meni onneksi ihan kivasti viimekertainen appivanhempien hoitovierailu. Pitää vaan saada oma asenne positiiviseksi, ehkä se sitten siitä.

Tutti on täälläkin käytössä. Kädet vaan maistuvat niin paljon paremmille, että rystyset ovat ihan ahavoituneet ja erityisesti etusormen iho kovilla. Mitähän noihin käsiin osaisi laittaa vai antaako vain olla? Olen laittanut perusvoidetta esim. ennen nukkumaanmenoa, että ehtii imeutua. Ei toimi kuitenkaan mitenkään tehokkaasti, mutta ei ole ainakaan pahemmaksi päässeet.

Meillä on ensi sunnuntaina edessä ensimmäinen vauvauinti. Jännää! Miten teillä, oletteko menossa/menneet ja millaisia kokemuksia?

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
t. Sonatar ja pikku-pomo 12vko+päivä
 
En ole aikoihin kerennyt kirjoittamaan,koska on ollut kaikkea muuta hässäkkää tässä. Kaikkia viestejä en millään jaksanut lukea, ja muutenkin on ajanpuute tälläkin hetkellä. Ajattelin nyt muutaman rivin kirjoitella tytön kuulumisia.

Nyt tyttö on siis muutamaa päivää vaille 4kk, ja kiinteitä aloitellaan ensi viikolla pikkuhiljaa. Yöt on nukkunut nyt 2kk niin, että kahden kuukauden iässä jopa 12 tuntia putkeen ilman herätystä! Tuota jatkui noin pari viikkoa, kunnes rytmi tasaantui niin , että nyt nukkuu 8-10 tuntia yöllä ilman katkoja. Yleensä klo.22-06/08 Tosin tässä lähipäivinä on alkanut heräilemään 03 aikaan syömään, joka kielii siitä että lisäruokaa kaivattaisi jo.

Paino ja pituus kulkee hyvin, hieman yli 5 kiloa painaa ja 57cm tässä iässä. Aika pikkuinen siis, mutta niinhän kaikki muutkin meidän suvussa :)

Mahallaan ei tytön mielestä ole kiva olla, mutta jatkuvan siedätyksen tuloksena saattaa jopa sen 5 minuuttia hyvällä tuurilla viihtyä. Lelut pysyy kädessä ja niitä ihmetellään kovin. Suuhun pitäisi kaikki saada. Jalat ovat ihmeelliset, ja on hassua kun ne liikkuvat holtittomasti. Nyt on opetuksessa molemmilla käsillä leluun tarttuminen, hyvin sujuu. Peilin kautta on myös kiva hymyillä mammalle, ja ihmetellä että kuka siinä äitin sylissä mahtaa olla.. :) Uusia ääniäkin tulee suusta viikoittain :)

Pihalla pyrin tytön nukuttamaan päivällä, ja siellä tulee otettua pidemmätkin torkut. Neljäkin tuntia menisi ihan hyvin mutta rytmin säilymisen takia en anna sen kauempaa nukkua. Pari tuntia on se tavallinen aika, ja pakkasraja on -15. Meidän tytölle tutti taas maistuu :)

Rokotukset on annettu tytölle jo pari viikkoa sitten, niistä ei tullut sen ihmeellisempiä oireita. Rotavirus-rokoite myös on annettu, sellainen suun kautta annettava, joka annetaan kolmella eri kerralla. Niistä ei taas tullut muuta kuin pienoista kärttyisyyttä.

Kakka tulee tytöllä kerran päivässä nykyään, rela-tippojen aikaan tuli useamminkin. Lopetin tipat noin kk sitten, koska ajattelin mahavaivojen jo menneen. Ja oikeassa olin.

Nyt pitää mennä tytön kanssa leikkimään :)

nalle-- ja pikkutirppa lähes 4kk
 
Moikka,

Ihanaa kun kevät tulla jolkottaa. Välillä ulkona tuoksuu ihana keväinen utu ja lumen pinta kiiltää upeasti. Nyt kun on kotona ja ulkoilee paljon olen alkanut seuraamaan ympäristöä paljon tarkemmin, luonto on ihmeellinen...

Mun elämästä on tullut paljon sosiaalisempaa pojan syntymän jälkeen. Tuntuu että on joka päivä jotain treffejä kavereiden kanssa (lähinnä niiden joilla on lapsia). On oikein rikkaus nämä ystävät toki, mut mies aina joskus tuntuu huvittuvan kun kerron viikon ohjelman...on vaan niin mukava jakaa ajatusia näitä vauvajutuista ja muutenkin päivät tuntuisivat kovin pitkiltä jos ihan yksin kökkisin.

Poika kääntyi ensimmäisen kerran masulta selälle muutama viikko sitten ja eilen sit pyörähti selältä masulle 3,5kk ikäisenä. Ukkeili on oppinut tarttumaan leluihin ja ottaa niistä kiinni kummallakin kädellä yhtäaikaa ja yrittää tunkea leluja suuhunsa, muttei aina siinä onnistu ja sekös harmittaa. Meillä mennään edelleen tisumaidolla ja imettäen, sillä pullosta poika ei tahdo oikein juoda, mut on sitäkin muutaman kerran isi joutunut kokeilemaan kun olen ollut tanssitreeneissä tai jumpalla. ukkeli heräilee syömään noin 1-2kertaa. Nukkumaan menee siin ä 22:30 ja herää AINA 1,5h päästä ja syö ihan 5min ja nukahtaa. Sitten herää 04 aikaan ja sitten siinä 07:30 syö ja sitten jo herätäänkin.

Mutta eipäs muuuta kun ihmetelläänhän nyt tätä kevättä ja näitä meidän joka päivä muuttuvia mukuloita :)


helmipelmi :9 ja pikkumies melkein 3,5kk
 
Heippa! Ihanaa tosiaan kun kevät alkaa tulla ja sen myötä valoisaa :) Ihana on ulkoilla tytön kanssa päivisin auringonpaisteessa :)
Mulla on kans elämä paljon sosiaalisempaa nykyisin, treffejä tai harrastuksia on melkein jokaiselle päivälle, mukavaa!
Tytöllä oli 3 kk-neuvola viikko sitten, mitat: 5410 g ja 61,5 cm. Saatiin rota-rokotteen toinen osa sekä ensimmäinen piikki. Tyttö ei kyllä huomannut pistämistä ollenkaan, eikä mitään oireitakaan tullut.

Uniasioita: Meillä mennään pääsääntöisesti yhdellä herätyksellä. Tyttö käy unille suht helposti n. klo 21 ja herätään aamulla siinä 8 pintaan. Yösyöttö sattuu yleensä välille 03-06, tosin viime yönä ei tarvinnut syöttää ollenkaan. Päiväunet meillä menee yleensä niin, että aamupäivällä on ne pisimmät unet, n. 3 tuntia. Mutta on päiviä jolloin aamupäivällä on vain tunnin unet ja iltapäivällä sitten pidemmät. Pitäsi varmaan pikkuhiljaa saada jotain rytmiä noihin päiväuniinkin ja iltapäivälle nuo pidemmät unet.

Meillä ei vielä osata pyörähtää masulta selälleen eikä päinvastoin. Kovasti yritystä välillä on. Eikä vielä tartuta leluihin ym. esineisiin, ainoastaan äidin hiuksista on kiva kiskoa. Äidistä se ei taas ole yhtään kivaa, sillä nyt lähtee hiuksia oikein urakalla. Välillä tuntuu että hiuksia on joka paikassa.

Mukavaa pakkaspäivää mammoille, tyttö kutsuu

Tuulia
 
Hei kaikki,

meillä lompsitaan myös sosiaalisesti kevättä kohden. Olen nauttinut tosi paljon kotona olemisesta, kun on nin paljon tehtävää ja menemisiä! Helppo tietenkin sanoa, kun saan tarpeeksi untakin.

Helmipelmin mitat ja määreet tuntuvat taas tutuilta. Meidänkin vauva tarttuu esineisiin ja hiuksiin. Hän kääntyilee, kun annan vauhtia, mutta ei itsestään. Ihan kuin ei olisi mitään "syytä" kääntyä. Hienosti nostaa päätään ja jalkojaan, kun on mahallaan (niin kun äiti jumppaa selkäfileitä), mutta ei kääntyile vielä.

Meilläkin mennään rintamaidolla, joten syöttöväli on öisinkin aika tiivis, kolme neljä tuntia. Se on yksi tai kaksi herätystä. Usein menee vielä niin, että hän herää vaikka vatsanväänteeseen ja tajuaa sitten, että onkin nälkä. Mutta yösyötöt sujuvat nopeasti, aina en edes muista moneltako syötiin ja on tuskaisen vaikeaa muistaa, kummasta rinnasta syötiin...

Meillä on aamupäivällä aika tarkkaan tunnin päiväuni, sitten tunti, puolitoista hereilläoloa ja sitten ne pidemmät unet. Usein ne ovat vaunuissa ulkona, pari tuntia. Illat ovat alkaneet olla vaikeita: vaikka vauvan nukuttaisi iltapäikkäreillä vaikka 18-19, alkaa illan kiukkuisuus poikkeuksetta kahdeksan aikaan. Ei siis aina johdu yliväsymyksestäkään. Onko muilla tätä, tai neuvoja? Taitaa olla ikäkausijuttu.

"1211" kyseli aiemmin seuraa vaunulenkeille. Joudun kieltäytymään, sillä koetan itse pitää tämän nettipuolen itsenäisenä ja muun elämän sitten toisaalla. Ja kuten yllä mainitsenkin, olen ollut aika kiireinen jo näiden ystävien kanssa. Mutta toivottavasti löydät seuraa! Olisiko joku vauva.fi-palsta parempi ystävien etsimiseen? Siellä kai ryhmät tapaavatkin.

Hyvää talviviikkoa!
 

Yhteistyössä