*** MARRASKUUN ODOTTAJAT 2009 - HEINÄKUUSSA ***

:hug: kiitos kaikille osanotoista ja myötäelämisestä. Aamukastetta kiitos kauniista sanoista :heart: Vielä on raskasta edes herätä. Toivottavasti miun pienet enkelit turvais teidänkin matkaa! *Lämpimin halauksin*

Mikon (s/k 8.2.07 rv36) ja pikkuveljen (s/k 2.7.09 rv18+6) muistolle.

Sinut saattaa oisimme tahtoneet
onnen päiviin mukaan,
riemuksi ruusujen, lintusten,
eikä sua kiusaisi kukaan.
Voi, sinun vanhempas kapinoi
taivaan tahtoa vastaan.
Mutta on tuskaa tuudittaa
kuoloon rakasta lastaan.
Emme hennonneet ois sua antaa
edes kauneimman enkelin syliin,
nuku vaan pienoinen,
että et nää vanhempas kyyneleitä.
Voi rakas pieni,
raskas tie edessä odottaa meitä.
Nukkuos lapsemme kultainen,
Jumalan prinssi pieni,
kunnekka täältä sä kuljetkaan,
sinne on meidänkin tiemme.

Jäljellä vain tyhjä syli,kaipaus ja suru loputon.

 

Gutupallo, osanottoni menetykseenne ja paljon halauksia ja voimia sinulle ja miehellesi.

 

tajuttoman kaunis runo, kylmät väreet menee ihan ympäri kehoa ja tekee mieli vaan itkeä pikkuveljen muistolle. Mielettömästi voimia teidän perheellenne :'( :'( :flower: :heart:

 

Todella koskettava ja kaunis runo, gutupallo. Uudelleen toivotan vielä paljon jaksamista perheellenne.

 

Voi gutupallo :hug: Mä en edes pysty noita runoja lukemaan kun tässä on vieressä muitakin ja en viitsi vollata...Voimia teille! :'(

Tuosta painon noususta..En edes kehtaa kirjottaa paljon jo tullut :ashamed: Yritän syödä terveellisesti ja herkkuja(karkkia ym) vain vkloppuisin.Kahvin kanssa tulee melkein päivittäin kyllä joku pulla vedettyä.Mä olen kans laiduttanut joskus keskimmäisen jälkeen 23kg,Sen jälkeen ollut "pisteillä" viikot aina,vkloppuisin sallinut herkkuja.kevät 07 oli kun en pisteillyt edes viikolla ja sen seurausena lihoin yli 20kg Sitten taas laihdutin reilu 15kg.Ja nyt raskaana taas mennään ties mihin...No,kai ne sit joskus saa pois.Yritän ettei olis ihan tolkutonta lihomista mut tuntuu se viisari vaan aina heilahtavan.
Mukavaa sunnuntaita kaikille!Mä menen tästä tekemään kaalilaatikkoa ruuaksi

 

gutupallolle suuren suuri :hug: itkua väännän täällä :'(

omaa napaa sen verran, et mulla on todettu raskausajan masennus ja nyt saikulla, yritän koota itseni ettei tarvis lääkitystä alottaa ennen synnytystä

tt ja pömppis rv 21+6

 

Itkien luin sun viestisi gutupallo paljon on annettu teille kestettävää. Voimia ja jaksamista surun keskellä.

Säikähdin itse tänään ihan kamalasti. Olin aamulla spinningissä ja menin sen jälkeen tekemään selkää ja vatsaa salin puolelle. Typeränä nyin vatsoja niin, että kyynerkoskettaa polveen, kun jotekin ajattelin tekeväni niitä sallituja vinoja vatsoja (tyhmä, tyhmä, tyhmä). Nostin jalat ylös ja yhtäkkiä koko vatsa meni ihan kovaksi. Laskin jalat ja yritin nousta niin teki mieli karjua kun sattui koko vatsaan ihan kamalasti. Ajattelin, että meen pukkariin juomaan niin korvat meni lukkoon, silmissä sumeni... Äkkiä lattialle ja jalat varovasti ylös.
Tunne meni onneksi ohi ja pääsin autolle ja ajoin kotiin, mutta vasta autossa tuli kauhee itku, kun ajattelin, että tein jotain vahingollista. Mies kyllä yritti vakuuttaa, että se oli varoitus. Pelottaa silti... Onko joku saanut urheillessa samanlaisen tunteen?

PlanBaBy tänään 20

 

Gutupallo kyllä kohtalonne järkyttää minua syvästi! Sitä sanotaan että ihmiselle ei anneta niin suurta kuormaa kannettavaksi jota ei jaksaisi kantaa mutta kyllä tuo kuorma on liian iso!! :'( Miksi ihmeessä kenenkään täytyy käydä tuollaista läpi ja varsinkin jo toistamiseen? Ei sitä ihmisen pieni mieli pysty ymmärtää..
Jos voisin niin ottaisin sinut tähän lähelleni ja halaisin pitkään :hug: sanoja ei tarvittaisi, halaisin vain. :'(
Toivottavasti teillä on ystäviä ja läheisiä jotka jaksaa olla tukena ja päinvastoin antaa teille aikaa surra rauhassa. Onhan tuo raskasta tietysti teidän perheellekkin, mutta raskainta tietysti teille.
Toivotaan että se päivä tulee pian kun aamulla herätessä sydän ei painaa enää tuhatta kiloa ja tunnu siltä kuin joku yrittäisi repiä sitä irti.. vaan sielä kajastaisi toivo...

Enkeleitä sinne suuren surunne keskelle ja vilpittömät osanotot vauvanne pois menon johdosta vielä kerran :hug: :hug:

 

gutupallo :'( Todella paljon jaksamista surunne keskellä :hug: :hug: :hug:

 

Annsku Helpottaa kuullaa että joku muukin on tällainen huolehtija ja "sekoilija". Mä en oo nukkunut nyt viikkoon oikeestaan yhtään. Päivisinkin jos yritän nukahtaa, niin piristyn heti ku menen maate. Aion huomenna soittaa sille munuaislääkärille ja kertoa tän tilanteen. Lisäks juttelen myös neuvolassa..tai ainakin yritän.
Luulen että suurimmaks osaks mulla on nyt tullu kaikki ahdistukset juuri tuosta unettomuudesta. Se on kamala peikko mulle, yksinkertaisesti pelkään mennä nukkumaan kun olen varma etten taaskaan nuku.. niin.. mikä mukava kierre. Sitten pelottaa ottaa mitään lääkettä, kun ei voi olla varma miten se vaikuttaa lapseen jne. En ole oikeen ikinä kärsinyt unettomuudesta, ainakaan paria yötä kauempaa. Päinvastoin, aina olen ollut hyvä uninen. En ole varma, mutta epäilen että tekeekö kortisoni unettomuuden ja sitten unettomuus ahdistuksen.. niinpä, kaikkea minäkin kelailen..
Voimia sinulle, koitetaan jaksaa!

 

Pitkästä aikaa pääsin tänne kun on ollut kauheasti tekemistä mummun hautajaisten kanssa, ja kauheeta mitä täällä onkaan taphtunut :'(

gutupallo Paljon jaksamista teidän perheelle ja voimia surussanne! :hug:

Tämän jälkeen en kehtaa mitään omia juttujani ees kirjottaa...

Onni rv 22+5

 

Gutupallon suruun oli pakko tulla ottamaan osaa :hug: Tuollaista ei kyllä halua kenellekään tapahtuvan :'(

Omaan napaan ei uutta. Hirveä meno on masussa ajoittain, etenkin illalla ja yöllä. Yskä flunssan jäljiltä on vieläkin ihan kamala. Viime yönäkin meni yskiessä pari tuntia Pari päivää loppuviikosta olin puhekiellossakin ja siis sairaslomalla. Nyt on ääntä edes jonkun verran, mutta tuo yskähän sen käheänä pitää.
Tänään siivoilin lastenhuonetta muutaman tunnin ja nyt sen kyllä huomaa, jalkaa särkee, ihan kun joku olisi laittanut tuohon toiseen jalkaan kiristävän "vanteen" pohkeen kohdalle, itse pohjetta ei niin paljon särje vaan tuosta säären etuosasta :| Pakko oli jättää siivoaminen kesken, ei vaan kertakaikkiaan kestä nuo jalat enää mitään. Jos jotain meinaa tehdä on istuttava leputtaan jalkoja vähän väliä. Ihme kyllä, en ole turvotuksista kärsinyt nyt helteelläkään, tosin nuo kohjut pitää mun jalat turpeina aina, mutta en ainakaan huomattavaa turvotuksen lisääntymistä ole huomannut, vaikka särkevätkin jatkyvasti...

Jennula ja poju 21+5

 

Gutupallolle osaanotto ja suuri halaus :hug: jaksamisia sinne teille...

 

Gutupallolle voimia surun keskelle. Ei tähän ole sanoja

Stressaamisesta... Minähän olen siinä varsin hyvä. Johtunee siitä, että olen normielämässä tottunut pitämään ns. lankoja käsissä. Olemaan se joka varmistaa, että kaikki sujuu ja muut voi käydä huolensa purkamassa. Sitten kun tulee tällaista johon ei voi vaikuttaa niin kuin lapsien tai oma terveys niin sitten stressaan aivan valtavasti. Oma pahin ahdistukseni meni jo ohi eli lohduttaa voin sillä, että ainakin minulla se tunne aaltoilee. Nyt taas on ihan luottavainen mieli

Olo on muutenkin ihan ok. Närästää tosin taas enemmän ja väsyttää. Väsymys johtuu varmaan siitä, että kun olo on parantunut on tullut alettua valvomaan taas myöhempään. Ja ihan turhaan. Sitten tällainen nolo juttu, että eilen seksin jälkeen alapäässä tuntui tosi ikävää painetta. Ei sellaista, että vauvalla olisi ollut hätä, mutta itselläni oli tukalat oltavat. Kakkosesta tuota tunnetta oli muuten vaan ihan loppuraskaudessa, mutta tällä kertaa siis nyt jo! Täytyy unohtaa seksi vähäksi aikaa.

Vauvaostoksillakin on käyty. Kaukalo saatiin matkaan. Crago lopulta ostettiin. Nyt ei juuri mitään puutukaan, kun aika paljon saadaan muilta. Pitää vaan puunailla ja kuntoon laittaa tavarat. Enää puuttuu vaan se vauva ja sitä saadaankin odotella vielä noin 4 kuukautta. Tuntuu pitkältä ajalta, vaikka toisaalta tuntuu, että nopeasti on viikot tähän asti loppujen lopuksi kulunut.

Liikkeitä tuntuu muuten nykyään tosi hyvin, vaikka sitä hyvin tuntumista piti odotella rv 20 asti. Nyt tuntuukin ihan mukavalta, että istukka on edessä vähän vaimentamassa mylläystä

Emmama 22+5

 

Onnekas84, kuulosti ihan omalta tekstiltä tuo kirjoituksesi huolehtimisesta. Mulla on mennyt raskausaika fyysisesti ajateltuna todella hyvin, mutta en osaa siltikään olla murehtimatta joka ikistä pientäkin asiaa. Se saattaa olla joku ruoka, joku äkkinäinen liike, jonka teen (ei urheilu), vauvan vähäiset liikkeet päivän aikana, sf-mitta, vauvan kasvu (ultrassa ei ihan vastannut viikkoja, mutta kätilö silti sanoi, että on kasvanut hyvin), vatsa ei mielestäni kasva, huomaanko, jos lapsivettä tihkuu jne jne. :headwall: :headwall: Kyllä hävettää ja ottaa päähän, että murehdin tällaisia naurettavia asioita, kun joillain on oikeasti ollut kipua ja murhetta ja ongelmia. Tiedän järjen tasolla, että on täysin turhaa murehtia tällaisia asioita, kun voisi oikeasti vaan nauttia, kun kerran kaikki on mennyt kivasti, mutta tunteita ei aina saa järjellä valitettavasti hallittua. En onneksi koko aikaa murehdi, mutta kyllä päivittäin muutaman huolenaiheen aina keksin. Onpa kiva, kun on tämä palsta, jonne voi tällaisia purkaa, kun en oikein miehen ja oman perheen lisäksi kauheasi halua "ääneen" näistä mietteistä puhella.

Onneksi on neuvola ensi viikolla, niin saadaan taas sydänääniä kuunnella ja mitattua se oikea sf-mitta, kun en oikeasti viitsi omiin mittauksiini luottaa.

Stressittömiä odotuspäiviä toivottelee mere79, rv 22+3 (tai ultran mukaan 21+6)

 

Moikka! Kylläpäs on paljon tullut tekstiä mökkiureissun aikana...ihan kaikkea en jaksa lukeakkaan,
Liikkeistä sen verran, että mulla näkyy jo päällepäin ja esikoispoika sai kovan potkun tuntea ,kun laittoi käden masulle. Ja viikkoja on siis 19+2. Torstaina on rakenneultra ja meinataan kysyä sukupuoli. Kovasti on tyttöolo ja mahakin on erimuotoinen kun aikaisemmin eli kolmenpojan aikana. Nyt on tullut jenkkakahvat ja olen levinnyt, kun ennen on ollut pelkkä pallo mahan kohdalla. No saas nähdä sitten

T: Peggy ja Rusina

 

Nyt vasta luin aikaisempia juttuja...Osaanottoni gutupallolle ja jaksamisia sinne. :hug:

 

jaksamista gutupallolle, hirmuisesti haleja ja voimia molemmille.

 

gutupallo :hug: :hug: :hug: en saa mitään sanoja aikaiseksi, mä vaan itken tässä koneen ääressä...

ei pysty edes omia asioita nyt laittamaan..

poks 21+0

 

gutupallolle syvimmät osanottoni. :'( Olen niin pahoillani puolestanne, etten löydä sen kertomiseen sanoja. Voimia. :hug:

 

tuntuu, että olen ketjun ainut, joka ei ole vielä käynyt rakenneultrassa... vielä olisi pari päivää odotusta, ja sitten viimeinkin odotus palkitaan.

Liikkeet muuten tuntuu ihan selvästi jo...

Kuiskaten 20+1

 

Kuiskaten, minulla rakenneultra "vasta" ens viikon perjantaina, mutta kyllä se sieltä tulee pian =) .

Minkäs ikäsiä mammoja me muuten ollaan ?
Itse olen 22.

Tyttö parantu ja nyt on poika kipeenä :/ .

Eipä tänne muuta, mahassa mellastetaan ja yks työ vkl takana ja 8 edessä, ei enää paljoo =) .

Turvotuskin hieman poistunut kun ollut viileempää ja on vähän helpompi olla jo.

Mamizuukkeli sisukas 20+4

 

Gutupallo minä myös sydämeni pohjasta pahoillani puolestanne :hug: :hug: :hug:

Kuiskaten et ole ainut, mulla huomenna rakenneultra

Saya 19+2

 

Taustailijankin on nyt pakko ilmaanuta kertomaan osanottonsa. Gutupallolle suuri :hug:
En löydä sanoja :'( , jotka lohduttaisivat noin raskasta taakka kantavia. Voimia koko teidän perheelle.

Lyy ja poika! (selvisi rakenne ultrassa, saa laittaa listaan)rv 21+2 kai?

 

gutupallolle isot halaukset ja osanottoni ..voi kun niin surullista