Wc-ankka: Meillä on näköjään sama synnäri. Millaiset kokemukset sulla on Länskästä aiemmilta kerroilta? Ite olin vuodeosastolla yhden yön laparoskopian jälkeen ja oikein viihtyisältä paikalta vaikutti ja henkilökunta oli mukavaa. Synnytykseen liittyvistä jutuista en toki vielä tiedä mitään kun vasta ensimmäistäni odotan.
Menkkamaisista kivuista olitte puhuneet aiemmin. Mullakin alkoi ne jo viikkoa ennen plussaa, välillä aika voimakkainakin. Siksi olinkin satavarma, ettei tärpännyt. Kipuja on tullut edelleen aaltoillen aina tähän päivään saakka. Tiiän, että ne saattaa kuulua normaaliin alkuraskauteen kun kohtu ym. kasvaa, mutta silti ne aina säikäyttää. Etenkin kun valkkaria holahtelee housuihin aina vähän väliä, niin paniikissa sitten tarkastaan, ettei vaan verta oo... :ashamed:
Työpaikalla kertomisesta: Mun työssä on väkivallan uhkaa lähes päivittäin, niin oli pakko ottaa puheeksi heti, vaikka olisin mielelläni pantannut tietoa vielä jonkin aikaa.
Ei-toivottuna raskausoireena minullakin selkävaivat. Olin viime vuonna yli 3kk saikulla selkäongelmien takia ja se oli helvetillinen kokemus jo ilman raskauttakin. Nyt mulla on onneksi hyvät "eväät", millä voin yrittää ennaltaehkäistä ongelmia raskauden aikana.
Oireina aiemmin mainitsemieni menkkamaisten kipujen lisäksi miulla on ollut voimakas
suolanhimo jo viikkoa ennen plussaa ja se on jatkunut vaan. Pahoinvointia ja yökkäilyä on ollut varsinkin kun maha on tyhjä. Tissit on arat ja jo melkein "uudet" ja se ei näin valmiiksi isorintaisena ole välttämättä kovin hyvä juttu. Niin kuin joku oli muutama sivu takaperin kertonut kaverinsa maininneen, niin varmaan kohta mullakin on tissi isompi kuin vauvan pää
Poikaolo on hyvin vahvasti. En oikein osaa perustella sitä, semmonen on vaan fiilis. Minä haluan
selvittää sukupuolen etukäteen, mies ehdottomasti ei. Mun pitää yrittää kunnioittaa miehen toivetta ja olla paljastamatta sitä hänelle.
Onko kellään tässä pinossa
kilpirauhasen vajaatoimintaa? Jos on, niin millaisia ohjeistuksia olette saaneet neuvolalääkäriltä? Mulle soitettiin tänään ja ohjeeksi sain nostaa annoksen 25 mikrog. ja kuukauden päästä labrat.
"Varmistustestien" suhteen oon vähän kahden vaiheilla, että teenkö enää. Toisaalta tekis mieli, mutta sitten taas ne saattavat aiheuttaa vaan turhaa lisästressiä ja mielipahaa. Järkevämpää olisi vaan odottaa rauhassa vielä kaksi viikkoa, milloin varhaisultra on. Mutta en tiiä, pystynkö... :ashamed:
Tämä
pelkääminen on todella piinaavaa ja raskasta. Lohdullista kuulla, että monella muulla on samanlaisia tuntemuksia. Toivottavasti pelot osottautuvat aihettomiksi meillä kaikilla ja kaikki tulee menemään hyvin loppuun asti :heart:
Onnea kaikille odotukseen! :heart:
Stella & Pulla 4+5
Ps. Pullaa käytän työnimenä vain keskustelupalstoilla. Ns. oikea, kaksiosainen työnimi sisältää miehen (ja toivottavasti myös minun tulevasta) sukunimestä pienen muunnoksen, niin sitä en halua internettipalstoilla käyttää.