Marraskuun masuasukit <3 MEIDÄN KUU!!!

Onnea Mnica!!

Mulla oli kans esikon aikaan kokemus huonosta (ei niin empaattisesta) kätilöstä ja siitä synnytyksestä jäi huomattavasti huonommat muistot, kuin tokasta. Tokassa kätilö oli nuori ja innokas, ekassa vanhempi ja hieman leipääntynyt. Mutta paljon tosiaan vaikuttaa minkälaisen kätilön saa..

Neuvolakuulumisia 36+6:

RR 109/70
Paino +560/vko
Turvotus +
Sf-mitta 32

Lapsiveden määrä normaali
Painoarvio 3100g, laskettuna aikana pitäisi olla siis alle 4kg
Sykkeet 140-150
Raivotarjonta, ei vielä laskeutunut
KOhdunsuu pehmeä ja kiinni, ulkosuu sormelle auki, pituus 2-3cm
Istukka ei paljon yhtään kalkkeutunut

Elikkä harkkasupparit eivät ole vielä tehneet juuri mitään, joten uskoisin, että lähelle laskettua aikaa mennään.
Ihan mukava oli tuo viimeinen lääkärikäynti, pitkään mittaili ja otti keskiarvoja tuohon painoarvioon. Melko kokenut lääkäri kyseessä, joten luottaisin aika paljon tuohon arvioon. Ensi viikolla sitten taas notmi neuvolakäynti.

Tänään nuo liitoskivut on nousseet ihan uusiin sfääreihin, kun oikealta puolelta on vihlonut oikein mojovasti. Liikkuminen ja ylösnousu on ollut vaikeaa. Jännä, että aamulla kävin normi kävelylenkin ja jumppasin, mutta kun lähdin neuvolaan, ei meinannut ylös päästä.

JOtenkin olin toivonut, että tuolla alakerrassa olisi tapahtunut jotain malttamaton kun olen. Toisaalta onhan näitä viikkoja vielä laskettuun aikaan jäljellä. Pitää nyt vain olla kärsivällinen ja uskon kyllä kans, että tulen vielä kaipaamaan tätä masua:heart:

Tsemppiä kaikille, joilla synnytys on lähellä, itse saan vielä jännittää muiden puolesta varmaan muutaman viikon, ennenkuin on realistista toivoa tapahtuvan mitään sen suuntaista..Jaksuja kaikille!

Melanie 36+6

 

Mulla myös esikoisen synnytys lähtenyt aikalailla yllättäen käyntiin, mitään harkkasuppareita ja sellaisia ei ollut ja sit yhtäkkiä läks limatulppa ja alko supistelee. Seuraavana päivänä synnytin.

Tänään tullut huomattavasti enemmän noita sukkapuikkokipuja ja todella kovasti painaa alas. Takakenossa istuminen onnistuu.

Peräruiske tosta peräruiskeesta piti kanssa mainita, et muistaakseni vuonna -08 kyselin Tyksissä siitä peräruiskeesta, kun oli synnytys alkamassa/alkanut niin silloin siellä mulle sanoivat etteivät nykyään niitä kovin helposti laita, olisikos syyksi sanonut vielä että jos peräruiskeen saa eikä vatsa ehdi sit kunnolla toimia niin sotkut on suuremmat kuin normi vatsantoiminnassa taas tässä huomataan eri sairaaloiden erot.

Mobile ei ollut esikoisella eikä näillä näkymin tule nytkään. Hoitopöytä olis ollut valmiina mut ei oikeen kunnolla mahu tohon makkariin niin laitettiin vaan lipasto ja vaipat vaihdetaan muualla.

 

Niin ja vielä

Mobile: meillä on sellainen soiva nallemobile pinniksen yläpuolella ja vauvat on kyllä siitä tykänneet, hyvä, ettei lentoon ole lähteneet, kun ovat katselleet pyöriviä iloisenvärisiä nalleja:heart:

Rintapumppu: mielenkiinnolla kyllä odotan, millainen tuo ostamani Aventin pistoolimalli on. Aikaisemmilla mulla on ollut sellainen käsikäyttöinen vanhanaikainen pumppu, mutta kyllä silläkin maito irtosi ihan hyvon

Maidonkerääjä: mulla oli viimeksi, mutta ei oikein ollut käyttöä. Pumppasin sitten, jos olin lähdössä jonnekin ja pakastin minigrip pusseihin jos tarvitsi enemmän.

Peräruiske: ei ole laitettu kummallakaan kerralla, ei ole edes ollut puhetta kätilön kanssa siitä.

-Melanie

 

Onnea kaikille jotka ovat jo vauvan saaneet tai vauvaa juuri hakemassa!! :hug:
Tavallaan vähän haikea olo, vaikka tähänhän sitä on kaikki nämä kuukaudet tähdätty. Ja yhtäkkiä porukalla onkin vauvat jo kainalossa!

No, itsellä ei yllättäen ole vieläkään mitään kerrottavaa. Tosi epäuskoinen olo, siis miten voi olla jo 42. viikko menossa ja vieläkin kärvistellään?! En kyllä usko enää spontaaniin synnytyksen alkamiseen ja täytyy sanoa, että oon vaan ihan *elvetin pettynyt ja surullinen. Tuntuu että oma kroppa on taas kerran pettänyt, ekalla kerralla istukka repesi ja nyt tämä hiton venynyt ja paukkunut vartaloni ei tajua alkaa puskea lasta ulos. Miehellekin jo suunnilleen raivosin tossa yks päivä että mikä hitto siinä on, ettei homma toimi, ei oo mua luotu raskaana olemaan. Mietin jo, että entisaikoihin, kun ei ollut mitään käynnistyslääkkeitä, niin mitähän niille yliaikaisille sitten kävi, jotka eivät osanneet lähteä syntymään itsekseen...
Raskauden ja synnytyksen pitäisi olla maailman luonnollisimpia asioita, mutta tuntuu ettei omalla kohdalla tietenkään mikään voi mennä luonnollisesti. Pelottaa tosi paljon se käynnistys, kun olen ymmärtänyt, että käynnistetty synnytys on paljon kivuliaampi kuin luonnollisesti käynnistynyt. Eikä kipulääkkeitäkään välttämättä ehditä antaa, ja esim. epiduraali saattaa hidastaa synnytystä. Voin sanoa, että alan tässä vaiheessa olemaan jo aika palasina. Muutenkin pelottaa se synnytys, ja nyt kun vielä käynnistys todennäköisesti edessä, niin ei paljon enää naurata. Koko ajan vaan tosi kiukkunen olo, ja ennakkoluuloja synnytystä ja sitä henkilökuntaa kohtaan. Näen jo mielessäni, miten mua siellä hyssytellään, eikä oteta pelkoja tosissaan. Niin paljon kuulee juttuja näistä tiuskivista kätilöistä, jotka eivät osaa yhtään asettua synnyttäjän asemaan, vaikka itse olisivatkin olleet joskus siinä tilanteessa itsekin.

Anteeksi kun täällä vaan valitan ja masentelen, mutta kyllä alkaa olla jo mieli niin maassa ja päivät loputtoman pitkiä, ettei kohta enää tiedä miten päin sitä olisi. Kyllä nää päivät lasketun ajan jälkeen vaan vie aikalailla ilon koko odotuksesta.

Mulla on verenpaineetkin ihan taivaissa, 155/90, mutta ei sillekään mitään tehdä, sanotaan vaan että "seuraillaan" mutta mitä se pelkkä seurailu auttaa. En pääse edes yliaikaiskontrolliin yhtään aikaisemmin kun vasta lauantaina, verenpaineista huolimatta.

Toivottavasti muilla paremmin, ja tsemppiä kaikille joilla lähtö jo lähellä!

Omanapaileva PikkuA ja jumittaja 41+2

 

No niin, johan sitä viikko tulikin nukuttua. :kieh: Nyt sitten taas tämmönen yö.. Esikoinen tuli viereen 0:30 ja siitä asti oon ollu hereillä..

PikkuA: :hug: Kyllä se varmasti mielen matalaksi vetää ja raskaushormonit vielä tekee osansa. Jotenkin sitä jaksaa tsempata siihen laskettuun aikaa mutta kaikki päivät siitä yli on jotenkin liikaa.. Itsellä kokemusta tosin vaan 3 päivää yliaikaisesta (toistaiseksi) mutta tiedän tunteen. Täällä kun on noita käynnistettyjen synnäreitä lukenut niin ei ne nyt niin pahoja ole olleet?

HilmaVilma 40+0 POKS!

 

Aikainen mato linnun nappaa...tai sitten on vaan tosi väsynyt loppupäivän...eli taas näitä öitä, kun herään aamuyöstä eikä tuu uni simmuun uudestaan. No, hetki koneella ja sitten vielä uusi yritys...

Rintapumppu on vanha tuttu Aventin käsikäyttöinen malli, toimi hyvin ainakin aikaisemmin mulla. Suht kovassa käytössä oli esikoisen syntymän jälkeen. Toivottavasti mentäis samalla systeemillä nytkin, täysimetystä höystettynä satunnaisella äidinmaidolla pullosta.

Peräruisketta kysyin viimeksi synnärillä (olin siinä käsityksessä että se annetaan lähes automaattisesti) , mutta sitä ei annettu, kun kuulemma siitä on enmmän haittaa kuin hyötyä, siis jos jotain on tullakseen niin sitten tulee. Eri asia varmasti, jos suoli on täynnä ulostetta, mutta ei varmuuden vuoksi käytetä. Näin meillä (ainakin v. 2009).

Kaikki hankinnat on tehty, ensisänky ja hoitopöytä kunnossa jne. Enää puuttuu vauva (ja tapetit, parketit jne...) Eli siis remppa kesken, mutta olen oikein yllättänyt itseni koska en stressaa asiasta ollenkaan niin paljon kuin kuvittelin. Uusi talo on aika iso, eikä tarvii nukkua missään remppapölyn keskellä, väliaikaismakkari on eri kerroksessa ja kylppäri, keittiö ja vessa toimii normaalisti. Toivottavasti silti remontti valmistui ennen synnytystä, ainakin suunnilleen. Eilen tein pakkaseen simppeliä ruokaa (kinkku- ja tonnikalakiusausta). Kun miehellä loppuu isyysloma, niin on jotain ruokaa valmiina esikoiselle ja mulle. Vauvan ihastelijat saavat sitten valmispullaa, jos mies ei ehdi leipomaan esikoisen kanssa.

Minkäänlaisia oloja synnytyksen suhteen ei ole, ei näy limatulppaa, ei oo supistuksia jne. Kolottaa, kivistää ja on hankala ja kankea olla, mutta kuuluu kai asiaan =D Näillä mennään...

Tsemppiä kaikille, loppusuoralla jo ollaan!

Vili-Jonkka ja Hampus 37+4

 

huomenta täältäkin

pikkuA tänne purat tottakai, jokainen varmasti ymmärtää apeat fiilarit, kun sitä ois jo itekin niin kiva jakaantua, vaan ei niin ei. yliaikaisuus ei ole kiva. esikoinen meni viikolla yli ja voin ekrtoa että en todellakaan jaksanut olla postiivinen. en edes vastannut kelleen enää puhelimeenkaan, kun sateli kysymyksiä vain et mitä, eikö vieläkään??????? no EI!!

entisaikojen käynnistyksiä on olleet oman mummun kertomana kovat saunotukset ja esim lumihangessa kävelytykset. no nyt ei hankia ole....

käynnistys-tarinoita no semmosia oon kuullut että jos on esikoista ollut saamassa, niin kestänyt pari-kolme päivää, mutta jo useamman lapsen saavalla se kävisi nopeammin. totta on sekin että kun kalvot puhkaistaan ei siinä ite ehdi kuin mennä tilanteessa jotenkin mukana (kolmesti tämä tehty) mutta ei tohon synnytykseen oikein voi tai mä en ainakaan voi enempää valmistautua, kuin vaan et katotaan mitä eteen tulee. pelkään sektiota, ja sitä jos vauva onkin liian isoksi päästetty eikä sit olekaan helppoa... mutta niitä on melkeen turha etukäteen miettiä, vaikkakin silti mietin

aamupalalle mars... täälläkin valvottu aamuyö yskän kanssa...

Poks ja puks 37+0

 

Mulla taasen hyvä yö takana, kertaalleen vessassa ja sitten uudestaan aamulla.

Mua on alkanut nyt taas yhtäkkiä ihan pirusti suututtamaan ja ärsyttämään kun porukka ihmettelee vatsan kokoa. Olen yrittänyt oikeestaan olla kuuntelematta ja hymyillä kauniisti takaisin, mut samalla päässä kiehuu.
Vaikka kaikki ihmettelyt ei samalle päivälle osuiskaan níin silti ne kaikki kasaa päähän yhdeksi köntäksi. Miehellekin sanoi tossa yks päivä et v*ituttaa ja harmittaa kun kaikkien pitää ihmetellä vatsan kokoa ja sit ollaan et "onko kaksoset tulossa" tai et kyl se on aivan valtava. Mä en jaksa noihin mitään kommentoidakaan.

 

PALJON ONNEA KAIKILLE JO NYYTTINSÄ SAANEILE! :flower: :heart:

En ole kovin aktiivisesti tänne kirjoitellut, mutta nyt ilmoitelen että meidän pikkuinen "Irmeli" syntyi viikonloppuna eli
Tyttö 4.11. ( rv.39+6 ) , 2960g ja 49 cm.

Eilen pääsimme kotiin ja olo on niiiin onnellinen että en tiedä miten päin olisi. :heart: Olemme niiin rakastuneita tähän pieneen kaunokaiseen. :heart:
Yritän palailla synnytyskertomuksen kanssa myöhemmin. Kiitos niistä niille, jotka ovat ne jakaneet. Niitä on aina niin kiva lukea.
Kovasti tsemppiä teille kaikille vielä yhdessä koossa oleville! Ja oikein paljon tehokkaita supistuksia toivotan minäkin. Ei ole kellään kovin pitkä aika enään!


Erika76 & Tyttö 3 vrk:ta

 

Täällä kärvistellään liitoskipujen kanssa. Eilen aamupäivä oli oikein hyvä ei mitään kipuja tai muutakaan suunnittelin siinä jo lenkillekkin lähtöä sitten ne alkoi yllättäen ja kävely oli koko illan onnetonta taaperrusta. Koko alaosasto tuntuu olevan turvoksissa ja mitenkään päin ei ole hyvä olla.
Yölläkin heräilin tunnin välein käymään vessassa ja suurinpiirtein 30min välein heräilin käsien puutumiseen. Ärsyttävää todellakin kun saa nukuttua ne pitkät unet vasta klo 5 jälkeen. 9.30 on aikalailla se vakio aika millon mä alan kampeamaan itseäni ylös.

Ei auta, näillä mennään ja muutenkin tuntuu nyt loppu ajasta että nää päivät menee vätystellessä kun ei ole oikein energiaa mihinkään. Huomenna olis neuvola oikeastaan se olis ollut tänään, mutta mun oli pakko siirtää se kun mies oli varannut autolle huollon samalle päivälle ja täältä meiltä on neuvolalle se 10km.
Ärsyttää tämä yhden auton varassa eläminen huomenna pitää nousta ennen kukonpierua viemään mies töihin, että saan auton käyttöön et pääsee neuvolaan ja hoitamaan pankki asioita. Ja eipä tähän ole muutosta tulossa ainakaan ennen kevättä.

Täytyy kyllä sanoa että jos tää menee vielä sen 2 vko yli LA:n niin mökkihöperöksihän tässä tulee alkaa oleen mitta niin täys koko raskautta. Oikeastaan Pe olis semmonen oikein hyvä päivä syntyä että *vinkvink* sinne mahaan

iia ja Anselmi 38+6

 

Hellou,

Pikaisesti piti tulla tsemppaamaan PikkuA:ta. Ennään viimoiset loppu metrit, vaikka mikä tulis, niin ei se enää kovin montaa päivää voi sulla viedä :heart: Myö ollaan täällä sitä varten, että tänne voi huoletta purkaa sitä pahaa mieltä, joten anna tulla vaan. Kaikki ymmärtää millaista kärvistelyä se noilla viikoilla on, kun se tuntuu siltä jo näillä viikoilla
Käynnistys Mullahan ei ole mitään muuta kokemusta olekaan kuin käynnistys ja minusta siinä ei ollut yhtään mitään kauheeta.

Tsemppiä kovasti loppu metreille :heart:

Inari & polvissa asusteleva Juri Kakara 38+5

P.s. Olo on niin hyvä, että voisin juosta maratoonin, jos vaan jaksaisin sen juosta, mutta vois ainakin käydä tänään pitkällä rentouttavalla lenkillä

 

Erikalle isot onnittelut tytön tylleröisestä :heart:

 

Erika76 Onnea prinsessasta! :heart:

Odottavan aika on NIIN pitkä!

Nellielli ja pötkö 40+3

 

Onnea Erika! :flower:

hevosenkenkä 40+1

 

Erikalle onnittelut pienestä tytöstä!

Ja PikkuA:lle ja muillekin "yliaikaisille" jaksamisia. Ihan ymmärrettävää tuollaiset olot on. Minulla vielä reilut kaksi viikkoa laskettuun ja en edes halua ajatella että pitäis käynnistykseen mennä. Siihen kun pääsis joskus tasan kuukauden päästä.. Alkanut näiden kipujen ym. olojen kanssa itsekin toivomaan, että pääsis pian tositoimiin.

Mobilea meillä ei ole, ei ole kyllä mitään muitakaan leluja vielä. Äiti lupautui mobilen ostamaan ja mikäs siinä. En tiedä olisko tuota itse tullut ostettua. Nuo lelujen ostotkin varmaan jää sitten joulun jälkeisiin alennusmyynteihin. Kun sitten tietää vähän mitä on jo joululahjaksi saanut. Ja ei taida vauva vielä sitä ennen leluista paljon välittää. Tai no, on meillä kyllä yksi soiva pehmonalle ostettu ja sitten pinnasänkyyn kiinnitettävät yövalo ja soittorasia. Saa vauva edes jotain ihastella sitten kun alkaa tuollaiset kiinnostamaan. Joku puuhamatto olisi kiva kyllä olla sitten olemassa, mutta jotenkin aika hinnakkaita ovat. Joten kenties joutuu vauva tyytymään johonkin vähemmän hienoon.

ON Ei mitään uutta täällä, supistelee edelleen, mutta ei niitä oikeasti kipeitä. Turvotus iski taas, olikin jo pari päivää helpompi olla sen puoleen. Vatsa toimii edelleen ja vähän turhan hyvin, hyvä jos vessaan ehti aamulla.
Rinnat on myös kasvaneet, tää tuli eilen saunassa huomattua (ja mieskin huomasi) Nännit on arat olleet pari viikkoa, joten toivoa on, että maitoa sitten tulis.

Eilen pesin anopilta saadut harsot ja lakanat ja tänään oon saanut silitettyä ne harsot. Lakanatkin varmaan myöhemmin vielä silitän. Alkoi vaan nivusia pakottamaan siihen malliin, että pakko oli lopettaa.

Tirppana 37+4

 

Onnea Erika pienestä tytöstä! Olenkin miettinyt, mihin olet kadonnut.

PikkuA::hug: Tiedän miltä susta tuntuu, itsellä tuli eka viikkoa ennen laskettua aikaa ja olin toisenkin kanssa varautunut samaan. No, toinen tulikin sitten lasketun ajan jälkeen ja oli ne oli kyllä pitkiä päiviä odotella...

Niipa: mä taas en jaksaisi liikkua tuolla ihmisten ilmoilla kun kaikki kyselee lasketusta ajasta. Sit kun sanoo, että kolmen viikon päästä, niin kaikki on aivan että, "nopeasti se menee". No, ei mene..Hyväähän ihmiset vain tarkoittavat, mutta ei nyt vain jaksaisi kuunnella:vampire:

Mulla ei myöskään ole enää ylimääräistä energiaa. Onneksi kaikki on vauvaa varten jo valmiina. Valokuvia oon ajatellu laittaa albumeihin vielä kun ei tässä muutakaan ole. Mutta en kyllä jaksa tehdä ruokaa pakastimeen/leipoa. Ne saa nyt jäädä. Nytkin väsyttää kävelylenkin jälkeen, kun heräilin viime yönä kahden tunnin välein vessaan. Oma vika tietenkin, kun join niin paljon illalla, mutta oli pakko kun niin janotti. JOka vessakerrallakin piti myös juoda vähän. Jos menis jo nyt päikkäreille niin jaksais sit illan eikä päikkärit kuitenkaan häiritsisi ensi yön unia...

Tänään ollaan kans nyt sit täysaikaisia ja niin taitaa olla melkein kaikilla tämän pinon kirjoittelijoilla...Ihan mahtavaa, kun on päästy näille viikoille:heart:

-Melanie 37+0 POOOOOOOOOOOOKS!

 

onnea erika mäkin mietein et porukkaa puuttuu kiva kuulla et siellä on noin pieni ja simpsakka typsy maailmassa.. jotenkin tuntuu hassulta, että joku oikeasti synnyttää noin "pieniä" vauvoja, kun itsellä vauvan paino menee jo reippaasti yli kolmessa kilossa ja laskettuun aikaankin vielä... no, kuka niitä laskemaan, ihan ällöttävän tarpeeksi monta päivää

no arvatkaapas mitä mä tein.... täällä on niin kamala myrsky, joka oli saanu tuhojaan aikaan pihapiirissä, mulla meni totaalisesti hermot ja raahasin sitä tavaraa sitten paikalleen takas. koirankin käytin tunnin lenkillä, vaikka en ole varmaan yli viikkoon sitä kyennyt tekemään.
joka askel tuntui kurjalle, mutta pakkohan se oli kun toinen oli niin energinen. nyt mun jalat painaa tonnin, ja tuo alapää on kuin tulessa, ja PAINAA!!! tuntuu että tuleeko se vauva kenties väärästä reiästä ulos, kun paineen tunne pepun puolelle on tosi kova!!
supistelee taas, et varmaan pötsi hermostu mun rehkimisestä.

puolikuntoinen vielä itekin, flunssa on kunnolla päällä. ei sais rehkiä, mut jotenkin kilahti kun ei oo pystyny aikoihin tekemään mitään kunnolla..
mies lupas tuoda mulle töistä tullessaan suklaata, nam, pelastus.

mahan kauhistelu no niin, mullehan näitä kauhisteluja on koko tämän raskauden sadellutkin, eikä täää koko saa ihmisiä hiljenemäänkään... onneks sentään joku kommentti on ollut ihan asiallinenkin, mutta kyllästyttää ne kauhistelut kun kuulevat lasketun ajan olevan vielä edessä
Minkäs tälle kummulle mahtaa.
Joo, just tuo et "on varmaan toinen siellä piilossa, ettei sitä olla ultrassa vaan nähty"... AAARRRGGHHHH
ei ole...
mulla kun tuo Sf-mittakin on pari viikkoa sitten ollu 36, eli sen mitä edellisestä laskettuna aikana, niin eipä oo hauskaa ei. lihonut en oo joten senkin takia toi valtava olomuoto kerää kommentteja...

Eikä kovinkaan moni kysy että miten sä jaksat? tai osoita myötätuntoa... onneks on ne läheisimmät, ketkä tsemppaa... jotenkin kummastuttaa ihmisten asenne... siis lähinnä sellasien ketkä on itekin joskus ollu raskaana, unohtaako ne vuosien varrella millasta on olla viimesillään...??

on ollu lohduttavaa kuulla, kuinka apeita mielialoja muillakin on ollut. kuuluu varmaan asiaan näin viime viikkojen aikana.
ja mitä mäkin uskoin lääkäriä kuukausi sitten, kun se kehotti laittamaan vauvaa varten kaiken valmiiksi sillä perusteella et se voi syntyä millä hetkellä tahansa mikä vitsi!
no, toisaalta, tässä kunnossa niiden laittaminen ei ois enää niin mielekästäkään...

päikkäreille matkaan minäkin, siitä miehen lupaamasta suklaalevystä unta nähden

tsempataan nyt loput viikot yhdessä, kyllä me tästä selviydytään... eiks ,.... kai... luulisin

 

Onnea Erika pikku prinsessasta :flower: :heart:

 

Paljon onnea Erika :heart:

Kyllä sitä on ihminen tyhmä: mä olen jo nyt ruennut syyllistämään itseäni äitinä, vaikkei lapsi ole vielä edes mahan ulkopuolella... Eilinen meni ihan lorviessa joka sitten aiheutti sen että illalla iski aivan kauhea morkkis ja masis. Itkin miehelle, kun olen niin laiska ja saamaton, musta tulee varmasti ihan hirveä äiti. Maaliskuussa kun sain tietää olevani raskaana niin ajattelin että pidän itsestäni erityisen hyvää huolta raskausajan, jotta vauva saa parhaat lähtökohdat elämään. Totuus on nyt sitten ollut toinen. Itkeskelin mm. sitä että en ole joka päivä jaksanut käydä liikkumassa ja sokeriakin olen edelleen syönyt vaikka neuvolan täti viimeks sano että kannattais rueta sitä välttämään, ettei Keijo pääse ihan jumbo-kokoon. Ja osa niistä hommista, jota ajattelin äippälomalla ennen synnytystä tehdä, vetää edelleen retua...

Tosi hyvältä vaikuttaa tää meikän äitiyden alku, pitää todellakin opetella olemaan armollinen itselleen!

Että tälläistä valivalia tänään, onneks huomenna pääsee entisten työkavereiden kanssa kahville, niin saa muutakin ajateltavaa kuin tämä oma napa...

Jaksuja ja tsemppejä itse kullekin!

Sandells & Keijo 37+6

 

ERIKALLE Onnittelut pienestä tytöstä!

NLA KUULUMISIA 38+6:
sf 33,5
sydänäänet 140
RT, korkealla vielä
mun paino kaiken kaikkiaan 5kg
Painoarvio (TH käsikopelo) 3,4kg (itse uskon 3,7kg)

Eli kaikki hyvin. Väsymystä valittelin kun viikon verran nyt enemmän tai vähemmän valvonut ja päivisin kun ei tosiaankaan saa levätä ollenkaan... Mutta muuten vointi hyvä ja edelleen varma että rv 42 mennään ennen kun saadaan pienokaisemme syliin. Seuraava nla ensi viikon pe eli 40+1, silloin sijaiselle, ei kivaa, mutta ehdin varmasti nähdä oman THn sitten seuraavalla viikolla

TAAKSEPÄIN KALLISTUNUT KOHTU täälläkin enkä oo ikinä kuullut että olis vaikeampi/kivuliaampi synnyttää kun muuten.

HUONOLLA TUULELLA koko ajan, käy lapsia niin sääliksi kun joutuu tämmöstä mammaa katsomaan päivät pitkät mutta en mahda itselleni mitään, huoh...

Korvapuusti 38+6

 

Onnea Erika!! <3 <3 :flower:

 

Erikalle isot onnittelut pikku-prinsessasta!!! :heart: :flower:

Tsempitykset täältä teille joilla LA on takana ja vauva silti vielä masussa, ite yritän asennoitua kokoajan siihen että yli menee ja heittämällä, että pettymys ois jotenkin pienempi sitten kun vauvaa ei kuulukkaan.. Vaikka luulen että toisin käy, varmaan kärvistelen ja kiukkuan ihan samalla tavalla, kyllähän sitä kokoajan pieni toivo elää että vauva päättäiskin putkahtaa maailmaan ominpäin ennen laskettua..

Ollaan miehen kanssa vähän vinkattu poitsulle että sais yllättää vaikka isänpäivänä, ite oon syntynyt äitienpäivänä, niin sopis hyvin, eikä 11.11.12 ole hassumpi syntymäpäiväkään.

Tän aamuista neuvolaa:

rv 38+2
RR 126/73
painon muutos +1100g /vko
turvotus ++
Sf 33cm
Tarjonta RT
Sydämen syke 142-148

Tällä kertaa toin myös aamupissan, ja proteiini oli yhellä plussalla, epäilty on vähän tota mahd. toksemiaa, kun painon nousu on ollut niin hurjaa, turvotusta sekä verenpaineet on koholla (mun lähtöpaineet on siis 94/61..)
Th soitti sitten naikkarille että tarviiko mun tulla näytille, ei vielä kerta ei oo mitään muita oireita (päänsärkyä,näköhäiriöitä yms) , eli pelkkä neuvolaseuranta toistaiseksi riittää, Th anto mulle jo ylihuomiseksi uuden ajan niin katotaan uudestaan se pissa.

Just herätty n. 4 tunnin päikkäreiltä, teki kyllä hyvää.. miten sitä saakin nukuttua päivisin paremmin, ei tarvinnut juosta vessassa kertaakaan, eikä herättyäkään ollut edes kova hätä. Taitaa toi jätkä olla vaan iltaa kohden aina niin aktiivinen ja painaa vielä enempi tonne rakkoon ettei nukkumisesta meinaa tulla mitään.

Lily_ 38+2

 

Onnea Erika :heart:

Niipa Ymmärrän niin mitä tarkoitat; - minulla taas toisin päin, että noin pieni maha... ja kohta jo laskettu aikakin, ja onpas se jo alhaalla (ollut mielestäni koko raskauden todella alhaalla).

Huomenna neuvola ja sitten niitä taitaa ollakin joka viikko! Tänään olen pessyt pienen pientä pyykkiä ja laittanut vauvan huonetta valmiiksi :heart: Pinnasängyssä puhtaat peitot ja lakanat ja narulla kuivumassa suloista pyykkiä Pian lähden katsomaan ja haistelemaan reilu kolmeviikoista veljentyttöä Vielä jos sairaalakassin pakkailisi valmiiksi (kun ei sitä kohdunkaulankanavaa ollut kuin 1cm jäljellä viikko sitten, - hui).

Tsemppiä ja supistuksia toivotellen!
Mamma2012 ja kyytiläinen 36+6

 

Moi! Onnea Erikalle pienestä tytöstä!

Täälä viime yö herätty epämääräiseen poltteluun masussa,mut tais johtua vaan täydestä virtsarakosta Oon huomannu et aamuisen on kivulianta nousta,ei päivisin tunnu lainkaan niin pahalta. Johtunee varmaa siitä kun ollu niin kauan maaten!?

Hei te viisaammat,halusin kysyä limatulpasta, mul tuli tänään ihan pienen pieni kirkasta klönttiä pikkareihin,näytti enemmänkin räkäpallolta . Voiks se olla sitä itteensä vai valkovuotoa?

Uskoa täynnä ja Muru 38+1

 

Heippa kaikille!
En ole aikoihin tänne kirjoitellut, mutta kun kerta listoilla ollaan ja jos vaan joku haluaa päivittää mun tiedot niin 8.10 syntyi identtiset pojat mitoilla A: vauva 2310g, 46cm ja B:vauva 2610g, 47cm.
PALJON ONNEA myös minun puolesta kaikille jo synnyttäneille ja tsemppiä loppumetreille vielä omaa nyyttiä odottaville!! =)