**Marraskuun muruset 2010** kesäkuu
- Viestiketjun aloittaja kojootti
- Ensimmäinen viesti
Taas viikonloppu takana ja työviikko edessä. En tiedä miten jaksaisin vielä 6 viikkoa keskittyä työntekoon, ajatukset kun leijailee jossain ihan muualla.
Onnea Nienor poikalupauksesta! Toivotaan, että kysta ei häiritse odottamista. Mulla ultra juhannusviikon keskiviikkona eli vielä viikkoa ja 2 päivää!
Supistukset on nyt helpottanut ja liikkeitä on tuntunut varmaan viikon verran päivittäin. Alkaa vatsan päältäkin jo tuntumaan. Sydänääniä oon silti kuunnellut ja nekin löytyy aina vahvoina. Vatsa mulla on kyllä alkanut todella näkymään. Oon pitkä ja hoikka, niin tuntuu, että se oikein korostuu. Väsynyt oon ollu päälle viikon verran, mutta hemoglobiini on edelleen ihan ok eli 118. Laskenut siis 119:sta 118:sta viidessä viikossa.
Synnytystä En ole vielä ainakaan osannut alkaa pelkäämään. Oon päässyt aiemmin muutamaa seuraamaan opiskeluaikana ja vaikka toisessa jouduttiin käyttämään imukuppia ja leikkaamaan välilihaa, niin kun se äiti sai sen lapsen rinnalleen niin kaikki unohtu! Mitä tahansa voi käydä, mutta en aio ottaa siitä stressiä (se onkin ainoita asioita raskaudessa, mistä en stressaa).
Birre86 ja Nyytti POKS 19 viikkoa!!
Onnea Nienor poikalupauksesta! Toivotaan, että kysta ei häiritse odottamista. Mulla ultra juhannusviikon keskiviikkona eli vielä viikkoa ja 2 päivää!
Supistukset on nyt helpottanut ja liikkeitä on tuntunut varmaan viikon verran päivittäin. Alkaa vatsan päältäkin jo tuntumaan. Sydänääniä oon silti kuunnellut ja nekin löytyy aina vahvoina. Vatsa mulla on kyllä alkanut todella näkymään. Oon pitkä ja hoikka, niin tuntuu, että se oikein korostuu. Väsynyt oon ollu päälle viikon verran, mutta hemoglobiini on edelleen ihan ok eli 118. Laskenut siis 119:sta 118:sta viidessä viikossa.
Synnytystä En ole vielä ainakaan osannut alkaa pelkäämään. Oon päässyt aiemmin muutamaa seuraamaan opiskeluaikana ja vaikka toisessa jouduttiin käyttämään imukuppia ja leikkaamaan välilihaa, niin kun se äiti sai sen lapsen rinnalleen niin kaikki unohtu! Mitä tahansa voi käydä, mutta en aio ottaa siitä stressiä (se onkin ainoita asioita raskaudessa, mistä en stressaa).
Birre86 ja Nyytti POKS 19 viikkoa!!
Mä en pysty hyväksymään kerhoon nimen perusteella kun ryhmä on salainen.
Vaihtoehdot on että kaikki jotka on laittaneet mulle nimen, laittaakin yv.llä uudelleen fb.ssä olevan sähköpostin.
Tuun kohta katsomaan mitä muut on kirjoitelleet :wave:
Vaihtoehdot on että kaikki jotka on laittaneet mulle nimen, laittaakin yv.llä uudelleen fb.ssä olevan sähköpostin.
Tuun kohta katsomaan mitä muut on kirjoitelleet :wave:
Gitta, on tämä makoilu ihan haasteellista, vaikka ympärillä pyörii 4, 9, 13, 16 ja ihan muutamaa päivää vaille 18v ja mies+koira. Toivottavasti flunssa antaa pian periks ja ne vietävän punaset pysyy sit kans pois, samoin supparit. Niitä emme kukaan kaipaa.
Kyllä minäkin täällä kirjottelen, vaikka fb:n porukkaan liityin. Minnekkäs sitä hyvästä paikasta kokonaan poistumaan =)
Olen kans pistäny merkille, että tässä pinossa on paljon meitä ongelmaisia riskiraskauksista kärsiviä. Onhan näitä vaikeita asioita varmasti toisten joilla kaikki on hyvin, vaikea lukea ja tulee mieleen itellekki kaikkee kummajaista niistä, mutta ei sitä voi valehdellakkaan ihan suoraan, että onpa hyvä olo, jos kerran se ei sitä ole. Tämä on kuitenkin paikka, jossa voi vähän päätä tuulettaa ja keventää taakkaa harteilta, kun ei tuolle miehellekkään, saati lapsille ihan koko aikaa voi oloaan purkaa. Ne tietää sen sanomattakkin.
Omalla kohdalla on vähän olo tasaantunu. Ennallaan ollu jo toista viikkoa. Huomenna tulee lääkekuurista kuluneeksi viikko, kun se loppui. Päivä kerraallaan eteen päin
Lumi-Marja ja Nuppunen 16+0 POKS
Kyllä minäkin täällä kirjottelen, vaikka fb:n porukkaan liityin. Minnekkäs sitä hyvästä paikasta kokonaan poistumaan =)
Olen kans pistäny merkille, että tässä pinossa on paljon meitä ongelmaisia riskiraskauksista kärsiviä. Onhan näitä vaikeita asioita varmasti toisten joilla kaikki on hyvin, vaikea lukea ja tulee mieleen itellekki kaikkee kummajaista niistä, mutta ei sitä voi valehdellakkaan ihan suoraan, että onpa hyvä olo, jos kerran se ei sitä ole. Tämä on kuitenkin paikka, jossa voi vähän päätä tuulettaa ja keventää taakkaa harteilta, kun ei tuolle miehellekkään, saati lapsille ihan koko aikaa voi oloaan purkaa. Ne tietää sen sanomattakkin.
Omalla kohdalla on vähän olo tasaantunu. Ennallaan ollu jo toista viikkoa. Huomenna tulee lääkekuurista kuluneeksi viikko, kun se loppui. Päivä kerraallaan eteen päin
Lumi-Marja ja Nuppunen 16+0 POKS
nienor: onnea poikalupauksesta!
lumi-marja: onneksi vuotelu on pysynyt poissa
synnytys: en osaa pelätä, se menee omalla painollaan, viime synnytyksessä pelkäsin lähinnä sitä kstääkö vauva alatiesynnytystä koska oli sga mutta kaikki meni loppupeleissä hyvin. pelkään siis sitä sektioon joutumista kaikkein eniten.
(.) soitin neuvolaan noista jatkuvista kylkikivuista ja sain samalla tietää pissaviljelyn tuloksia leukosyytit oli +/- ja sekakasvua että jotain siellä on olevinaan ja tuo pissanäyte on annettu sillain että on ollut rakossa vain 1h mutta lääkärin kans juttelee ja soittelee huomenna jatkosta. lähinnä olen nukkunut ja makoillut koko päivän kun se on ainut hyvä asento missä ei kylkiin koske..jospa sitä sais ne antibiootit. nuo proteiinit tuol pissas voi kuulemma kans viitata hiivatulehdukseen mutta kun mulla ei ole kutinaa tai muita hiivaan liittyviä oireita..
lumi-marja: onneksi vuotelu on pysynyt poissa
synnytys: en osaa pelätä, se menee omalla painollaan, viime synnytyksessä pelkäsin lähinnä sitä kstääkö vauva alatiesynnytystä koska oli sga mutta kaikki meni loppupeleissä hyvin. pelkään siis sitä sektioon joutumista kaikkein eniten.
(.) soitin neuvolaan noista jatkuvista kylkikivuista ja sain samalla tietää pissaviljelyn tuloksia leukosyytit oli +/- ja sekakasvua että jotain siellä on olevinaan ja tuo pissanäyte on annettu sillain että on ollut rakossa vain 1h mutta lääkärin kans juttelee ja soittelee huomenna jatkosta. lähinnä olen nukkunut ja makoillut koko päivän kun se on ainut hyvä asento missä ei kylkiin koske..jospa sitä sais ne antibiootit. nuo proteiinit tuol pissas voi kuulemma kans viitata hiivatulehdukseen mutta kun mulla ei ole kutinaa tai muita hiivaan liittyviä oireita..
Lumi-Marja, mä kirjoittelen täällä ihan siksi, että säilyisi jonkinlainen tuntuma normaaliin raskauteen. Ja välillä on tosiaan noin kuten sanoit, että omat ajatukset on ihan erilaisia. Kirjoittelen kyllä myös paikassa, joilla kaikilla on "taustaa", mutta jos vain siellä olisi, niin unohtuisi, että usein kaikki menee ihan hyvin.
Neuvolassa käyty. Sintti pisteli menemään dopplerin alla. Painoa tullut yhteensä lähes 9 kg. Mulla oli ennen raskautta ongelma, ettei paino noussut millään ja nyt sen nousua ei voi pysäyttää. Mutta th vain vakuuttelee, että pitää sitä painoa tullakin, kun olen näin hoikkakin. No en kyllä kovin kauan tätä vauhtia...
Muari ja Sintti rv 19+2
Neuvolassa käyty. Sintti pisteli menemään dopplerin alla. Painoa tullut yhteensä lähes 9 kg. Mulla oli ennen raskautta ongelma, ettei paino noussut millään ja nyt sen nousua ei voi pysäyttää. Mutta th vain vakuuttelee, että pitää sitä painoa tullakin, kun olen näin hoikkakin. No en kyllä kovin kauan tätä vauhtia...
Muari ja Sintti rv 19+2
BV sun saapuneet kansio on täynnä
Täällä ei mitään erityistä uutta. Maha on kasvanu mutta paino pysyny onneksi nyt viimesen kuukauden samassa. Ja treenatakin on taas jaksanu kun kaikki vaivat on oikeastaan helpottaneet. Huomenna taas poksuu, kyllä menee tää aika nopsaan
JKMS ja Paavo 17+6
Täällä ei mitään erityistä uutta. Maha on kasvanu mutta paino pysyny onneksi nyt viimesen kuukauden samassa. Ja treenatakin on taas jaksanu kun kaikki vaivat on oikeastaan helpottaneet. Huomenna taas poksuu, kyllä menee tää aika nopsaan
JKMS ja Paavo 17+6
Voe kauheeta, oon unohtanu tän ketjun tyystin! Tosin aika on vierähtänyt töissä niin kiitettävästi että mitään muuta ei ole kerennytkään...
Yrtin lueskella äsken ketjua läpi ja täällä on jo saatu tietää sukupuoliakin! Ihanaa. Itsellä on ihan varma tyttöolo, en osaa kuvitella meille poikaa kun kaksi tyttöä jo ennestään ja kaikki muutkin sanoo että tyttö teile tulee. Noh, saa nähdä, rakenneultra on 8. heinäkuuta ja sieltäkään ei välttämättä sukupuolta selviä. Muutoin vointi on on ollut kohtalainen, flunssan ja kuumeen sairastin mutta muuten ollaan terveenä pysytty. Tänään uskaltauduttiin pyrälenkille miehen kanssa ( vaikka vaivalloista on jo tän mahan kanssa vaikka ei tää jättisuuri olekkaan..) mutta nyt tuntuu että ikävästi supistelee, ei mitenkään kipeästi mutta ei mitenkään miellyttävästikkään. Taidan jättää nuo pyöräilyt tältä erää....
helmikuun ja masa rv 17 öö..jotain....
Tosin aika on vierähtänyt töissä niin kiitettävästi että mitään muuta ei ole kerennytkään...Yrtin lueskella äsken ketjua läpi ja täällä on jo saatu tietää sukupuoliakin! Ihanaa. Itsellä on ihan varma tyttöolo, en osaa kuvitella meille poikaa kun kaksi tyttöä jo ennestään ja kaikki muutkin sanoo että tyttö teile tulee. Noh, saa nähdä, rakenneultra on 8. heinäkuuta ja sieltäkään ei välttämättä sukupuolta selviä. Muutoin vointi on on ollut kohtalainen, flunssan ja kuumeen sairastin mutta muuten ollaan terveenä pysytty. Tänään uskaltauduttiin pyrälenkille miehen kanssa ( vaikka vaivalloista on jo tän mahan kanssa vaikka ei tää jättisuuri olekkaan..) mutta nyt tuntuu että ikävästi supistelee, ei mitenkään kipeästi mutta ei mitenkään miellyttävästikkään. Taidan jättää nuo pyöräilyt tältä erää....
helmikuun ja masa rv 17 öö..jotain....
Mäkin kirjoittelen normaalisti täällä
Saana07 Ihanaa varmasti päästä asumaan omakotitalossa!
nienor Onnea poikalupauksesta!
Meillä oli pieni kovin aktiivinen eilen iltapäivällä ja illalla. Tuli muutama todella lujakin potku aikaisempiin verrattuna. Oli niin ihanaa ku pikkunen jumppaili siellä kovin :heart:
Kaksi yötä ultraan :heart:
Nallu ja Hattivatti 21+2
Saana07 Ihanaa varmasti päästä asumaan omakotitalossa!
nienor Onnea poikalupauksesta!
Meillä oli pieni kovin aktiivinen eilen iltapäivällä ja illalla. Tuli muutama todella lujakin potku aikaisempiin verrattuna. Oli niin ihanaa ku pikkunen jumppaili siellä kovin :heart:
Kaksi yötä ultraan :heart:
Nallu ja Hattivatti 21+2
Moikka taas kaikille!
Ihan kiva minusta kuulla kaikkien tarinoita raskauden etenemisestä, vaikka täällä ilmeisesti onkin melko paljon teitä, jolla ongelmia on siunaantunut ihan liian kanssa. Saattaahan se tietysti näin esikoisen odottajana vääristää omia käsityksiä raskaudesta, mutta toisaalta ihan hyviä muistutuksia siitä, että aina kaikki ei suju ongelmitta. Itselläkin riittämiin painolastia omassa terveyshistoriassa, tiedän, että pienet todennäköisyydet tai asioiden harvinaisuus ei estä ikäviä juttuja osumasta omalle kohdalle..
Tsemppiä vaan jatkuvasti kaikille teille, jotka joudutte elämään pelossa ja jännityksessä, toivon teidän puolesta, että kaikki menee hyvin kuitenkin loppuun saakka! :hug:
Hieman omaa napaa.. ummetus, josta avauduin täällä aikaisemmin, on hellittänyt ehkä aivan hitusen, mutta vieläkin vatsan toiminta ihan kummallista ja epäsäännöllistä. Siitä Levolacista jonka apteekista hain, sain lähinnä ilmavaivoja ja flash backin tuohon raskauspahoinvointiin, kun aina tuli huono olo sen ottamisen jälkeen. Kävin lääkärissäkin ja määräsi peräruiskeita, mutta niistäkään ei oikein seurannut yhtään mitään! Ikävintä on, kun jatkuvasti on vasemmalla alavatsalla sellainen paineluarka alue, helpottaa satunnaisesti ja hetkittäin, mutta enimmäkseen on arka. Toivottavasti se ei tiedä mitään ikävyyksiä. Jatkuvaa taistelua on viime viikko ollut kuitujen ja veden juonnin ja noiden eri itsehoitovalmisteiden kanssa, mutta katsotaan nyt mihinkä tämä olo kehittyy. Aika turvoksissa on tuo alavatsa ollut ja isolta näyttänyt, tänään pitkästä aikaa melko normaalin oloinen. Johtunee siitä, että onnistuin eilen illallal iltapalan jälkeen kehittämään itselleni jonkun oudon pahoinvoinnin ja vatsa meni sekaisin, valvoin aamuneljään huonovointisena, ja heräsin kahdeksan maissa viemään virtsanäytteen tk:hon, kun keskiviikkona on neuvola. Otin sitten suosiolla saikkupäivän, niin ikävä tuo yö oli, eikä vieläkään ole todellakaan normaali tai hyvä olo.. ihmeellistä säätöä ollut tän vatsan toiminnan ja muun kanssa, tuntuu että koko ajan jotain pielessä..
Huomasinpa muuten tänään sattumalta sohvalla makoillessani aivan haalean linea negran alun! Ihan juuri ja juuri sen erottaa, mutta mieskin näki sen kumminkin En ajatellut, että mulle sellaista tulisi, mutta näyttäisi sieltä puskevan pieni pigmenttiviiva. Jostain häpyluun paikkeilta napaan saakka.
Kuinka monella on muuten näillä viikoilla (rv 16-17) tullut jo harjoitussupistuksia? Mulla niitä ilmeisesti on, aika paljonkin. Tuntuu, että etenkin selällä maatessa käy usein niin, että tuo alavatsa menee ihan jäykäksi ja kovaksi, hellittää siitä sitten omaan tahtiinsa. Usein ei kestä kauaa, pari minuuttia, mutta välillä (kuten eilen serkun lapsen nimiäisissä) tuntui ihan kovalta ja jäykältä alamasu tosi pitkiä aikoja putkeen! Ihan kivuttomia ovat (kai) olleet nuo supparit, mutta erotan ne kuitenkin aika selvästi, jos en hirveästi keskity johonkin muuhun! Ei kait ne voi olla vaarallisia näillä viikoilla, kun tulee välillä useinkin? En tiedä voiko liittyä tuohon ummetukseen ja muuhun outoon mitä on ollut käynnissä? Kohdun kasvukipujakin on jonkin verran ollut, välillä tuntuu juilintaa alavatsan sivuilla ja kaikenlaisia vihlontoja tulee satunnaisesti. Välillä pistää huolettamaan kaikki tämä, kun on niin paljon ihan uusia ja uppo-outoja oireita esikkoa odottavalle
Onneksi tuli jotenkin hyvä mieli tuosta linea negrasta, tuntuu ihan siltä, että meidän öttiäinen vaan muistuttaa äitiä, että "minusta nämä olot vaan johtuu, älä huoli" Onneksi pääsee keskiviikkona neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä!
Siilinlapsi ja öttis 16+1
Ihan kiva minusta kuulla kaikkien tarinoita raskauden etenemisestä, vaikka täällä ilmeisesti onkin melko paljon teitä, jolla ongelmia on siunaantunut ihan liian kanssa. Saattaahan se tietysti näin esikoisen odottajana vääristää omia käsityksiä raskaudesta, mutta toisaalta ihan hyviä muistutuksia siitä, että aina kaikki ei suju ongelmitta. Itselläkin riittämiin painolastia omassa terveyshistoriassa, tiedän, että pienet todennäköisyydet tai asioiden harvinaisuus ei estä ikäviä juttuja osumasta omalle kohdalle..
Tsemppiä vaan jatkuvasti kaikille teille, jotka joudutte elämään pelossa ja jännityksessä, toivon teidän puolesta, että kaikki menee hyvin kuitenkin loppuun saakka! :hug:
Hieman omaa napaa.. ummetus, josta avauduin täällä aikaisemmin, on hellittänyt ehkä aivan hitusen, mutta vieläkin vatsan toiminta ihan kummallista ja epäsäännöllistä. Siitä Levolacista jonka apteekista hain, sain lähinnä ilmavaivoja ja flash backin tuohon raskauspahoinvointiin, kun aina tuli huono olo sen ottamisen jälkeen. Kävin lääkärissäkin ja määräsi peräruiskeita, mutta niistäkään ei oikein seurannut yhtään mitään! Ikävintä on, kun jatkuvasti on vasemmalla alavatsalla sellainen paineluarka alue, helpottaa satunnaisesti ja hetkittäin, mutta enimmäkseen on arka. Toivottavasti se ei tiedä mitään ikävyyksiä. Jatkuvaa taistelua on viime viikko ollut kuitujen ja veden juonnin ja noiden eri itsehoitovalmisteiden kanssa, mutta katsotaan nyt mihinkä tämä olo kehittyy. Aika turvoksissa on tuo alavatsa ollut ja isolta näyttänyt, tänään pitkästä aikaa melko normaalin oloinen. Johtunee siitä, että onnistuin eilen illallal iltapalan jälkeen kehittämään itselleni jonkun oudon pahoinvoinnin ja vatsa meni sekaisin, valvoin aamuneljään huonovointisena, ja heräsin kahdeksan maissa viemään virtsanäytteen tk:hon, kun keskiviikkona on neuvola. Otin sitten suosiolla saikkupäivän, niin ikävä tuo yö oli, eikä vieläkään ole todellakaan normaali tai hyvä olo.. ihmeellistä säätöä ollut tän vatsan toiminnan ja muun kanssa, tuntuu että koko ajan jotain pielessä..
Huomasinpa muuten tänään sattumalta sohvalla makoillessani aivan haalean linea negran alun! Ihan juuri ja juuri sen erottaa, mutta mieskin näki sen kumminkin
En ajatellut, että mulle sellaista tulisi, mutta näyttäisi sieltä puskevan pieni pigmenttiviiva. Jostain häpyluun paikkeilta napaan saakka.Kuinka monella on muuten näillä viikoilla (rv 16-17) tullut jo harjoitussupistuksia? Mulla niitä ilmeisesti on, aika paljonkin. Tuntuu, että etenkin selällä maatessa käy usein niin, että tuo alavatsa menee ihan jäykäksi ja kovaksi, hellittää siitä sitten omaan tahtiinsa. Usein ei kestä kauaa, pari minuuttia, mutta välillä (kuten eilen serkun lapsen nimiäisissä) tuntui ihan kovalta ja jäykältä alamasu tosi pitkiä aikoja putkeen! Ihan kivuttomia ovat (kai) olleet nuo supparit, mutta erotan ne kuitenkin aika selvästi, jos en hirveästi keskity johonkin muuhun! Ei kait ne voi olla vaarallisia näillä viikoilla, kun tulee välillä useinkin? En tiedä voiko liittyä tuohon ummetukseen ja muuhun outoon mitä on ollut käynnissä? Kohdun kasvukipujakin on jonkin verran ollut, välillä tuntuu juilintaa alavatsan sivuilla ja kaikenlaisia vihlontoja tulee satunnaisesti. Välillä pistää huolettamaan kaikki tämä, kun on niin paljon ihan uusia ja uppo-outoja oireita esikkoa odottavalle
Onneksi tuli jotenkin hyvä mieli tuosta linea negrasta, tuntuu ihan siltä, että meidän öttiäinen vaan muistuttaa äitiä, että "minusta nämä olot vaan johtuu, älä huoli"
Onneksi pääsee keskiviikkona neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä!Siilinlapsi ja öttis 16+1
Tänään jotenkin väsyin itseeni ja tähän umpinegatiiviseen ajatteluun. Jo ennen raskautta mun ongelmani oli tää negatiivinen ajattelu, mutta nyt se vasta valloilleen onkin päässyt Enkä ole yhtään ylpeä tästä ajattelutavasta. Koko ajan kun tulee uusia epämiellyttäviä raskausoireita, tulee väkisin mieleen, että tää ei varmasti ole normaalia ja tästä seuraa varmasti jotain pahaa.
Tuntuu, etten ole vielä kerennyt raskaudesta nauttia hetkeäkään. Tai kyllä sen pienen hetken, kun plussasin. Mutta sitten alkoi pahoinvointi, joka loppui vasta viikko sitten. Sitten oli np-ultra +verikokeet, josta jouduttiin lapsivesipunktioon. Sitten kun tuli tulokset, että kaikki ok kromosomien osalta, niin alkoi maha- ja selkäkivut, jotka jylläävät edelleen päällä. Mahakipujen takia kun kävin neuvolalääkärissä, niin mulle vannotettiin, että kivut kuuluu asiaan. No pari päivää neuvolassa käynnin jälkeen selvisi ultrassa, jonka teki oma gyne, että mulla on tulehdus alapäässä. Nyt sitten antibioottikuuri puolessa välissä, hieman on olo helpottunut, mutta en mä vieläkään mihinkään kävelylenkeille pääse.
Mistä sitä ensikertalainen tietää mikä on normaalia ja mikä ei? Pelkään, että jokin tulehdus jää hoitamatta, kun en sitä huomaa tai ajattelen, että oireet kuuluu raskauteen. Jotenkin oletin, että liikkumiseen ja perusolemiseen liittyvät vaivat tulee vasta ihan lopussa raskautta, eikä tässä vaiheessa.
Pahoittelen vuodatustani, mutta mäkään en jaksa miehelle koko aikaa valittaa millon mistäkin kivusta tai pelosta. Ja voisko joku antaa mulle jonkuin tipsin miten saada nää pelot pois Mun pitäis kuitenkin olla onnellinen, koska vauvalla on tähän asti ollu kaikki kunnossa ja toinen potkii ja hutkii päivittäin jo oikein kunnolla, joka kertoo siitä että mitään hätää pikkusella ei ole.
Terese 18+6
Enkä ole yhtään ylpeä tästä ajattelutavasta. Koko ajan kun tulee uusia epämiellyttäviä raskausoireita, tulee väkisin mieleen, että tää ei varmasti ole normaalia ja tästä seuraa varmasti jotain pahaa. Tuntuu, etten ole vielä kerennyt raskaudesta nauttia hetkeäkään. Tai kyllä sen pienen hetken, kun plussasin. Mutta sitten alkoi pahoinvointi, joka loppui vasta viikko sitten. Sitten oli np-ultra +verikokeet, josta jouduttiin lapsivesipunktioon. Sitten kun tuli tulokset, että kaikki ok kromosomien osalta, niin alkoi maha- ja selkäkivut, jotka jylläävät edelleen päällä. Mahakipujen takia kun kävin neuvolalääkärissä, niin mulle vannotettiin, että kivut kuuluu asiaan. No pari päivää neuvolassa käynnin jälkeen selvisi ultrassa, jonka teki oma gyne, että mulla on tulehdus alapäässä. Nyt sitten antibioottikuuri puolessa välissä, hieman on olo helpottunut, mutta en mä vieläkään mihinkään kävelylenkeille pääse.
Mistä sitä ensikertalainen tietää mikä on normaalia ja mikä ei? Pelkään, että jokin tulehdus jää hoitamatta, kun en sitä huomaa tai ajattelen, että oireet kuuluu raskauteen. Jotenkin oletin, että liikkumiseen ja perusolemiseen liittyvät vaivat tulee vasta ihan lopussa raskautta, eikä tässä vaiheessa.
Pahoittelen vuodatustani, mutta mäkään en jaksa miehelle koko aikaa valittaa millon mistäkin kivusta tai pelosta. Ja voisko joku antaa mulle jonkuin tipsin miten saada nää pelot pois
Mun pitäis kuitenkin olla onnellinen, koska vauvalla on tähän asti ollu kaikki kunnossa ja toinen potkii ja hutkii päivittäin jo oikein kunnolla, joka kertoo siitä että mitään hätää pikkusella ei ole. Terese 18+6
Siilinlapsi kyllä mullekkin on tullut noita harjotussupistuksia, itseasiassa nyt vasta näinä päivinä kylläkin mutta kuitenkin. Tänään tosiaan käytiin pyöräilemässä ja noita tuli enemmänkin ja menkkamaisesti meni selän puolelle. Menivät onneksi kuitenkin ohi.
Terese voi kuule, et ole ainoa joka ajattelee negatiivisesti ja pelkää kokoajan jotain... itsellä on jo kaksi tervettä lasta ennestään ja en vaan voi uskoa että kolmas lapsi meille suotaisiin onnellisesti. Jotenkin olen nyt osunut netissä juttuihin joissa kaikki ei ole mennyt hyvin ja pahimpana vauva on menetetty. Niin paljon on kaikkea mikä voi mennä vikaan. :/ Mutta pakko on yrittää ajatella positiivisesti ja elää päivä kerrallaan ja valmistella kotia ja tulevia sisaruksia vauvaa varten
Terese voi kuule, et ole ainoa joka ajattelee negatiivisesti ja pelkää kokoajan jotain... itsellä on jo kaksi tervettä lasta ennestään ja en vaan voi uskoa että kolmas lapsi meille suotaisiin onnellisesti. Jotenkin olen nyt osunut netissä juttuihin joissa kaikki ei ole mennyt hyvin ja pahimpana vauva on menetetty. Niin paljon on kaikkea mikä voi mennä vikaan. :/ Mutta pakko on yrittää ajatella positiivisesti ja elää päivä kerrallaan ja valmistella kotia ja tulevia sisaruksia vauvaa varten
kurpitsa - mulla on myös ihan saman kuuloisia kipuja välillä pissalla käydessä, ja muuten vaan kyljissä. Melkein joka yö herään siihen että oikeaa kylkeä vihloo, mutta se menee yleensä ohi kun vaihtaa asentoa.
nienor - onnittelut poikalupauksesta :heart:
Siilinlapsi - mulla on ainakin vähän auttanut ummetukseen maustamaton jugurtti johon lisään pari kukkurallista ruokalusikallista kolmen viljan leseitä. Myös ruisleipää ja puuroa olen yrittänyt syödä normaalia enemmän.
Terese - täällä myös yksi perus negatiivinen :wave: mä myös pelkään jokaista vihlontaa/kipua. Mutta ne tuskin tästä ainakaan helpottuu vaan mitä todennäköisemmin pahenee raskauden edetessä.. :kieh:
Silent 18+0 ja POKS
ps. liikkeitä en taida tuntea vielä.. jotain tuolla masussa tuntuu mutta ei voi kyllä varmasti ainakaan liikkeiksi sanoa :/
nienor - onnittelut poikalupauksesta :heart:
Siilinlapsi - mulla on ainakin vähän auttanut ummetukseen maustamaton jugurtti johon lisään pari kukkurallista ruokalusikallista kolmen viljan leseitä. Myös ruisleipää ja puuroa olen yrittänyt syödä normaalia enemmän.
Terese - täällä myös yksi perus negatiivinen :wave: mä myös pelkään jokaista vihlontaa/kipua. Mutta ne tuskin tästä ainakaan helpottuu vaan mitä todennäköisemmin pahenee raskauden edetessä.. :kieh:
Silent 18+0 ja POKS
ps. liikkeitä en taida tuntea vielä.. jotain tuolla masussa tuntuu mutta ei voi kyllä varmasti ainakaan liikkeiksi sanoa :/
BV Miten siis tuota viestiä sulle pitäis laittaa? koitin kurkkia tätä palstan yv osastoa, mutta en edes löytänyt sieltä kohtaa mistä kautta pääsen viestiä laittaan... Koitan uudelleen kohta, mutta oon täällä aikasta uusi, joten heikoksi käy ennenku oppii
Muuten ei omaan napaan tai muuallekkaan erikoisia. Närästys on muistutellut ettei iltaisin tarvitsisi kahvia juoda. Ja hormoonit on laittanut ikävöimään esikoista jo ekana iltana kun jäi pappalleen Poitsu on kuiteski jo 8-v ja ollut ennenkin hoidossa ilman että äiti on näin maansa myynyt... Mutta minkäs teet kun pesänrakennus vietti jyllää :attn:
Asenteesta: Itselläkin on ollut vaikeuksia suhtautua posittivisesti kaikkeen mitä raskaus tuo mukanaan. Olen niin paniikissa aina vain, etten oikein osaa olla luonnollisen iloinenkaan kun joku puolestani on iloinen ja onnittelee. Muutenkin kylillä on odotukseni kääntynyt niin, ettemme ole mieheni kanssa saaneet lapsia vaikka kuulemma olemme yrittäneet. No, ei siinä mitään että luulevat moisia, voisihan asia näin ollakkin. Kuitenkin pitkä ikä ero lapsilla on ihan suunniteltu ja koko väli ajan olen melkein elänyt kierukan kanssa :kieh: Onpahan ainakin akoilla puhuttavaa! En vain osaa olla niin ylipursuavan onnellinen kun sitten tulevat minua onnittelemaan ja ovat niiiiiiin iloisia puolestani!
Mutta ovat sen minkä ovat ja itse olen se mikä olen =)
Muuten ei omaan napaan tai muuallekkaan erikoisia. Närästys on muistutellut ettei iltaisin tarvitsisi kahvia juoda. Ja hormoonit on laittanut ikävöimään esikoista jo ekana iltana kun jäi pappalleen
Poitsu on kuiteski jo 8-v ja ollut ennenkin hoidossa ilman että äiti on näin maansa myynyt... Mutta minkäs teet kun pesänrakennus vietti jyllää :attn: Asenteesta: Itselläkin on ollut vaikeuksia suhtautua posittivisesti kaikkeen mitä raskaus tuo mukanaan. Olen niin paniikissa aina vain, etten oikein osaa olla luonnollisen iloinenkaan kun joku puolestani on iloinen ja onnittelee. Muutenkin kylillä on odotukseni kääntynyt niin, ettemme ole mieheni kanssa saaneet lapsia vaikka kuulemma olemme yrittäneet. No, ei siinä mitään että luulevat moisia, voisihan asia näin ollakkin. Kuitenkin pitkä ikä ero lapsilla on ihan suunniteltu ja koko väli ajan olen melkein elänyt kierukan kanssa :kieh: Onpahan ainakin akoilla puhuttavaa! En vain osaa olla niin ylipursuavan onnellinen kun sitten tulevat minua onnittelemaan ja ovat niiiiiiin iloisia puolestani!
Mutta ovat sen minkä ovat ja itse olen se mikä olen =)
TÄÄLLÄHÄN MINÄ! :wave:
ensiksi onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista!
BV kirjoittelen tuonne kymppilumitalven hoidoista plussanneisiin saman taustan vuoksi aina kun ehdin ja olen ihan unohtanut tämän ketjun anteeksi :ashamed: onneksi löysit hyvän päivittäjän! =)
tänne kuuluu siis hyväärakenneultra olis torstaina ja pallero on tosi kova potkimaan aina kun äipällä on masu täynnä sykkeet on olleet siis 150-170 :heart: ja pian nähdään pitääkö tyttöolo paikkansa itsellä on kyllä sellaiset fiilikset ettei tiedä yhtään kumpi on tulossa,mutta pian sen näkee ehkä??
RP+eikka 19+6
ensiksi onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista!
BV kirjoittelen tuonne kymppilumitalven hoidoista plussanneisiin saman taustan vuoksi aina kun ehdin ja olen ihan unohtanut tämän ketjun
anteeksi :ashamed: onneksi löysit hyvän päivittäjän! =) tänne kuuluu siis hyvää
rakenneultra olis torstaina ja pallero on tosi kova potkimaan aina kun äipällä on masu täynnä sykkeet on olleet siis 150-170 :heart: ja pian nähdään pitääkö tyttöolo paikkansa itsellä on kyllä sellaiset fiilikset ettei tiedä yhtään kumpi on tulossa,mutta pian sen näkee ehkä??RP+eikka 19+6
Mä tuossa mietin, mikä mua vaivaa, pelottaa ja mietityttää, mistä en kanna huolta taas ollenkaan. Mun on ollu pakko harrastaa tällaista itsetutkiskelua ajatusteni kanssa.
Näistä en kanna huolta, en anna itseni stressaantua:
-repäisykivut
-jomotukset vatsalla
-nivustaipeiden nippailut
-päänsärky, kun se melkien kuuluu asiaan ja mulla nyt on tota migreeniäki
-sokerit, vaikka mulla on rd. Ne on niin hyvässä mallissa kun vain voi.
-jos en koko päivänä tunne oikein liikkeitä kunnolla, näillä viikoilla ihan normaalia
-enemmän ja vähemmän itsestään muistuttelevat tissikivut ja hajuherkkyydet
-pelkkä ruskea tuhru
Nämä aiheuttaa stressiä:
-vuoto
-alareunasta irronnut istukka
-jos ruskeaa vuotoa alkaa tulla äkkiseltään ihan hirveesti, mitä nyt ei ole ollu. Se enteilee jotain punasta tulevaksi, ehkä. Näin kävi ainakin viimeks.
-fibromyalkian aiheuttamat ylimääräiset säryt, ne ottaa päähän.
Paremmin, kun asiaa ajattelee, niin vähemmän noita asioita on, mitkä varjostaa raskautta. On ne ehkä sitäkin vakavampia, mutta muun en anna kyllä häiritä enää yhtään päivää elämääni. Nyt on noustava tästä suosta, sillä ei tämä tilanne enää murehtimalla tulevia tai menneitä ainakaan parane. Jos tarkoitettu on, saamme tämän vauvan. Itse en pysty enempää enää asian eteen tekemään. Istukkaa en voi paikoilleen liimata, mutta rauahs elämällä ja paljolla levolla voin ehkä ennaltaehkäistä suuremmat ongelmat. Mutta jos on hullusti käydäkseen, niin sitten niin käy, vaikka seisoisin päälläni seinää vasten ja ompelisin luukun kiinni. Ei tässä paljon itellä ole mahdollisuuksia asioihin vaikuttaa.
Lumi-Marja on päättänyt olla raskaana kunnes toisin todistetaan...piste.
Näistä en kanna huolta, en anna itseni stressaantua:
-repäisykivut
-jomotukset vatsalla
-nivustaipeiden nippailut
-päänsärky, kun se melkien kuuluu asiaan ja mulla nyt on tota migreeniäki
-sokerit, vaikka mulla on rd. Ne on niin hyvässä mallissa kun vain voi.
-jos en koko päivänä tunne oikein liikkeitä kunnolla, näillä viikoilla ihan normaalia
-enemmän ja vähemmän itsestään muistuttelevat tissikivut ja hajuherkkyydet
-pelkkä ruskea tuhru
Nämä aiheuttaa stressiä:
-vuoto
-alareunasta irronnut istukka
-jos ruskeaa vuotoa alkaa tulla äkkiseltään ihan hirveesti, mitä nyt ei ole ollu. Se enteilee jotain punasta tulevaksi, ehkä. Näin kävi ainakin viimeks.
-fibromyalkian aiheuttamat ylimääräiset säryt, ne ottaa päähän.
Paremmin, kun asiaa ajattelee, niin vähemmän noita asioita on, mitkä varjostaa raskautta. On ne ehkä sitäkin vakavampia, mutta muun en anna kyllä häiritä enää yhtään päivää elämääni. Nyt on noustava tästä suosta, sillä ei tämä tilanne enää murehtimalla tulevia tai menneitä ainakaan parane. Jos tarkoitettu on, saamme tämän vauvan. Itse en pysty enempää enää asian eteen tekemään. Istukkaa en voi paikoilleen liimata, mutta rauahs elämällä ja paljolla levolla voin ehkä ennaltaehkäistä suuremmat ongelmat. Mutta jos on hullusti käydäkseen, niin sitten niin käy, vaikka seisoisin päälläni seinää vasten ja ompelisin luukun kiinni. Ei tässä paljon itellä ole mahdollisuuksia asioihin vaikuttaa.
Lumi-Marja on päättänyt olla raskaana kunnes toisin todistetaan...piste.
Lumi-Marja, niinhän tuo menee. Toivottavasti kuitenkin onnellisesti loppuun asti tällä kertaa.
Itse välillä tässä näitä rankempia raskauksia lukiessa jää ihmettelemään miten rauhallinen ja varma olo sitä onkaan. Tai no, ehkä en ole vielä edes niin kunnolla vauvaa mieltänyt - jotain itsesuojeluvaistoa sinne rakenneultraan asti - mutta toisaalta en mitään pelkääkään. Siis näin raskauden jatkumisen kannalta, eihän sitä koskaan tiedä mitä käy ja yllätyksiä voi tulla ihan loppumetreilläkin. Nyt vaan nauttii hyvästä olosta kun pahoinvointikin tuntuu jääneen pois *koputtaa puuta*.
Tosin kyllä se suurin pelko omalla kohdallani kohdistuu tuonne autismin suunnalle, eli vasta lapsen ollessa vähän isompi voi olla että jännitys iskee päälle enemmän. Kuopus siis on autistinen ja esikoisella parhaillaan tutkimukset menossa, 1.7 selviää sitten tulokset niistä, Jos joku autismin kirjon diagnoosi löytyy niin kyllähän se jo panee vähän miettimään miten on tämän tulevan kanssa... Mutta kaikki ajallaan, ei se turha etukäteen murehtiminen näissä kuitenkaan auta.
Rakenneultraan sain muuten ajan 5.7, eli taas yksi etappi odoteltavana. Mieskin alkaa kallistua sen 4d-ultran puoleen että sitten vähän myöhemmin pääsisi katselemaan vauvaa tarkemmin.
Madicken 16+0, siirtymässä illan leffan pariin
Itse välillä tässä näitä rankempia raskauksia lukiessa jää ihmettelemään miten rauhallinen ja varma olo sitä onkaan. Tai no, ehkä en ole vielä edes niin kunnolla vauvaa mieltänyt - jotain itsesuojeluvaistoa sinne rakenneultraan asti - mutta toisaalta en mitään pelkääkään. Siis näin raskauden jatkumisen kannalta, eihän sitä koskaan tiedä mitä käy ja yllätyksiä voi tulla ihan loppumetreilläkin. Nyt vaan nauttii hyvästä olosta kun pahoinvointikin tuntuu jääneen pois *koputtaa puuta*.
Tosin kyllä se suurin pelko omalla kohdallani kohdistuu tuonne autismin suunnalle, eli vasta lapsen ollessa vähän isompi voi olla että jännitys iskee päälle enemmän. Kuopus siis on autistinen ja esikoisella parhaillaan tutkimukset menossa, 1.7 selviää sitten tulokset niistä, Jos joku autismin kirjon diagnoosi löytyy niin kyllähän se jo panee vähän miettimään miten on tämän tulevan kanssa... Mutta kaikki ajallaan, ei se turha etukäteen murehtiminen näissä kuitenkaan auta.
Rakenneultraan sain muuten ajan 5.7, eli taas yksi etappi odoteltavana. Mieskin alkaa kallistua sen 4d-ultran puoleen että sitten vähän myöhemmin pääsisi katselemaan vauvaa tarkemmin.
Madicken 16+0, siirtymässä illan leffan pariin
Hei, pakko tulla kertomaan.
Ultrassa lääkäri veikkasi kanssa tyttöä meille.Sano et 80% varmuudella...
Eli taitaa mun tyttö fiilikset pitää paikkansa ja meille tulee pieniprinsessa :heart:
Muutenkin kaikki oli hyvin.Eikä mun vatsasta edes löytynyt mitään myoomia vaikka viimmeksi kätilö oli katsovinaan et jotain on.Mut hyvä näin.
Ja kävin sitten hakemassa bodyn ja potkuhousut Ku en malttanut enää.
Ultrassa lääkäri veikkasi kanssa tyttöä meille.Sano et 80% varmuudella...
Eli taitaa mun tyttö fiilikset pitää paikkansa ja meille tulee pieniprinsessa :heart:
Muutenkin kaikki oli hyvin.Eikä mun vatsasta edes löytynyt mitään myoomia vaikka viimmeksi kätilö oli katsovinaan et jotain on.Mut hyvä näin.
Ja kävin sitten hakemassa bodyn ja potkuhousut
Ku en malttanut enää.sintsu: onnea tyttölupauksesta
meil rakenneultra on 23.pvä..ja ollaan päädytty siihen että sukupuoli kysästään jos näkyy ja jos sen kertovat
ei ole supistellut vielä mutta johtunee varmasti siitä että olen sairaslomalla ja saan levätä paljon..
nyt vois mennä hetkeks nukkumaan ja oottelemaan neuvolan soittoa ja sit iltapäivästä taas psykiatrille
kurpitsa rv18+3
meil rakenneultra on 23.pvä..ja ollaan päädytty siihen että sukupuoli kysästään jos näkyy ja jos sen kertovat
ei ole supistellut vielä mutta johtunee varmasti siitä että olen sairaslomalla ja saan levätä paljon..
nyt vois mennä hetkeks nukkumaan ja oottelemaan neuvolan soittoa ja sit iltapäivästä taas psykiatrille
kurpitsa rv18+3
Onnea kaikille hyviä ultrauutisia saaneille :flower:
Ääh, mä oon niin hiton väsynyt, että oiken hävettää töissä kun vaan haukottelen ja sitten on pinna kireellä ja tiuskin vaan kaikille :ashamed: Mutta en oikeen saikulle viitti jäädä, kun jaksan kumminkin työt tehdä ja meillä on aivan järkyttävä sijaispula, vaikka eihän se minun ongelma ole... Mutta jospa se tästä, ensi viikolla on neuvola niin saas nähdä mitä hemoglobiini on, kun tuo ruokavalio on ollut melkolailla yksipuolinen ja vitamiinejakaan ei aina oikeen muista nappailla kun silloin tällöin.
Ylihuomenna ultra, en malta odottaa, että pääsen shoppailemaan vauvalle kaikkea ihanaa :heart:
Mulla on nyt parinpäivän ajan ollut harjoitussuppareita, outoa, edellisessä raskaudessa ne alkoi vasta joskun viikon 30 jälkeen. Ei ole onneksi kivuliaita, mutta mukavasti massu kovettuu ihan pinkeeksi.
Ajattelin laittaa turvakaukalon nyt tilaukseen sieltä babycare.nl:stä, ainut on että mietityttää nuo takuuasiat, mutta kai ne hoituu, jos jotain ongelmia tulee.
Jees, jaksamisia kaikille!
kirppunen 20+4
:heart:
Ääh, mä oon niin hiton väsynyt, että oiken hävettää töissä kun vaan haukottelen ja sitten on pinna kireellä ja tiuskin vaan kaikille :ashamed: Mutta en oikeen saikulle viitti jäädä, kun jaksan kumminkin työt tehdä ja meillä on aivan järkyttävä sijaispula, vaikka eihän se minun ongelma ole... Mutta jospa se tästä, ensi viikolla on neuvola niin saas nähdä mitä hemoglobiini on, kun tuo ruokavalio on ollut melkolailla yksipuolinen ja vitamiinejakaan ei aina oikeen muista nappailla kun silloin tällöin.
Ylihuomenna ultra, en malta odottaa, että pääsen shoppailemaan vauvalle kaikkea ihanaa :heart:
Mulla on nyt parinpäivän ajan ollut harjoitussuppareita, outoa, edellisessä raskaudessa ne alkoi vasta joskun viikon 30 jälkeen. Ei ole onneksi kivuliaita, mutta mukavasti massu kovettuu ihan pinkeeksi.
Ajattelin laittaa turvakaukalon nyt tilaukseen sieltä babycare.nl:stä, ainut on että mietityttää nuo takuuasiat, mutta kai ne hoituu, jos jotain ongelmia tulee.
Jees, jaksamisia kaikille!
kirppunen 20+4
:heart:
Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista. :heart:
Mulla ei oo kumpaakaan oloa, kumpi vois olla. Toisaalta ajattelen että vois olla tyttö, toisaalta mun mieheni on sanonut ettei tee kun poikia!! Niillä ei siis suvussa ole kuin 1 tyttö serkusten joukossa, joten ajattelee että kukaan heidän suvustaan ei tee tyttöjä! Mutta mulle on toisaalta ihan sama kumpi tulee, toivoisin ehkä hitusen enemmän poikaa, mutta oishan se tyttökin tietysti kiva. Meillähän on tänään ylimääräinen ultra. Joskos siellä jo näkyis.
Arvatkaas keltä poistettiin eilen viisaudenhammas!! Kaikki muut kun on poistettu, ei oo olleet lainkaan kipeitä, mut nyt tämä. Mun suu huutaa halleluujaa, eikä oikeastaan pysty syömään mitään, jogurttia sitten oon koittanut ryystää pää kallellaan.
Onko kurpitsan olo yhtään parantunut siitä mitä se oli pari kuukautta sitten?
Liirah + Sissi 16+
Mulla ei oo kumpaakaan oloa, kumpi vois olla. Toisaalta ajattelen että vois olla tyttö, toisaalta mun mieheni on sanonut ettei tee kun poikia!!
Niillä ei siis suvussa ole kuin 1 tyttö serkusten joukossa, joten ajattelee että kukaan heidän suvustaan ei tee tyttöjä! Mutta mulle on toisaalta ihan sama kumpi tulee, toivoisin ehkä hitusen enemmän poikaa, mutta oishan se tyttökin tietysti kiva. Meillähän on tänään ylimääräinen ultra. Joskos siellä jo näkyis.Arvatkaas keltä poistettiin eilen viisaudenhammas!! Kaikki muut kun on poistettu, ei oo olleet lainkaan kipeitä, mut nyt tämä. Mun suu huutaa halleluujaa, eikä oikeastaan pysty syömään mitään, jogurttia sitten oon koittanut ryystää pää kallellaan.
Onko kurpitsan olo yhtään parantunut siitä mitä se oli pari kuukautta sitten?
Liirah + Sissi 16+