Marraskuun masuasukit 2013 *huhtikuussa*

Luna_92: Mä olen testannut viikon 4 jälkeen huvikseni kerran viikolla 5 Clearbluen digitaalisella testillä, johon pamahti miltei heti teksti "Raskaana 3+". Tuo viikkonäyttö kun auttaa seuraamaan raskauden kehitystä.

En ole ikinä kuullut sellaisesta, ettei kontrolliviivaan riittäisi väriä. Käsittääseni se, että testiviiva on yhtä vahva kuin kontrolliviiva, tarkoittaa vahvinta mahdollista plussaa. En tosin noita viivatestejä ole viikolla 6 itse käyttänyt.

 

Täällä kanssa turvotus on pötsissä aika paha ajoittain, näyttää tosiaan jo pikkuruiselta vauvvamasulta kun oikein kunnolla pöhöttää, sitten pinksahtelee ulkoiluhousut auki ja sitä rataa. Ihan päivästä kiinni kuinka rankkaa turvotus on.

Synnytys ei pelota, lähinnä jännittää mut hyvällä tavalla. Esikoisen synnytys meni loistavasti vaikka kestikin tavattoman pitkään.. Olin huojentunut ettei jäänyt kammoa. Onneksi tekivät epparin niin ei tullut repeämää, vaikka eipä se eppari kyllä taida sitä repeämistä aina estää. Esikoinen oli onneksi pieni, enempi jännittää että tuleeko vauvvasta viiden kilon kinkku, niinkuin isänsä oli

Tulee kyllä kiire hommata äitiysvaatteita, paitoja jotka ei nouse heti ylös ja pöksyt mitkä ei kiristä. Laukkaan kirppiksellä joka viikko, siellä on nykyään tosi usein äippä vaatteita

Niinu & itiö 7+3

 

luna mun mielestä se yksi raskaustesti riittää. Eihän se apteekin oma välttämättä käyttäydy kuin muut testit. En olisi huolissani. Tässä on ote kuumeilijoissa olleen palstakaverin blogista: Se haaveiden taivaan kirkkain tähti: Rv 8 raskaustesti haalistui eli rv8 haalistui raskaustesti ja ihan normaalisti jatkunut raskaus. HCG-arvothan vaihtelee raskauden edetessä. Raskaustestihän on todentamaan alkanut raskaus Digeihin kyllä uskon.

 

Kiitos Miramei ja Anna_bella!
Juu digitestin tein pari viikkoa sitten ja silloin näytti 3+,
sen jälkeen en ole tehnyt digiä. Koitan olla panikoimatta mutta jotenkin
toi huominen vaan jännittää ja pistää mörköjä päähän.

 

Minäkin tein vielä viikko sitten tuon digin ja antoi muistaakseni sen 2-3 vkoa hedelmöittymisestä, kun viikkoja oli 5+1 tai jotain. En kyllä testannut aamulla vaan iltapäivällä. Voi olla, että vielä yhteen digiin saatan sortua -toisaalta vois marssia suoraan sinne vu:aan eikä tuhlata rahojaan noihin testeihin

Nyt on alkanut harmittaa, että pistin suurimman osan ä-vaatteista kiertoon kuopuksen jäljiltä, nyt ei tarvitsisi hirveesti uutta ostaa, kun kolmisen vuotta sitten hurahdin shoppailuun ihan kunnolla. Sitä olen jo ehtinyt miettiä, että kun on raskaana ihan loppuvuodesta, niin mihin ihmeen takkiin sitä voi oikein kääriytyä, että saa vatsan peittoon? Aikaisemmin loppuraskaus on osunut mukavasti kesään.

 

Uskaltaisinko mukaan. Tänään rv 6+0 - ja oireita on niin paljon että uskoa pitää vaikken olekaan testiä tehnyt. (älkää naurako)

28.11. / Boyan / 30 / 3. / Jorvi

Olen yrittänyt vähän lueskella ja varmaan ajan kanssa kirjoitan jotain lisää. Kaipasin kuitenkin vertaistukea samassa tilanteessa olevilta, joten tässä ollaan.

 

Neuvolalääkärillä käyty Oma pieni mini-ihminen (tai sen alku) vastasi täysin raskausviikkoja, joita siis nyt on 9+6 ja päästä peppuun mitta oli 3,0cm

Vaikka tämä on jo viides lapseni, niin silti joka kerta tuntuu yhtä huikealta nähdä pieni sydän sykkimässä. Oikeastaan tämä ultra oli kaikkein koskettavin, koska on kyse viimeisestä meille tulevasta vauvasta. Viimeinen kerta siis kun näen tuon kokoisen siellä ruudulla. Rakastan sitä pikkuista jo nyt niin paljon <3

Aurinkoisia ajatuksia (tänään herkällä päällä) ja muru 9+6

 

Tänään on ollut ihan superpahaolo. Yök! Viimeyönä nukuin huonosti esikoisen nukkuessa levottomasti meidän välissä ja vissiin väsymys pahentaa pahoinvointia.
Mustikkakeitto on kova sana!

Päätä on myös särkenyt koko päivän. Jotenkin surkea olo, vetämätön ja nuhjuinen.
Tekis mieli vaan nukkua ja nukkua ja nukkua..

Susimieli ja kuopus 6+4

 

Enpäs ole pitkään aikaan kirjoitellut mitään, mutta kerrottavana olis vain omanapailua Kolmatta viikkoa oksettaa kaikki ja ympäri vuorokauden, mutta kertaakaan en ole joutunut oksentamaan. Normaalisti syön 2 lämmintä ruokaa päivässä, nyt ehkä sen 2 lämmintä ruokaa viikkoon... Repäisykipujakin on nyt tullut, viime viikolla repi niin paljon vasemmalta puolelta kävelylenkillä ollessa rattaiden ja koiran kanssa, että piti ihan pysähtyä hetkeksi. Asentoa vaihtaessa esim. sohvalla (kuten äsken) repäisee.

En sitten varmaan mene sinne varhaisultraan, kun en ole sitä vieläkään varannut... Täällä tampereella tosiaan np-ultra tehdään alakautta, mutta mulla tehtiin esikoisesta samalla ultrauskerralla ensin alakautta ja sitten vielä masun päältäkin ja yhtä hyvät näkymät oli

Raskaudesta ei tiedä vielä kuin yksi ystäväni, jolle vähän kuin "pakon edessä" kerroin.. Haluttaisiin pitää tämä salassa sinne ekaan ultraan asti, mutta kasvava pömppö saattaa olla toista mieltä

Mulla on maanantaina ensimmäinen neuvola ja odotan sitä jo innolla. Ihana päästä purkamaan ajatuksia ja kysymyksiä neuvolan terveydenhoitajalle, joka on sama kuin esikoisesta. Hän on siis todella ihana ja olen ollut todella tyytyväinen neuvolani palveluihin, paitsi neuvolalääkäriin jonka kanssa ei kemiat oikein kohdanneet... Tai en tiedä lääkäristä, mutta mä en henk.koht. oikein saanut mitään "irti" ja terveydenhoitaja tuntuikin paljon pätevämmältä.

pupup 7+4

 

Terkkuja sairaalasta

Tänne sitä sitte jouduin 2pv sitten, koko 4pv olin oksentanut.n. 6-7krt päivässä. Vettä ja vähän mehua taisin saada alas. No pyörryimpä sitte tiistai aamuna labrassa.. Siitä sitte lääkäriin ja nyt täällä. Saan vähä vitamiineja ym. Tipan kautta ja lauantaina päästävät jo pois. Saas nähdä mitä sitte tapahtuu :/ Kuitenkin tuplilla menee masussa hyvin

Palaamisiin!

Pinsku ja Tuplat

 

PinskuPinsku ohhoh!! Sulla on mennyt kyllä todella rankaksi tuo pahoinvointi, jaksuja ja "paranemisia"! :kiss: Onneksi tietää että mistä tuo johtuu ja hyvästä asiasta kyse, niin jaksaa varmaan vähän paremmin. Tsemppiä kovasti!!

Täällä iskias senkun vaan ärtyi lisää.. nyt vois sanoa että istuminen on oikeeesti ihan kamalaa eikä pysty kyyristymäänkään kunnolla. Enpä uskalla lähteä salille tänään ettei se vaan repsahda lisää.

Eilen puhuttiin miehen kanssa raskaudesta kertomisesta vanhemmille, niin varmaan tässä parin viikon sisään kerrotaan. Miehen porukat tulee sunnuntaina käymään, mutta koetan vielä piilottaa masuni heiltä Masu alkaa ajoittain pöhötä niin paljon että eis e kauaa pysy piilossa kun normaalisti ei sitä mahaa ole.. Jos vaikka seuraavan viikon loppuunkin selvittäis vielä niin sitten olisi rv9 lopuillaan ja varmaan tässä reilun viikon päästä saa sydänääniäkin kuunnella jo itse. Hui onpas jännä paikka tuo kertominen, tiedän että oma äitini varmasti järkyttyy aluksi kun opiskeluni stoppaa joksikin aikaa. Onneksi ollaan kuitenkin opinnoissa jo loppu suoralla.

Niinu & itiö 7+4

 

PinskuPinsku hui sentään! Toivottavasti olo paranee sulla pian!

Voiko 1v 4kk ikäisellä tenavalla olla uhma? Toi meidän tenava on niin äkäinen koko ajan, ja jos kielletään tai jotain siltä pyytää niin heittäytyy lattialle raivoamaan. Niisk, miun ilopilleristä on tullut tuhmaikäinen

Susimieli ja kuopus 6+5 sekä tuhmaikäinen 1v 4kk

 

Huomenta!

Boyan tervetuloa mukaan matkalle marraskuuhun!

Aurinkoisia Ajatuksia, onnea ihanasta ultrakuulumisesta!

PinskuPinsku, voi sua. :hug: No onneksi pyörtymisesi tapahtui labrassa, pääsit heti hoivaan.

Miramei, itsekin toivoin, että tällä viikolla alkais helpottamaan, vaan ei. Kuvotus pahentunut päivisin. Ei todellakaan mene oppikirjan mukaan. Jos sitten ens viikolla...

murri76 9+4

 

Huomenta myös täältä!!

PinskuPinskulla sitten astetta pahempi pahoinvointi Pääasia kuitenkin, että vauvat voivat hyvin. toivottavasti sullakin olo alkaa kohenemaan pikkuhiljaa:hug:

tervetuloa Boyan ja onnea!!:wave:

tänäaamuna oli taas heikkoakin heikompi olo ja hetken jo mietin, että täytyyköhän sitä aloittaa pöntön halaaminen. Onneksi siltä vielä vältyin. Hieman jo alan elää toivossa, että ultrassa olisikin kaikki hyvin... 12pv vielä

Täällä myös turvotus lisääntyy puolesta päivästä iltaakohden. Töissäkin täytyy jo käytävillä kävellessä vetää vatsaa sisään, kun en todellaakaan tahdo paljastua vielä. Edellisessä raskaudessa (joka meni loppujen lopuksi kesken) jäin kiinni jo viikolla 8+

Meillä Raskaudesta tietää kaksi mun ystävää, joista toinen katsoo lapsia, kun mennään ultraan ja toisen pyysin tuomaan yhden mammahameen tullessaan (asuu siis kauempana ja kävi meillä kylässä pääsiäisenä), kun sille (toivottavasti) on käyttöä kesäkuun alussa. Lisäksi miehen ex-työkaverille jäin kiinni, kun en juonut pääsiäisen aikaan ollenkaan viiniä.

synnytystä en ole paljonkaan vielä miettinyt. Kaikista eniten varmaan jännittää se ponnistusvaihe, kun pelkään repeämistä yli kaiken. en tiedä, mistä tuo pelko on tullut, kun en edes koskaan ole revennyt (eppari leikattu molemmilla kerroilla). Esikoisen synnytys kesti 23h9min. Alku oli hidas ja tuskallinen, mutta kun kohdunsuu aukesi 5cm:iin, niin loppu menikin rytinällä. imukupilla autettiin 30min ponnistamisen jälkeen, kun syke alkoi laskemaan. kivunlievityksenä aqarakkulat ja loppuvaiheessa pari henkosta ilokaasua ,josta ei kyllä ollut mitään apua. Kuopksen synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla ya-kontrollin jälkeen synnytyksen kesto 2h50min, josta ponnistusvaihe vajaa 40min. päättyi myöskin imukuppiin asentovirheen takia. Kivunlievityksenä aquarakkulat, ilokaasu ja pudendaalipuudutus (josta lääkäri sanoi kyllä suoraan, että luultavasti ei kauheasti auta, kun ei ollut enää oikein reunaa, minne pistää). Noista ainoa toimiva oli ilokaasu. Molemmilla kerroilla olen todennut, että ei ikinäkoskaanenää ja niin sitä vaan taas ollaan samaan piinapenkkiin menossa

Nyt taas töiden pariin...:wave:

Nelly rv n.6

 

mua jännittää synnytyksessä itse synnytyksen lisäksi myös siitä toipuminen, viime kerralla sain kohtutulehduksen ja eppari tulehtui ja tikki aukesi-> haavaan kasvoi jotain ihme granulaatiokudosta ja se kudospatti leikattiin pois -> uudet tikit jotka taas aukes ja tulehtui. Yhteensä meni n. 6viikkoa että haava oli siedettävä. En halua kokea samaa uudestaan. En muista pojan ekoista kuukausista paljon mitään kun oma olo oli niin kauhee että päivät meni vaan selviytyessä.
Nyt etenkin kun ois sit kaksi lasta tarvitsemassa äitiä niin toivon että ei tuu tikkauksia tällä kertaa ja että toipuminen ois nopeaa.

18 päivää ultraan, ja vitsit se on vielä iltapäivällä! En malta odottaa.

Tekis mieli mennä käymään Tampereella sukuloimassa muttei kai kannata jos ei haluta paljastua. Appiukon 50v synttärit ois viikonloppuna ennen ultraa, en tiedä millainen pömppö mulla on reilun parin viikon päästä, että salaileeko sitä enää mitenkään. Me niin haluttas äitienpäivänä kertoa tästä vasta kun esikoisestakin kerrottiin äitienpäivänä.
Tylsää vaan jos ei voida nähdä kummankaan meidän porukoita ennen toukokuuta.. Me asutaan siis keski-suomessa itse ja molempien vanhemmat Tampereella. Kyläillessä käydään yleensä aina molempia moikkaan.



T. Susimieli ja kuopus 6+5

 

Synnytys jännittää tällä kertaa enemmän kuin esikoisesta, mutta tieto lisää tuskaa eli sen takia ehkä. Esikoista odottaessa en pelännyt synnytystä lainkaan, mutta synnytyssalissa jännitti ponnistaminen, kun luulin, etten osaisi tms. Hyvin meni kuitenkin kaikki loppujen lopuksi, vaikka synnytyksen jälkeen kaikki ei mennytkään ihanteellisesti. Sama ponnistaminen jännittää tälläkin kertaa, mutta ihan eri syistä. Repeämiä ja toipumista en pelkää, olin tosi hyvässä kunnossa epparinkin jälkeen ja pystyin istumaan heti aamulla kun poika syntyi aamuyöstä.

Onko teistä joku ajatellut menevänsä ns. pelkopolille? Mä tiedän, että mun on pakko päästä sinne käymään mm. edellinen synnytys läpi, kun sitä en koskaan päässyt kunnolla läpi käymään ammattilaisen kanssa. Tai pakko ja pakko, jos nyt neuvolasta en sitten saa tarpeeksi tukea ja vastauksia niin sitten haluan sinne.

 

Mä kans ensin aattelin että pelkopoli on mun juttu jos meinaan uudestaan synnyttää, mutta nyt ei tunnu tarpeelliselta. Mulle tärkeintä on se että mies tulee mukaan, hän oli viimeksikin mukana ja on mun paras tuki ja turva siellä! Hän tietää mikä mua jännittää ja osaa rauhoitella ja pitää mun puolia siellä. Meillä oli viimeksi myös kätilönä loppusuoralla sellainen täti joka laukoi aikamoisia sammakoita eikä kannustanut yhtään, mikä omalta osaltaan teki kokemuksesta rankan. Ollaan asennoiduttu niin että huonommin ei voi mennä, ja kyllä tästä selvitään taas yhdessä!

 

Tuohon epparin paranemiseen, mulla se oli muutaman päivän tosi arka eikä kärsinyt viikkoon istua penkillä ku toisella kankulla, mutta parani nopeesti ja 2viikkoa synnytyksestä istuin jo hevosen selässä Eli jos hyvin menee niin kyllä se nopeasti paranee.

 

Neuvolassa käyty ja siellä oli kaikki niinkun pitääkin Ei meinannut ensin kuunnella sydänääniä huonojen laitteiden takia, ettei tule pettymyksiä, mutta tarpeeksi kauan intettyäni sain tahtoni läpi ja sykehän sieltä sitten kuuluikin! :heart: Ihana tunne, nyt voi vähän huokaista jo. Np-ultra on meillä 6.5. ja neuvolalääkäri 15.5.

maailman onnellisin Mirkkeli ja pikkupirpana 7+4 :heart:

 

VU 7.4. ja N 25.4.

Meinasin varata varhaisultraan ajan vasta myöhemmäksi, mutta silloin ei löytynyt sopivia aikoja, sen sijaan sain yllättäen ajan jo sunnuntaille. Eli 2 yötä pitää nyt jännittää, tänään 7+0 =)

Väsyttää koko ajan ja miehellä ylitöitä tänään ja huomisenkin on töissä, vaikka normityö ma-pe.. ja maha kunnolla turvoksissa, saas nähdä milloin eka arvaaja tulee vastaan, mutta toistaiseksi pidetty kaikilta salassa.

Heti alkuraskaudesta oltiin koko porukka flunssassa ja sen jälkeen mahataudissa. Jospa nyt hetken saisi terveenä olla.

 

Oonks mä ainoo, joka ei oo vielä(kään) soittanu neuvolaan??:ashamed:

 

Kilpi onks sulla oikeesti VU sunnuntaina? :O

 

nelly oon soittanu jo kuukausi sitten ja vasta maanantaina 8.4 on neuvola. Sillon viikkoja 10+2.

Miramei 9+6 huomenna meidän alkiosta tulee sikiö<3

 

Kirjoittelin vanhaan ketjuun eli sama uusiksi
Heippa vaan kaikille ja onnea uusille plussanneille!
Käytiin eilen Oulun Gynekossaa varhaisuä:ssä. Viikot varmistui laskujemme mukaan, siis tänään 6+5 ja la 24.11. Sikiön sydänäänet kuului ja näkyi hyvin ja kaikki oli muutoinkin kunnossa, mutta kohtu on melkein puolet normaalia kohtua isompi ja kohtu on ns herttamainen kohtu ja lääkäri suositteli jatkotutkimuksia paikkakuntani keskussairaalassa. Lääkäri sanoi, ettei tästä ole haittaa, eikä tarvi olla huolissaan, koska kohtu oli vain vähän herttamainen, mutta suositteli kontrolleja keskussairaalassa. Tietenkin aloin heti lukemaan netistä tietoa herttakohdusta ja se voi lisätä keskenmenoriskiä. Lääkäri mainitsi meille, että herttakohtu voi aiheuttaa keskosuutta, mutta nytkun tämäkin asia on tiedossa, niin ei huolta eikä hätää. Aivan ihana lääkäri oli Oulun Gynekossa eikä hintakaan paha, 111e Kela- korvauksineen. Oli kyllä hintansa väärtti, kun sai kuulla ja nähdä sydänäänet

 

Mirkkeli ihanaa että saitte sydänäänet kuuluviin!
Mie en ole vielä saanut sydänääniä kuuluviin vaikka päiviä on saman verran kuin sinulla (ultran mukaan 4päivää vielä edellä). Toivottavasti tämä ei ole huono enne kun ei kuulu ääniä minulla : /