Marraskuun masunkasvattajat HEINÄKUUSSA.. LA:t 1-15.11.2008

Pitäisi kai sitä jaksaa lähtee tekee nuo korvapuustit, ettei ukon tekemä pullataikina menis ihan pilalle.. Teki sen ihan pyynnöstäni, vaikka mikään pakko ei ollutkaan..

Kunpa olisikin nämä olotilat hormoneista johtuvia, mutta kun tällaista on ollut ennen raskauttakin.. En kai tässä oo ku tunnin itkenyt, eikä itkusta tuu loppuakaan ja kai se supistelee tai jotain, kun maha menee yhtäkkiä kovaksi.. En tiedä.. Nytkö nekin sitten alkaa. Se tästä vielä puuttuu.. En tiedä.. Parempi vain olis, ku menis aika nopiaa ja pääsis toinen syntyy. Haluaisin antaa toisen adoptoitavaksi, koska niin olisi toiselle parempi.

Mutta jospa sitä sais jotenkin pullat tehtyä..

 

neuvolakuulumisia täältä päin

viikkoja 24+6 painoa tullut todella mukavasti 700g viikkoa kohden.. nyt loppu tältä ihmiseltä liika syöminen, syön nnimittäin koko ajan, vaikka ei olis edes nälkä. melkein 10kg tullut alusta alkaen tähän päivään saakka.. :$ :'( :$
verenpaine 121/73 ja hemoglobiini 124
sf-mitta 22
kuunneltiin sydänääniä ja kuulu tosi mahtavasti. vauva potkinu tänään silla lailla että haluais varmaan kovasti tuolta mahasta ulos, inhottavia muljaisujakin välillä siellä tekee.
mulla on alavattaa särkeny muutamina iltoina ja sanoin siitä neuvolantädille mutta ei sillai kiinnittäny asiaan muuta huomiota kun jos jatkuu niin tilaa lääkärille aika. ja tänään sitten tuossa päivällä rupes ottamaan oikealle puolelle mahaa alas tosi kipeetä, kesti sellanen 3-4 minuuttia kunnes lakkas.. mitähän nää on??!!
mitä muuten tarkoittaa kun kohdunsuu on kiinteä? tuossa vain neuvolakorttia lueskelen niin on jäänyt ihmetyttään..
sokerirasituskokeeseenkin pitäis taas aika tilata ens kuulle.. torstaina meen sitten ostelemaan oikein urakalla vauvan vaatteita ym. tarvikkeita, tulee just silloin tuo äippärahakin (pakkauksen sijasta).
mun tekis hirveesti mieli syödä kaikkea koko aika, ja ihan hillitän kiusaus olis tehdä suklaaruutuja,mutta mutta millä mä saan tän olon paranemaan että en koko aika söis jotakin..

 

Tervehdys!
Heti ekana ultrakuulumiset: Vaavit voivat hyvin, rakenteet kaikki ok, edelleen veikataan tyttöä ja poikaa (poika esitteli killuttimiaan varsin auliisti, tyttönen oli pihimpi). Neidin naamasta sain kotiintuomisiksi tosi selkeän ja ihanan sivuprofiilikuvan, poika ei vilauttanut kun huuliaan. Tytöllä painoa 680 g ja pojalla 701 g. Kummatkin raivotarjonnassa. Lääkärin kysellessä vointia kerroin että parin päivän ajan ollut vetämätön olo ja välillä ylävatsaa vihloo niin laittoi labralähetteen toksemiakokeisiin ja otettiin samalla sitten saga-näyte. Lääkäri oli siis tuttu lääkäri TAYSista, joten ehkä pikkasen ekstraakin tuli saatua... Mutta nyt hyvä mieli, varasin juuri ajan perjantaiksi noihin verikokeisiin ja sitten elokuun 12. pv sokerirasitukseen. Vinkkinä Tamperelaisille: sokerirasitukseen on yli kolmen viikon jonot, että ajoissa kannattaa olla liikkeellä!

Muutoin ei kummempia, pojat olivat mummun hoivissa sillä välinkun olin ultrassa, käväisin kaupassakin samalla. Nyt pojat vielä hetken leikkii ulkona, mies reppana nukahti jo sohvalle- yritän olla ihan hiljaa...

Näin lyhykäisesti tältä erää, jatkan huomenna taas. Hyv yöt mammoille!

HM ja papuset 23+5

 

Kyllä tuo mies näköjään osaa leipoakin. aivan mahtavan hyviä pullia . Kuinkahan monta oon jo popsinut . Ei taida huomenna olla yhtään jäljellä

 

moikka taas.. mullakin vetää maha välillä ihan kivikovaks tuntuu kun siä olis joku jalkapallo ei anna yhtään periks kun painaa? :| kipua ei ole mutta välillä on kova.. mitähä se tarkottaa onko kellään vastaavaa?! :x

 

paula83: harjotussupistuksilta kuulostas. Kohtulihas "treenaa" tositoimia varten! Sit jos kipuilee samalla, niin sit kannattaa rauhottaa tahtia ja kysästä vaikka neuvolasta että pitäskö kohdunkaulan tilannetta kattoa.

 

Paula: ne juuri ovat niitä harjoitussuppareita. Eivät yleensä kivuliaita, mutta epämukavia kylläkin.

 

joo ei viä satu mutta välillä tuntuu vaan niiin ihmeelliseltä ku masu vetää kovaks.. =) joo kyl toi asukki ilmottaa heti jos tekee jotain väärin. oon oppinu jo tekeen sen mitä pystyn.. töissäkin on pakko liikkua vähän väliä kun oon konttori rotta niin jalat huutaa hoosiannaa jos ei tuntiin vaikka liiku. mutta onneks töissä on vaan naisia niin ne ymmärtää pomokin on nainen..

 

Moikka tälle päivälle!

Jes, huomisesta lähtien ilmat alkaa lämpenemään B) Tietää missä vietetään päivät.... No, nukkuis neitikin paremmin, on nyt pari levotonta yötä takana |O

Tänään tuli vahvistussähköposti BabyStyle.fi:ltä, saan siis mustat rattaat pinkillä kopalla :heart: Voi kun tulisivat pian, vaikkei sitä tarvetta vielä olekaan =)

Kateltiin tytön kanssa tänään sen syksyn/talven vaatetilannetta. Ja yllättävän paljon olen jo ostanut housuja ja paitoja! Eli ei passaa enää ostaa etukäteen yhtään, sit vasta jos tarvetta on. Toppahaalari on hankinnassa, onkohan H&M:n haalarit mistään kotoisin? Siinä kuitenkin on tuulenpitävä ja vettähylkivä kangas, sekä vahvikkeet polvissa ja pehvassa. Hinta on 49,90?, ihan tarpeeksi tuossakin maksettavaa. En ikinä raaskis ostaa mitään 80? pukua yhdeksi talveksi kun ei kakkoselle kuitenkaan olisis sopiva kun eri vuodenaikoina syntyvat :/

RD: Ihan varsin tahallaanko miehes aina sun mielen pahoittaa? :hug: Onko teidän suhde ok kun vauvakin vielä tulossa? Sori kyselyni, mut ikävää tuollainen on jos joutuu itkemään ihan

Suppareista.... Mulla tuli tosi paljon harjoitussupistuksia esikon aikaan. No, ikinä ne eivät tehneet mitään kohdunsuulle (usein siis tarkisti saikkua hakiessa samalla tilanteen). Mut nyt oon sit miettinyt et mistä ihmeestä mä tiedän et jos nää onkin olleet voimakkaampia? Välillä tuntuu tosi ikäviltä, mut oon sit ottanut rauhallisemmin. Onneks on kohta se keskiraskauden lääkäri tulossa, en tiiä vaan milloin. Kun äippäpolille asti joudun kun sähläsivät jotain neuvolassa :kieh:

Joo, ja jos ei riittänyt että yhden kerran peruivat mun hammashoitajan ajan, niin tänään sit uudelleen :headwall: Syyskuulla ois kuulemma seuraava vapaa aika |O Mua otti niin paljo pannuun et sanoin etten kyllä enää silloin ison mahan kanssa voi selälläni maata. Et antaa olla sitten, yritetty on! Kun hammaskiveä oisin vaan poistattanut, mut eipä väkisellä Sanoi et varaa sit aika synnytyksen jälkeen... Niinpä varmaan, meni usko tuohon hommaan :headwall:

Että mulla tosi hyvää tuuria noiden aikojen varausten kanssa, kolme peruutusta jo, katotaan saankohan äippäpolillekaan aikaa edes! Ai niin, huomenna varmasti soittavat et mun sokerirasitusaika on peruutettu

Beibillä tuntuu olevan taas vauhdikkaat päivät menossa. Vähän väliä hyppii mahassa. Ehkä huomisen vielä jaksaa jytistää kunnolla ja sit on jo levättävä :heart: Kai silloin kasvaa ja nukkuu enemmän tai jotain, oli myös esikoisella lepopäivänsä =)

Pesin tänään turvakaukalon kangasosat koneessa, ja tytön avustuksella pyyhittiin itse kaukalo =) Ihana ois jo laitella kaikkea valmiiksi, mutta onpahan tuota aikaa minulla! Loppujen lopuksi ei tarvita kovin ihmeellisiä enää, toppapuku ja sit vaipat ym...
Pitäisi ostaa esikoiselle isompi sänky niin saadaan hyvissä ajoin tottumaan toisenlaiseen nukkumaympäristöön Voipihan se olla alkuun melkoista kun pääseekin sängystään pois!

Tää lopettelee tältä erää :wave:

Luminka ja neitonen 25+3

 

Iltaa...
Päivä hurahti siinä mukavasti, poika ollut mummon kanssa kalassa vesisateesta huolimatta semmoisen 3tuntia ja touhuilleen muutenkin koko päivän sen kanssa. Toi pojan kotiin ja vielä äsken saatteli sen nukkuun, ennen kuin lähti kotiin. :heart:

Mä olin kaupoilla, ostin lindexistä 50-56cm ruskee-valkoraitasen kietasubodyn ja pökät pikkuselle. Ihanat!!

Joku kun puhui SAGA-näytteen ottamisesta...mä ihmetttelen kun mulla oli pojasta saga+ ja sanoivat synnärillä että saat olla sitten tarkka seuraavan kanssa että laittavat tippaan synnytyksessä, kun tää on todennäkösesti seuraavallakin.nyt ei kuitenkaan olla mitään ees tutkimassa... Taidan huomenna neuvolassa ottaa puheeksi!!

 

reginarento...
mulla tulee noita kipukouristuksia mahan sivuilla ja mulla ne on ainakin suonenvetoa kannatinlihaksissa, eli kohdun kannatinlihakset kramppaa..íhan tuskaa...saattaa kestää just useita minuutteja, kevyt hieronta auttaa..
mulla kannatinlihakset jo niin venyneet..et protestoivat..sillon tulee varsinkin, kun nukkuu selällään ja siitä kääntyy, alkaa kipu.

manhattan..tuolta loppukuisten pinkasta..

 

Mikä tuo SAGA-näyte on?

 

Huomenta taas!!
heräsin itsekin vasta, tosin täällä kun on jo iltapäivä niin päiväunilta! Mua on ruvennut viime aikoina väsyttämään ihan hirveästi, lounaan jälkeen rupee aina nukuttamaan niin paljon, että ilman päikkäreitä en enää selviä. Ja nyt pitäis muka olla energisinta aikaa! |O Pitää tarkistuttaa varmaan onko hemoglobiini alhaalla...

Luminka ja oliko se Helmi puhuivat makeanhimosta.... mulla on sitä liikaakiin. Joka päivä tekee kauheasti mieli makeaa, etenkin pehmeitä hedelmäkarkkeja (jjoita en oo aikasemmin pahemmin syönyt) ja suklaata (sitä taas oon aina himoinnut vähän liikaa)

Tänään sit annoin periks kunnolla ja leivoin aivan ihanan suklaakakun aamulla. Oli tarkoitus antaa sen odottaa siihen asti kun mies tulee töistä, mutta en malttanut enää, pakko oli maistaa pala, ja nam kun on hyvää. Saa nähdä onko enää huomenna tota jäljellä!!

Mulla on aavistus että mulle saatetaan olla järjestämässä joitain mamma hippaloita. Kun kuulin miehen yks päivä puhuvan jotain jostain hyvästä ideasta yhden yhteisen kaverin kanssa (naisen siis) eikä se ylensä edes sen kanssa juttele, vaan hänen miehensä. Sanoi vielä loppuun jotain että puhuvat asiasta myöhemmin ja sit siltä kaverilta tuli kans joku tekstari (jonka avasin kun en tiennyt ettei ollut mulle tarkoitettu) vauvashoppailusta.... hmmm saa nähdä mitä ovat suunnitelleet. Ehkä mä vaan kuvittelen liikoja.

Luminka, ärsyttävää toi miten peruvat noita sun hammasläääri aikoja!! Ei luulis että voivat noin vain kokoajan perua, ei ihme jos potuttaa tollainen! Mulla ei muuten ole omakohtaista kokemusta lapsen sängyn vaihdosta, mutta asuin jonkun aikaa mun siskon kanssa kun sille tuli toinen vauva, sitä ennen ja jälkeen kun sen mies oli viikot töissä toisessa kaupungissa, ja mun sisko tartti apua kun esikko oli vasta vuoden kun toka syntyi, niin ni joka tapauksessa se vuoden vanha kun siirrettiin sellaiseen ei pinna sänkyyn, niin meni pari viikkoa totuttelemiseen. Mä sain sit kummi ja hoitotätinä nukkua välillä sen vieressä iltasin että pysyi sängyssään! Mutta hyvin se sitten kyllä meni, ja täytyy kyllä sanoa että oli vielä aivan täydellinen ikäero kun toinen oli niin pieni ettei osannut olla mustasukkainen tms vaan ihastui heti pikkusiskoonsa!

Joo nyt mä lähden ihan oikeesti niitä kaappeja siivoamaan, kun eilen se sit jäi!!

 

Huomenta!
Heräsin jo puoli 7 aikaan eikä uni enää tullutkaan. Täällä sitten sain puolitoista tuntia haahuilla ihan rauhassa kun pojat heräsivät vasta nyt.

Ulkona on vallan lupaava ilma, taidetaan pikapuoliin hiipiä tuonne puistoon päin ja sitä kautta kauppaan. Toivottavasti ei vaan liian kuuma tule, mun rupee heti supisteleen jos kova helle tulee. Onneksi puistossa on penkkejä, saa laiska lepuuttaa koipiaan. Pojat onneksi leikkivät ihan keskenään jo.

Mulla olis hirvee tarve nyt tavata jotain aikuisväestöä, siis muutakin kuin pelkästään miestä. En muista koska olisin viimeksi kavereitakaan tavannut, aina kaikilla kauhee kiire ja sitä ja tätä jos tapaamista ehdottaa. Olis niin nasta päästä jonkun kanssa vaikka kaupungille kaffille ja shoppaamaan, ei tuo poikien kanssa meneminen ihan aja sitä asiaa... :ashamed: Mulla ei kauheen montaa sellasta hyvää ystävää olekaan kenen kanssa menis, pari kaveria on muuttanutkin kauemmas, joten se siitä sitten. Sori, meni valivali-linjalle, mutta kaipaa vaan juttukaveria. Onneksi te ootte täällä...

Pitäs mennä vaihtamaan petivaatteet, jaksaiskohan? Ehkä sitten, sit taidan juoda toisen kupposen kahvia. Eli heido!

HM ja papuset 23+6

 

Luminka: en muista minkä ikänen siulla esikko on, mutta varmaan kannattaa totutella uuteen sänkyyn tosiaan etukäteen. Meillä kyllä sujui hyvin siirto, poika oli sillon 1,5 vuotta. Eka yönä putos sängystä, mutta sit isäntä kävi hieman hitsailemassa ja ruuvailemassa ja saatiin semmonen irrotettava laita siihen sänkyyn. Semmonen sopivan matala että ei ite tarvinnu enää kurkotella niinkun pinnasängyn kans, mutta sopivan korkee että ei pikku-ukkeli päässy kiipeemään ylikä. Se reunus oli vajaan puolisen vuotta käytössä. Sit kun se otettiin pois, niin ei oo siltikä kipitelly sängystään pois (lukuunottamatta viime pääsiäisen aikaista ihmeviikkoa kun ei päiväunia nukkunu juur ollenka, hyppelehti vaan... ).

Meillä tais olla nyt viides yö peräkkäin kun ei oo tarvinnu käydä pikkumiestä peittelemässä, oon saanu nukkua ihan koko yöt! Illallaki oon käyny jo 21.30 nukkumaan kun ihan mahottomasti väsyttää vaan. Mutta päivät jaksaa nyt taas hyvin, illasta sit alkaa ramasemaan. Mutta kyllähän tää mahan kantelu vie voimia ihan eri tavalla vaikka ei mitään ihmeellistä tekiskä!

Eilinen jätskireissu siirrettiin tälle päivälle kun eilen oli niin sateista. Sataista on nyttenki, mutta jospa se iltaa kohti selkenis. Saa nähdä lähetäänkö ulkoilemaan. Ois kyllä mukavampi ulkoilla kuin sisällä töröttää. Sais ite kivan aamulenkin ja näkis sit puistomammoja. Ja ukkelille ois leikkikavereita!

Pyykit on jo koneessa, kohta pääsis ne ripustelemaan. Tää selkäkipu ei oo yhtään kivaa, tänään tuntuis alkavan jo heti aamutuimaan särkeminen. Eilen illalla venyttelin ja verryttelin selkää, se teki hyvää. Mie en voi ees sitä tukivyötä käyttää kun on tuo nivustyrä ja se sit painaa sitä tyrää alhaalta. Eli ei auta kuin olla vaan, laitoin vyön huutikseen myyntiin... Joo, pitänee hetkinen pötkötellä...

Mukavaa päivää mammoille!

Anzkuli + Veikka 24+6

 

Luminka: En mie nyt tiedä pahoittaako se tahallaan, ja ei se oikein pahoittamistakaan ole. Sitä on vain niin vaikea selittää. Ja meidän suhde. Ei sellaista taida edes enää olla, jos on ollut moneen vuoteen. Viime öisen episodin jälkeen päätin, että haen itselleni oman asunnon ja muutan pois jouluun/tammikuun loppuun mennessä.. Katsotaan miten käy. Päätin viime kertaisen episodin jälkeen, että se oli viimeinen kerta, enkä jaksa antaa enää yhtään mahdollisuutta..

Ja viimeksi oli kyse siitä, ettei tee kotitöitä ja sai siitä ihan kuulla ystävällisesti, mutta kun hänellä on asenne: "minua ei neuvota" "minua ei määräillä".. Joten se älysi sen vasta sitten, kun aiheutti kunnon riidan, jonka jälkeen hän rupes ehkä hiukan enemmän tekee kotitöitä.

Ja tällä kertaa on kyse siitä, kun hänelle ei voi mistään jutella ja sanoa omia mielipiteitä/tunteita yms. Ilman, että saa kuulla: "Entä sinä sitten?" "mitä mä saan kestää päivästä toiseen?" Mä en voi toiselle mitään sanoa ilman, että kuulen tuon ensimmäisen lauseen. Minun tunteilla, mielipiteillä ei ole mitään väliä. Minun pitäisi kyllä jutella silloin, kun hän haluaa, mutta kun mie haluaisin, niin ei sellaista vaihtoehtoa ei ole edes olemassakaan. Silloin alkaa minun syyttely yms.

Tiedän olevani huono puoliso. Minusta ei ole mihinkään. Itse olen kuitenkin yrittänyt olla hyvä kotona, tehdä niin kuin toinen pyytää, ettei tarvitse kuulla, etten oo mitään tehnyt. Minä se kuitenkin yksin huolehdin laskujen maksun, tyttöjen nukkumaanlaiton, iltapalat, siivoukset jne. Ainoa mikä on huonosti, niin minulla ei ole todellakaan seksihaluja. Mua ei vois vähempää kiinnostaa rakastella.

Onhan miehellä todella paljon hyviä puolia. Tekee todella hyviä ruokia, on ruvennut tekee kotitöitä.. Joskus.. Hoitaa auton, remonttihommat, ei ole peukalo keskellä kämmentä, osaa jopa ommella ompelukoneella, jos on tarvis jne. Mutta kun nekään hyvät puolet ei välttämättä riitä, jos saa toisen ajettua niin alas kuin vaan pystyy.

Viime öisen episodin jälkeen hän älysi, minkälainen mulkku hän on ollut minua kohtaan ja miten käyttäytyy.. Ja siihen kuulema tulee muutos.. Mutta mutta.. En mä jaksa enää antaa sitä mahdollisuutta. Se ei näköjään taaskaan kuunnellut minua, kun sanoin viimeksi, että se oli viimeinen kerta.

Sitten on sekin, ettei kuitenkaan halua olla toisesta erossa. Kuitenkin, kun meidän jutut menee yhteen todella hyvin.. Mutta näitä henkisiä juttuja, vai miksikä niitä sanotaan, ni ne on nyt pahasti pielessä, miten on saanut mun psyykkeen alas.

Mä olen nukkunut viime yönä max 3h.. Joten voitte kuvitella, että joku on väsynyt |O . Oli kiva nousta auton rattiin.. Tänään haen sen pakkauksen yksin.. Jospa se saa mieltä piristyy, mutta eipä tuokaan nyt niin hirveästi piristä. Onpahan ukolla vaatetta sitten vauvalle. Ja porukoilta saamat vaatteet, jotka sain lainaksi, otan matkaani heti, kun saan asunnon.

En tiedä.. On vain kaikki niin vaikeaa.. Tulipahan piste i:n päälle, etten jaksa enää jatkaa koulua. Ei ole voimia. Jatkan sitten myöhemmin. Mutta nyt juomaan jotain, jos heräis vaikka. On mielettömät silmäpussit jne..

 

Red Dragon: :hug: toi on niin väsyttävää todellakin toivon sulle voimia ja jotain toivonpilkkeitä kaiken tuon keskelle. Ymmärrän ainakin jollain tavalla miltä susta tuntuu, meillä on ollut kans omia ongelmiamme ja välillä tuntunut siltä että pakko lähteä ja enää ei jaksa. Tosin tänä vuonna on asiat olleet todella eri lailla kuin viime vuonna, vaikka muutosta tarvitaan edelleen, mutta on ollut hyvä tajuta että vaikeuksista huolimatta rakastetaan toisiamme, välillä se pääs unohtumaan ja en edes uskonut että tälläisiä tunteita ja ihanuutta voisin vielä kokea... mietin että auttaiskohan teitä käydä jossain parisuhdeneuvonnassa? Me nimittäin kokeiltiin sitä puoli vuotta, ja kyllä se autto komunikointiin aika paljon ja siihen että tajuttiin kummatkin mistä ongelmat tulee (mun miehellä ei ollut äitiä ja aika kamala perhetausta muutenkin, ja vaikka kuinka halusi olla täydellinen mies mulle ja rakastaa hyvin sen oppimiseen on mennyt aikaa kun opitut mallit on niin huonot). Se on kuitenkin tosi positiivistä että sun mies haluaa muuttua, mutta totuus on se ettei sitä niin vaan yksin osaa muuttua, ja ylensä siihen tarvitaan apua että oppii uudet tavat ja oppii ymmärtämään toista tavalla jota ei ole ennen osannut. Mua helpotti sen terapian/parisuhdeneuvonnan aikana se että oli joku jolle sain aivan vapaasti puhua kaikesta ja se joku ei kuitenkaan ollut kukaan ystävä tai perheenjäsen joka ois sit ajatellut jotain meistä, ja osas antaa tukea oikealla tavalla. En siis tällä halua mitenkään vähätellä sun oloa tai ongelmaa, ja ymmärrän sen miltä tuntuu kun ei vaan oo voimia ja tuntuu että yksin saa vaan raahautua eteenpäin ja ei vaan enää jaksa. Voimia, ja :hug:

 

RD, ikävä tilanne sinulla. Iso :hug: .

 

manna:Kiitos haleista. Olen miettinyt tuota parisuhdeneuvontaa yms, mutta ei se pidemmän päälle enää meillä auta. En nimittäin jaksa enää ruveta vatvomaan asioita enempää. Joillekin auttaa, joillekin ei. Ollaan yritetty puhua, keskustella jne. Mutta meillä on toisaalta niin erilaiset ajatusmaailmat/kasvatusmaailma. Mies on tottunut siihen, ettei hänen tarvitse tehdä mitään. Kotona päässyt niin helpolla. Minä olen joutunut tekemään, ja olen siitä vanhemmilleni kiitollinen, koska mitään muuta en inhoa niin paljoa kuin sitä, että yritetään päästä helpolla.. Ettei tarvitse tehdä mitään . Miehen äiti on yksinhuoltaja. Eli isä ei ole ollut kuvioissa.
Me ollaan kuitenkin tunnettu/tiedetty toisemme siitä asti, ku ite olin ekalla ja mies kolmannella luokalla. Yhdessä oltu sen 8 vuotta.
Mutta kyllä tää tästä. . Kyllähän se on hienoa, että on luvannut muuttua jne.. Mutta kun se lupaa aina ja aina ja aina.. En mä jaksa koko elämääni antaa vain uusia mahdollisuuksia.

Huono olen minäkin, mutta annan mä toiselle enemmän tilaa, mitä se antaa mulle. En mä käyttäydy sitä kohtaan niin mielipuolisesti, mitä hää käyttäytyy mua kohtaan.

Hari Mao: Kiitos haleista.

 

RD joo ymmärrän mitä tarkoitat. Lopulta niillä muuttumis lupauksilla on oltava jotain perää, etkä sä voi jaksaa vaan aina ilman hänen tukea.

 

Huomenta!

RD: iso :hug: Ymmärrän mistä puhut. Meillä aikapaljon samanlaisia (sanoisinko) kommunikointiongelmia... Tai meillä mies ei osaa puhua. Se ei ole hyvä riitelyssä(kään), saatika ihan normaalissa keskustelussa. Ei ole oppinut koskaan kertomaan tunteistaan. Niitä ei ole heidän lapsuudenkodissa liiemmin näytetty. Eikä ole koskaan päässyt osallistumaan kotitöihin, siis lapsuudenkodissaan. Joten aika urakan olen siinä rakastumisen huumassa ottanut Se vaan oli niin täydellisen oloinen mies, pikkuvikoineen. Joita tietty meillä kullakin on! Ja on se mulle edelleen se ainoa oikea mies ja lasten isä. :heart: Lohduttaudun usein ajatukseen, että me naiset ja NE miehet, ollaan vaan niin eir planeetoilta, että yhteistörmäyksiltä on mahdotonta välttyä.

HarI MAO: Olitkos sinä tampereelta? Mä voisin lähtee sulle kahvittelu/ shoppailuseuraksi!!! Kiva tutustua uusiin ihmisiin...ja olisko muita täältä päin??

Nyt pitänee jättää kone hetkeksi..ja mennä peseytyyn ja laittautuun, on kahden tunnin päästä neuvola :heart: (kävin vaan äsken tossa vaakalla ja hittolainen taas jostain hiipinyt muka yhdessä päivässä kilo lisää!!!!!) :kieh:

Helmi 25+4

 

helmi: Ukko kyllä osaa puhua tunteistaan ja on meistä se herkempi osapuoli. Mutta mitä pidemmälle toisen suhtautumista minuun on jatkunut. Sitä huonommaksi on mun itsetunnon saanut. Mie en kyl todellakaan oo siitä varma, että onko hän se ainoa oikea mies.. :/

 

Helmi79, Tampesteristapa hyvinkin! Olis kyllä kiva tavata muita täältäpäin olevia kasvotustenkin, nyt kun aikaakin olis ihan riittämiin... Mulla on tosi huono muisti, anteeksi siitä, mutta oliko sulla Helmi lapsia ennestään? aattelin että vois vaikka kersoineen päivineenkin tavata jos siltä tuntuu, mennä vaikka kahville ja sitten Pikku Kakkoseen...

Nyt me lähetään ulos, joten heipat ja myöhempään ajankohtaan!

HM

 

RD: haleja :hug: ikävää tuommonen kun uusi perheenjäsenkin on tulossa.. :/ jaksamisia! Täällä ootellaan äippäpakkausta malttamattomana, kela on tehnyt eilen siitä päätöksen ja vois laittaa vauhtia että sais sen postista

 

RD:lle täältäki tsemppihaleja ja voimia tilanteeseen. Toivottavasti saat tilanteen jollain tapaa selviämään, että ois hyvä olla! Mie oon semmonen että kun on kerta naimisiin menty ja luvattu olla yhessä niin vaikka väkisin pitää sit koittaa sovitella ja järjestellä asiat...(onkohan sekään välttämättä niin hyvä, eihän sitä kaikkee pidäkkä niellä!!) Mutta meillä ei ehkä sit niin pahoja tilanteita oo ollu että ois oikeesti tuntunu siltä että tästä ei selviä! En osaa siis kuvitellakka mitä käyt nyt läpi!! Mutta minkä ikinä katotkin siulle olevan parhaan ratkaisun, niin voimia kovasti!! Ja purppase täällä vaan kaikki ulos jos siltä tuntuu! Haleja!! :hug: